Kansallis- ja luonnonpuistot ovat kansallisomaisuuttamme.

#50: Telttavaeltaja - Re: Re: Re: Re: Palataanpa asiaan 

 Telttavaeltaja on varmaan fiksuna vaeltajana ymmärtänyt sen, että Palvelija on  MH:n Luontopalveluiden työntekijä. Luontopalveluilla on hallinnassa ja hoidossaan noin 2000 erilaista suojelualuetta. Vain murto-osalle niistä on rakennettu palveluvarustusta tai tullaan sitä rakentamaan. Erilaiset intressiryhmät, mm kunnat, kyläyhdistykset, retkeilyjärjestöt, maakuntaliitot, veneilijät, retkeilijät, entiset ympäristökeskukset (ELYt) ovat koko ajan ehdottamassa uusien rakentamista. Luontopalvelut ovat suhtautuneet näihin hyvin pidättyväisesti. Luonnonsuojelualueiden päätehtävähän on luonnonsuojelu. Toki niitä voidaan käyttää myös virkistyskäyttöön, kun ei vaaranneta luontoarvoja. Palveluvarustuksen sijoittelulla ja reiteillä sekä poluilla virkistyskäyttö kanavoidaan vähemmän aroille alueille. 95 %:a kävijöistä käyttää näitä palveluita. Telttavaeltajan tapaiset retkeilijät liikkuvat myös luonnonarvoiltaan häiriöalttiilla alueilla. Mutta he ymmärtänevät arkojen alueiden arvon eivätkä häiritse luontoa ?
Tässä adressissa on perimmältään kyse siitä annetaanko luonnosuojelualueille ja niiden hoidolle niille kuuluva arvo. Hallituksen viimeaikaiset teot ja kaavailut kertovat toista. Valtion organisaatiouudistuksessa koko luonnonsuojeluhallinto mukaan luettuna luotopalvelut on tarkoitus ajaa osittain alas.
Kun silmäilee viestiketjua alusta alkaen, niin sieltä heijastuu T-vaeltajan syvä inho Metsähallitusta kohtaan. Selityksenä lienee Metähallituksen eri aikoina tekemät hakkuut. Näissä hakkuissa olisi Palvelijankin mielestä ollut toivomisen varaa. Metsähallitus ei ole kuitenkaan riippumaton toimija vaan eduskunnan ohjauksessa toimiva laitos. Sitä tehdään mitä omistaja edellyttää. Tulevan organisaatiouudistuksen puuhanaiset ja miehet(nykyhallitus) om vetämässä sitä linjaa, että talouskäyttö lisääntyy ja valtion maiden suojelu- ja virkityskäyttö vähenevät. Toivottavasti Telttavaeltaja ei ole tämän kehityksen kannattaja.

Omalta osaltani päätän keskustelun tähän. Hauskaa ja  virkistävää oli pohtia asioita ja huastella. Seuraava retki suuntautuu puolukkametsään tai karpalosuolle.
Reippaita syysretkiä itse kullekin - omalla tavalla.

Hei,

Lappilainen kansanedustaja (sd) teki luontopalveluiden turvaamiseksi talousarvioaloitteen vuoden 2011 valtion budjettiin. Hän teki aiheesta myös kirjallisen kysymyksen ministerille kesällä 2009. Ohessa talousarvioaloite ja sen alla linkki kirjalliseen kysymykseen ministerin vastauksen kera. Toki moni kansanedustaja on asiasta huolissaan, mutta tässä tiedoksi Johannan valtiopäivätoimet asiassa. Toivoa sopii, että eduskunnalta löytyy riittävän vahva yhteinen tahto määrärahalisäyksen eteenpäin viemiseksi lopulliseen budjettiin.

Nesrin Can-Kurtakko

Hyvä idea Kari Kyrön ehdottama 20 euroa /vuosi puistomaksu.Vastannee hyvin kalastuksenhoitomaksua.Maksaisin mieluusti puistojen käyttäjänä!

