#49: Nokinäätä - Re: Re: Re: Palataanpa asiaan

Reittien ja palvelujen rakentelu kaikentyyppisille vammaisille ym lapsirajoitteisille olisi kustannusten suo, johon ei tule loppua koskaan. On vain hyväksyttävä se tosiasia, ettei jokainen millään voi päästä joka paikkaan. Joitakin luontopolkuja esim pyörätuoleja käyttäville on rakennettu, mikä on tietysti ihan hyvä asia.

Oman perheemme retkeilyä ei palveluitten ja rakennettujen reittien puute ole koskaan haitannut, kun lapsemme olivat pieniä. Silloin mentiin sen mukaan kuinka olosuhteet sallivat. Vauvaiästä lähtien lapset kulkivat mukana kanootissa ja selkärepussa. Ei tullut mieleenkään vaatia erityiskohtelua tai jotain rakennelmia. Turvallisuutemme en näe palvelujen puuttessa kärsineen ollenkaan. Lasten kasvaessa retkeilymahdollisuudetkin sitten pikku hiljaa kasvoivat.

Vammaisena oloakin on tullut kokeilluksi. Pari vuotta tuli oltua käytännössä kävelykyvytön polvileikkauksia odotellessa. Retkeily ei jäänyt silloinkaan. Kanootilla pääsi luontoon kätevästi edelleenkin ja silloin avautui aivan uusia mahdollisuuksia, jotka ovat jääneet siitä lähtien rikastuttamaan kokemusmaailmaani kävelykyvyn palauduttuakin.

Eliittiä tai jotain ekstreme-vaeltajia en katso edustavani millään tavalla. Päinvastoin, mukavuudenhaluisempaa ja laiskempaa retkeilijää tuskin löytyy kuin meikäläinen. Metsähallituksen luontopalveluita en silti ole tarvinnut koskaan. Lähinnä niistä on ollut vain haittaa.

#50: Telttavaeltaja - Re: Re: Re: Re: Palataanpa asiaan 

 Telttavaeltaja on varmaan fiksuna vaeltajana ymmärtänyt sen, että Palvelija on  MH:n Luontopalveluiden työntekijä. Luontopalveluilla on hallinnassa ja hoidossaan noin 2000 erilaista suojelualuetta. Vain murto-osalle niistä on rakennettu palveluvarustusta tai tullaan sitä rakentamaan. Erilaiset intressiryhmät, mm kunnat, kyläyhdistykset, retkeilyjärjestöt, maakuntaliitot, veneilijät, retkeilijät, entiset ympäristökeskukset (ELYt) ovat koko ajan ehdottamassa uusien rakentamista. Luontopalvelut ovat suhtautuneet näihin hyvin pidättyväisesti. Luonnonsuojelualueiden päätehtävähän on luonnonsuojelu. Toki niitä voidaan käyttää myös virkistyskäyttöön, kun ei vaaranneta luontoarvoja. Palveluvarustuksen sijoittelulla ja reiteillä sekä poluilla virkistyskäyttö kanavoidaan vähemmän aroille alueille. 95 %:a kävijöistä käyttää näitä palveluita. Telttavaeltajan tapaiset retkeilijät liikkuvat myös luonnonarvoiltaan häiriöalttiilla alueilla. Mutta he ymmärtänevät arkojen alueiden arvon eivätkä häiritse luontoa ?
Tässä adressissa on perimmältään kyse siitä annetaanko luonnosuojelualueille ja niiden hoidolle niille kuuluva arvo. Hallituksen viimeaikaiset teot ja kaavailut kertovat toista. Valtion organisaatiouudistuksessa koko luonnonsuojeluhallinto mukaan luettuna luotopalvelut on tarkoitus ajaa osittain alas.
Kun silmäilee viestiketjua alusta alkaen, niin sieltä heijastuu T-vaeltajan syvä inho Metsähallitusta kohtaan. Selityksenä lienee Metähallituksen eri aikoina tekemät hakkuut. Näissä hakkuissa olisi Palvelijankin mielestä ollut toivomisen varaa. Metsähallitus ei ole kuitenkaan riippumaton toimija vaan eduskunnan ohjauksessa toimiva laitos. Sitä tehdään mitä omistaja edellyttää. Tulevan organisaatiouudistuksen puuhanaiset ja miehet(nykyhallitus) om vetämässä sitä linjaa, että talouskäyttö lisääntyy ja valtion maiden suojelu- ja virkityskäyttö vähenevät. Toivottavasti Telttavaeltaja ei ole tämän kehityksen kannattaja.

Omalta osaltani päätän keskustelun tähän. Hauskaa ja  virkistävää oli pohtia asioita ja huastella. Seuraava retki suuntautuu puolukkametsään tai karpalosuolle.
Reippaita syysretkiä itse kullekin - omalla tavalla.

#50: Telttavaeltaja - Re: Re: Re: Re: Palataanpa asiaan 

 Mielenkiintoinen tuo Telttavaeltajan tokaisu ettei ole koskaan luontopalveluita tarvinnut. Oletko siis lainvastaisesti kaatanut itse polttopuusi vaikkapa UK-puistossa? uskon jos sanot ettet ole koskaan kämpässä yöpynyt, mutta ihanko totta et ole koskaan, tai kukaan perheestäsi, eksynyt käyttämään huussia kansallispuistossa? Parisataatuhatta - tai edes parikymmentä tuhatta - kävijää kakkimassa puskissa ei kuulostaisi mukavalta, mutta ehkä se olisi Telttavaeltajan tavoite? Aika kultaa muistot, mutta on olemassa ihan tutkimustietoa siitä, kuinka roskaantunutta Saariselän maisemissa oli ennen puiston perustamista ja huollon alkamista. Vanhoista valokuvista näkee myös kuinka on käynyt kämppien ja suosittujen leiripaikkojen ympäristön puustolle, rakovalkeita tai ei.