#50: Telttavaeltaja - Re: Re: Re: Re: Palataanpa asiaan 

 Mielenkiintoinen tuo Telttavaeltajan tokaisu ettei ole koskaan luontopalveluita tarvinnut. Oletko siis lainvastaisesti kaatanut itse polttopuusi vaikkapa UK-puistossa? uskon jos sanot ettet ole koskaan kämpässä yöpynyt, mutta ihanko totta et ole koskaan, tai kukaan perheestäsi, eksynyt käyttämään huussia kansallispuistossa? Parisataatuhatta - tai edes parikymmentä tuhatta - kävijää kakkimassa puskissa ei kuulostaisi mukavalta, mutta ehkä se olisi Telttavaeltajan tavoite? Aika kultaa muistot, mutta on olemassa ihan tutkimustietoa siitä, kuinka roskaantunutta Saariselän maisemissa oli ennen puiston perustamista ja huollon alkamista. Vanhoista valokuvista näkee myös kuinka on käynyt kämppien ja suosittujen leiripaikkojen ympäristön puustolle, rakovalkeita tai ei.

#54: Vieras - Re: Re: Re: Re: Re: Palataanpa asiaan

Se, etten ole palveluja tarvinnut, on eri asia kuin niitten satunnainen käyttö. Joitakin harvoja kertoja toki olen tuvissa yöpynyt, että tiedän mistä puhun. Paljon mieluummin olisin yöpynyt rakentamattomassa maastossa teltassa kuin paikalle rakennetussa talossa. Rakennelmilla vain on pilattu keskeisiä, parhaita ja kauneimpia paikkoja erämaassa. Näkisin mielelläni, että useimmat tuvat ja laavut turhina purettaisiin.

Vetoaminen siihen, ettei tupia ole pakko käyttää jos niitä ei siedä, on aivan yhtä typerää kuin Kemihaaran yrittäjän suositus hiihtää kelkkauran sivussa umpihangessa Korvatunturille, jos ei hyväksy turistien moottorikelkkareellä vetelyä kansallispuistossa.

Puita ei tarvitse kaataa, jos käyttää retkikeitintä. Vuosikausiin ainoat nuotiot, joita olen retkilläni risuista tehnyt, olen tarvinnut paikalta keräämieni palavien roskien polttoon. Luontopalvelut itse kaataa UK-puistosta vuosittain satoja motteja järeää puuta turhien hupitulien polttoon.

Puskissa oikeaoppisesti kakkiminen todellakin hajauttaisi kuormituksen niin laajalle alalle maastoon, ettei jätettä tarvitsisi kuskata moottorikelkoilla tien varteen. Ravinteista suurinta osaa eli virtsaa ei nyt viedä minnekään, vaikka kiinteä jäte viedäänkin pois. Virtsa imeytyy edelleenkin keskitetysti yksiin pisteisiin maaperään ja sitä kautta pohjavesiin ja vesistöihin. Hajautetusti maastoon levitettynä virtsankin haitat vähenisivät.

Muistan hyvin, kuinka roskaantunut esimerkiksi Luirojärven tienoo oli 70-luvulla. Siivoamista en tietenkään vastusta, teenhän sitä itsekin joka retkelläni. Siihen vain ei välttämättä tarvittaisi nykytyylistä roskis-molokki-ekopiste-moottorikelkkaketjua. Kunnollisesti toteutettua informaatiota, vapaaehtoistyötä ja valistustakin voisi kokeilla, mutta ehdotukseni siihen suuntaan ovat kaikuneet kuuroille korville MH:n luontopalveluissa.

#55: Telttavaeltaja - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Palataanpa asiaan 

 Telttavaeltaja vaikuttaa tosiaan melkoiselta fundamentalistiretkeilijältä. Pikaisella vilkaisulla tästä viestiketjusta jää vähän hämäräksi se, miksi hän suuntaa retkensä UK-kansallispuistoon, jos kerran kokee toiset ihmiset tai merkit ihmistoiminnasta niin häiritseviksi. Aluehan on perustettu kansallispuistoksi, jonka yhtenä tehtävänä on toimia yleisenä luonnonnähtävyytenä, jossa tarjotaan "tavalliselle ihmisellekin" mahdollisuus tutusta pohjoisen hienoon luontoon. Sitä kautta on tarkoitus lisätä yleistä luonnontuntemusta ja -arvostusta. Eikö telttavaeltajan mielestä omaehtoiseen retkeilyyn soveltuvia alueita sitten löydy muualta Lapista? Viimeisten vuosikymmenien kehitys pohjoisimmassakin Suomessa tuntuu kuitenkin omien kokemustenkin perusteella vieneen siihen suuntaan, että erämaisten alueiden määrä lisääntyy jatkuvasti väestön kaikotessa isompiin asutuskeskuksiin ja etelän suuntaan? Samalla vähenee telttavaeltajan kaltaisten ihmisten määrä, jotka yleensä kykenevät yöpymään maastossa ilman valmiita tupia tai laavuja. Tilaa luulisi olevan sellaisellekin retkeilylle.

Adressi on hyvä, mutta siitä puuttuu oleellisia luontopalveluiden toimia jotka uhkaavat myös heikentyä. Ei ole kyse vain pitkosten rakentamisesta ja polttopuuhuollosta. Vaarassa on uhanalaisten lajien ja luontotyyppien hoitotyöt, ja jos nämä rahat häviävät niin rahojen palautuminenkaan muutaman vuoden kuluttua ei välttämättä auta - luontoarvoja on jo menetetty.

Metsähallitus hoitaa sekä valtion omistamia että yksityisiä suojelualueita, käytännön töinä esimerkiksi lehtolajien ja lehtojen hoito ja perinnebiotooppien kunnostus, sekä suojelualueilla olevien ojien täyttäminen ja siten suoluonnon tilan parantaminen.

Mielestäni puistojen hoitotasoa ei voi heikentää.

Nyt jo Esim. pitkokset on osittain heikkokuntoiset!

#56: Vieras -Pikaisella vilkaisulla tästä viestiketjusta jää vähän hämäräksi se, miksi hän suuntaa retkensä UK-kansallispuistoon, jos kerran kokee toiset ihmiset tai merkit ihmistoiminnasta niin häiritseviksi.

Suurimman osan retkistäni suuntaankin nykyisin muualle kuin UK-puistoon. Sen veroista luontoa vain ei ole muualla, sinne on aina palattava. Niin kuin jo kirjoitin, niin Suomessa ei ole yhtään ainoata aluetta, missä moottorikelkoin ei talvella ajettaisi. Mihin sitten Suomessa menisin?

Viimeisten vuosikymmenien kehitys pohjoisimmassakin Suomessa tuntuu kuitenkin omien kokemustenkin perusteella vieneen siihen suuntaan, että erämaisten alueiden määrä lisääntyy jatkuvasti väestön kaikotessa isompiin asutuskeskuksiin ja etelän suuntaan?

#59: Telttavaeltaja - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Palataanpa asiaan 

 Tuossa on tietysti osittain kysymys erämaisuuden määritelmästä. Sanottakoon sitten että Lapista kyllä löytyy rauhallisia alueita joilla voi eränkäyntitaitojaan testailla ja hioa, ja vielä upeissa maisemissa. Suotakoon niitä elämyksiä kuitenkin myös heille jotka siihen vähän apuja tarvitsevat. Kansalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin parantamisen luulisi olevan valtiovallankin intressissä. Aluetalouden kehittämisestä nyt puhumattakaan, siihenkin noilla palveluilla on kiistaton yhteys.

Kepulle ilmeisesti saattui tässä pieni lipsahdus.

Keskusta vastustaa johdonmukaisesti aina kaikkea, mikä vähänkään kuulostaa luonnonsuojelulta. MH:n luontopalveluissahan esiintyy sana "luonto". Niinpä Kepun piti kiirehtiä ampumaan se alas, vaikka lajintunnistus jäikin puutteelliseksi. Näinhän metsästyksessä on tapana menetellä. Samalla Kepu tuli vahingossa tehneeksi luonnonsuojeluteon, jota nyt ollaan ottamassa kiireesti takaisin.

Adressin allekirjoittajat, olkaa huoleti! Ei niitä MH:n määrärahoja pois oteta! Päinvastoin, niitä lisätään. Ja entinen holtiton meno erämaissa jatkuu.

Olen Telttavaeltajan kanssa samoilla jokseenkin linjoilla, lukuun ottamatta hänen filosofisia lähtökohtiaan, joita pidän irrationaalisina ja suorataan virheellisinä. Samansuuntaiseen lopputulokseen tässä kuitenkin päädytään. Esimerkiksi käyttäjä maksaa -periaate olisi paikallaan niissä tilanteissa, joissa kysymys on kustannuksia aiheuttavasta, joka miehen oikeudet ylittävästä palvelusta. Vaikkapa muiden rakennuksissa yöpymisestä ja tulien tekemisestä muiden mailla.

Ensin: Adressin teksti on mielestäni harhaanjohtava. Siinä rinnastatetaan luontopalveluiden budjetin leikkaaminen kansallisomaisuuden vaarantumiseen. Mielestäni kysymys ei välttämättä ole siitä. Toki leikkaukset voivat johtaa siihen, mutta ne voivat jopa parantaa kansallisomaisuuden tilaa jos arvoksi ajatellaan luonnon monimuotoisuus ja koskemattomuus...

Toiseksi: Eikö luontopalveluiden keskeinen tehtävä olisi säilyttää luonto, no, luonnollisena? Pitkospuut, autiotuvat, moottorikelkkahuolto ja monet mutu asiat muuttuvat alueen olemusta olennaisesti. Illuusio koskemattomasta luonnosta särkyy kun törmää viitoitetuille poluille, pitkoksille ja huolletuille tulipaikoille. Toki näitä on hyvä olla, jotta mahdollisimman monet pääsisivät nauttimaan luonnosta ja ymmärtäisivät siten arvostaa sitä. Mielestäni karsimisen varaa kuitenkin olisi. Kaikki eivät voi saada kaikkea ja kaikkialla ei tarvita kaikkea.

En ainakaan toistaiseksi allekirjoita. Minun on vaikea hyväksyä adressin ideaa ja rinnastusta. Periaatteessa vastustan leikkauksia, koska käyttötarkoitus on mielestäni hyvä, mutta tapa jolla asia tuodaan esille tässä adressissa ontuu jotenkin... Lisäksi noille verovaroille olisi paljon muutakin käyttöä.

#62: - Harhaanjohtava adressiteksti Olen Telttavaeltajan kanssa samoilla jokseenkin linjoilla, lukuun ottamatta hänen filosofisia lähtökohtiaan, joita pidän irrationaalisina ja suorataan virheellisinä.

Voisitko nimetön Vieras ystävällisesti tarkentaa, mitkä lähtökohdistani ovat irrationaalisia ja virheellisiä?  Aina voi yrittää oppia virheistään.

Yleisökirjoituksissa on esitetty perittäväksi esim. vuosimaksua. Moni kansallispuistoissa liikkuja varmasti voisi maksaa kohtuullisen maksun, mutta miten maksujen valvonta järjestettäisiin. Siinä ongelma, taitaisipa tulla kalliimmaksi. Maksujen periminen luonnossa liikkumisesta todennäköisesti myös vähentäisi ihmisten liikkumista siellä. kun tämän päivän "terveystavoite" pitäisi olla juuri päinvastoin. Aktiiviliikujana tuntureilla ym. luonnossa saan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia eläkepäivilleni. 

Olen jo pitkään ihmetellyt sitä, miksi noista erämaihin ja kansallispuistoihin rakennetuista, kattavista palveluista ei peritä mitään maksua? Ei tietenkään polulla kävelystä, ei luontohavainnoinnista, ei maisemien katselusta, eikä valokuvauksesta tms., ei sellaisesta pidäkään periä. Mutta kun mennään erämaakämpille, autiotuville, laavuille jne., jossa polttopuut ovat valmiina, kaasut ja kaikki tykötarpeet keittovälineineen ja vielä jätehuoltokin toimii, paskahuussin huoltoineen ja jätteiden lajitteluineen ja kuljetuksineen! Kaikkea tätä käytetään hyväksi päivä tai parikin. Hölmöläisten hommaa, kun kaikki tämä tarjotaan ilmaiseksi myös ulkomaalaisille, niin EU kuin muidenkin maiden kansalaisille. Olen kuullut väittämän, että ei luonnossa käymisestä voi periä maksua. No eipä tietenkään, se on selvää. Ministeriöissä, luontojärjestöissä, jopa Metsähallituksessakin on kuulemma isompi- ja pienempikenkäisiä idealisteja, joille puurot ja vellit tässä asiassa ovat menneet sekaisin. On kaksi asiaa, luonnossa käynti, patikointi, katselu ja kuvaus, sekä toisena erämaissa ja kansallispuistoissa huollettujen palveluiden käyttö. Kovasti työläästä ja vero euroja kuluttavasta suoranaisten palvelujen tarjoamisesta voi kyllä hyvällä omalla tunnolla periä, se on selvää. Yhtä selvää on sekin, että iloisia ja maksuhalukkaita palveluiden käyttäjiä riittää. Sen todistaa siistiin autiotupaan kuivien pilkottujen polttopuiden ja kaiken muun palvelun keskelle tulleiden retkeilijöiden itsensä suusta kuullut ihmettelevät kysymykset: mihin tästä palvelusta voisi maksaa? Näitä kysymyksiä on paikanpäällä, online tilanteissa, kuultu jo kymmeniä vuosia. Lopuksi laskennallinen esimerkki: Retkeilykortti, kuten kalastuksen hoitomaksu, 20€ / v. Sen ostavat kaikki jotka oikeasti käyttävät näitä palveluita. Aluksi heitä voisi olla 300 000 henkilöä vuodessa. Nyt se olisi juuri se puuttuva 6 miljoonaa euroa, minkä vuoksi MH aloittaa väkensä kanssa Yt- neuvottelut. Luonto säästyisi, työpaikat säilyisivät, työntekijät maksaisivat veronsa, syrjäkylillä jatkuisi elämä. Kannattaisiko tässä asiassa pientä maksua vastustavien idealistienkin harkita vielä kantaansa?

Kari Kyrö

puistomestari evp.

#65: Kari Kyrö - Metsähallituksen Yt-neuvottelut vai retkeilykortti?

Tuo retkeilykortti on mielenkiintoinen ja helposti toteutettava asia, olen sitä itsekkin miettinyt ja "näen" sen houkuttelevana asiana.

Silti "näen" siinä myöskin vastaan väittämisen aineksia, kuten useamman eri tavoin luonnossa vaeltavien luonnon käytön. Nämä joita esim"telttavaeltaja " edustaa ja niitä jotka olisivat valmiit käyttämään ja maksamaan rakennetuista palveluista henkilökohtaisen korvauksen. Siis tuon kortin. Sekä niitä jotka käyttäävät kaikkia palveluita , eivätkä maksaisi edes verojaan, mutta myöskin kaikkia niitä ulkomaalaisia jotka nytkin niitä käyttäävät.

On olemassa vain yksi tie ja se joko sisältää tuon kortin tai sitten että yhteisistä verorahoitamme maksetaan nuo palvelut ja siten myöskin sisällytetään, käyttäjien vastuu.

Sillä siittähän noita kulujakin tulee, miten palveluita käytetään. ei noita puita ja roskia sekä paskoja synny jollein maastossa ole kulkijoita, ne ovat siis käytön merkkejä.

Jos "puramme" palveluverkoston joka on vuosikymmenien saatossa rakennettu ja monin eritavoin saatettu MH;n huollon piiriin niin luono vapautuisi silloin näistä palveluiden varaan tukeutuvien rasitteesta. Tilalle "kasvaisi" luontoa arvostavien kansalaisten laadukas mutta vähäväkinen joukko.

Tuskin.

Kehoittaisin kaikkia niin puolesta kuin vastaan puhuvia, katsomaan ensisijaisesti syvälle sisälleen ja jos löydätte sieltä sen viisasten kiven joka tuo nykyistä järkevämmän vaihtoehdon asioiden hoitoon, niin julkaisemaan sen.

Tosiasia lienee että valtaenemmistö lajimme edustajista ei kykene enään edes selviämään ilman Kansan ja luonnonpuistojen järjestäytyneestä,.opastetuista ja hoidetusta luonto kokemuksesta ilman että ei aiheuttaisi tällekkin lähes korvaamatonta vahinkoa. Miten sitten olisikaan jos he alkaisivat kulkea omin nokkineen erämaissa. Jotka kuitenkin ovat sitä oikeaa ja villiä luontoa, ja jossa tulisi vallita luonnonehdot.

Kun nyt jo ovat lähes paniikissa kun kuuleevat että jonkun kylän likikin on kävellyt vaikka vaan karhu.

#63: Telttavaeltaja - Re: Harhaanjohtava adressiteksti

Ydin ongelma on mielestäni tuossa: "Ihminen ei ole osa luontoa, vaan sen vastakohta, sen pahin vihollinen." Tuo olettaa ihminen on lähtöisin jostain muualta kuin luonnosta tai koennut jotenkin käsittämättömällä tavalla irtautumaan siitä. Ihminen on luonnostya lähtöisin ja osa luontoa. Muutkin luontokappaleet voivat vaikuttaa elinympäristöönsä - myös itselleen haitallisesti. Se ei erota ihmistä luonnosta.

Hatunnosto Kari Kyrölle kommentistaan. Valvonnan vaikeuden takia en kannattaisi retkeilykorttia vaan kallista huoltoa vaativien palveluiden muuttamista maksulliseksi samaan tapaan kuin nykyiset varaustuvat ovat maksullisia - eli lukot oveen, myös puuvajoihin. Huusseihin ja jätepisteisiin en lukkoja laittaisi ei-toivottujen sivuvaikutusten ehkäisemiseksi. En tiedä olisi Suomessa suosituimmilla reiteillä tarpeeksi käyttöä palveluille, jotta olisi varaa ruotsalaistyyliseen tupaisäntä systeemiin. Tämä voisi olla käytössä sesonkiaikaan esim. Hetta-Pallas-reitillä sekä joillain suosituimmilla tuvilla.

#65: Kari Kyrö - Metsähallituksen Yt-neuvottelut vai retkeilykortti? 

 Kyrön ajatus on oikeansuuntainen. Ongelmana lienevät maksun perimisen kustannukset ja valvonta. Nykyteknologia tarjoaa siihenkin monia mahdollisuuksia. Liikkeelle voisi lähteä tarjoamalla palveluiden käyttäjille mahdollisuus vapaaehtoisesti osallistua kustannusten kattamiseen ja siten palveluiden säilyttämiseen vaikkapa kännykän kautta. Kännykkämaksujahan jo käytetään erilaisten palvelujen maksamisessa.

#45: Luonnonystävä - Luonto ei ole ihmistä varten! 

 Mitenhän se valtion metsissä liikkumisen kieltäminen onnistuisi täällä Lapissa, jossa suurin osa metsistä on valtion omistamaa? Miten kävisi marjojen ja sienten poiminnan? Olisiko nekin vain metsänomistajien oikeuksia? Tuntuu, että nyt on taas kaupunkilaiset vauhkoamassa asioista, joista eivät ymmärrä mitään... Tiedättekö, kuinka paljon ihmiset saavat tuloa pelkällä marjojen poiminnalla? Se saattaa työttömän kukkarossa olla aika suuri siivu. Ja niitä työttömiä Suomessa riittää, leikkaukset tuntuvat myös sillä saralla, sillä Metsähallitus/luontopalvelut palkkaa joka vuosi opiskelijoita ja työttömiä, joitten palkat maksetaan juuri tuosta leikatusta budjetista. Metsähallituksessa on eri "osastoja" on Luontopalvelut, Metsätalouspuoli, Villi Pohjola, taimien tuotantopuoli, siemenien tuotantopuoli, maanottopuoli ym. Miksi juuri Luontopalvelut joutuu kärsimään?

Mutta itse asiaan, kuinka moni ihan oikeasti on valmis maksamaan polttopuista tai luonnossa liikkumisesta? Jos joka reitin alku- ja loppupisteeseen laitetaan esim. maksuautomaatti, niin monenko luulette maksavan? Lähtöpiste siirtyy vain portin verran sivusuunnassa, kun koko metsää ei voi aidatakaan. Onhan niitä vapaaehtoisia maksuja kokeiltu muuallakin ja paljonko kilahti kassaan?

Miltä näyttäisi reittien taukopaikat sen jälkeen kun huolto lopetetaan? Kuka keräisi ja veisi pois (repussaan) ne roskat, joita väistämättä aina ilmestyy esim. tuhkille tarkoitettuihin säiliöihin? Kansallispuistoissahan on jo "roskaton retkeily"-periaate eli minkä tuot jaksat myös viedä pois. Aina vaan löytyy niitä, jotka eivät jaksa viedä pois omia roskiaan. Jos maassa on yksi roska, kohta siinä on pari muuta ja pian siinä ei enää muuta olekaan kuin roskia. Kuka korjaa rikki menneet kalusteet ja reittimerkinnät? Kuka raivaa ja aukaisee reitit taas kulkukelpoisiksi jos reitille kaatuu puita kuten näissä Asta- ym. myrskyissä kaatui. Ja todellakin! Ne puut jätetään maahan maatumaan kansallispuistoissa. Niitä ei kerätä polttopuuksi. Ne ovat arvokkaita juuri siinä mihin ne sattuvat kaatumaan, sillä lahottajatkin tarvitsevat elinympäristön.

Vilkkaimmilla taukopaikoilla oksien ja muun maapuun loputtua ympyrä vaan laajenee, josta puuta kerättäisiin. Lopulta pienemmät puut kaadetaan ja pikkuhiljaa isompaa ja isompaa. Siinä sitä budjettien leikkausta kannattavat katsoisi ihmeissään "raiskattua" maastoa. Olen aina sanonut, että siivous on ainoa työ, jonka tekemättä jättämisen kaikki huomaa, mutta jos se on hyvin tehty, kukaan ei huomaa eikä kiitoksia heru! Joten KIITOS kaikille huoltojoukoissa työskenteleville!

Kohtuullinen maksu, kuten varaustupien puolella on, on ihan oikein. Täytyy ymmärtää huollon kalleus, jota lisää vielä vastuuttomien kulkijoiden roinat. Onneksi valtaosa retkeilijöistä ovat tunnollisia kulkijoita, mutta muutamat syyllistävät kaikki.

#14: Telttavaeltaja - Re: Re: Rajansa ilmaispalveluillakin

Jos Metsähallitus ei niitä ottaisi ja toimittaisi kämpille, kävijät hakkaisivat ne itse kämppien lähimetsistä. Tämähän oli tilanne 70-luvulla, ennen kuin Metsähallitus otti kämpät hoitoonsa. Silloin päällimmäinen huolenaihe oli laajeneva "keloautio" kämppien ympärillä. Puut voidaan toki tuoda puiston ulkopuoleltakin - moottorikelkkojen  tuontipolttoaineella ja runsailla hiilidioksidipäästöillä. Puuhan tunnetusti kasvaa, myös kansallispuistossakin. Tämäkään asia ei ole vain joko-tai.

#56: Vieras - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Palataanpa asiaan 

 10000*10=100000

Tällä kaavalla saa kokoon 3.5milliä helposti polttopuihin sekä huoltoon.

mutta en kannata kansallils puistoihin mitään maksuja koska maksamme ne maksut myös veroissa se  on kataisen syy jos ei saa rahoja riittämään kaikkiin paikkoihin

Poikkesin katsomassa Riisitunturin maisemia ja komeitahan ne olivat. Paska jonka joku satunnainen vaeltaja oli vääntänyt kuusen katveeseen , vajaan kilometin päähän sisään meno portista, ei se sitä kuitenkaan ollut. Vaan näytti lähinnä mielipiteeltä ja päälle päätteeksi se myös haisi. Mitenkähän mahtaisi maisemat komistuakkaan kun vessat täytyttyään jäisivät ilman huoltoa. Jos vaikka vain joka kymmenes alkaisi vääntään paskojaan polun katve paikkoihin. Varmaankin "telttavaeltajan" ihanne tila. Tietysti jokainen voisi hoitaa omansa ja kantaa vaikka kotiinsa ja suoraan kukkapurkkiin.

#65: Kari Kyrö - Metsähallituksen Yt-neuvottelut vai retkeilykortti? 

 Jos ja kun on, näinäkin päivinä  hyvin paljon ihmisiä jotka ovat sitä mieltä että, "koska he maksaavat veroja", joista noita huolto ym kuluja maksetaan = heillä täysi oikeus olettaa ja jopa vaatia että heidän jätteensä noudetaan ja paikat siivotaan. Wc,t on oltava aina tyhjiä ja siistejä ja hajuttomia. Mitenkähän tuleekaan olemaan sitten jos aletaan periä noita palvelumaksuja?? Vaatimustaso tulee kasvamaan aivan käsittämättömiin svääreihin ja ne työtänsä tekevät kentän pienipalkaiset huoltajat, saavat tuta jos homma ei sujukkaan, vaikka ongelmia eivät itse olekkaan aiheuttamassa. Hyvin on harvassa ne vaeltajat jotka pistäävät tikkua ristiin muiden jätteiden jäljiltä, kun eivät meinaa edes omiaan saada pois metsistä ja hirveä on se haloo jos vaikka jossain erämaan sisällä, on joku wc täysi. Kysynkin nyt tässä samalla millä palkalla olisitte valmiita lähtemään usean kymmenen km päähän tyhjentään tai siivoamaan vessaa jonka jotkut ovat raponeet siihen kuntoon ettei sitä säälisesti voi käyttää. Nyt tuo 20€ panostus veisi mennessään sen vähäisenkin oman vastuun jota edelleen hieman on. Uskallan väittää että polttopuita ei enään vietäisi sisälle tupiin valmiiksi seuraaville kulkijoille, "miksi minä sen tekisin, koska maksan selvää rahaa tarvitsemistani palveluista, palkatkoon niillä rahoilla lisää renkejä " Ja lisäksi pitäisikö tuohon niukin naukin palkkaan sisällyttää, myöskin se että huoltajat keräävät ihmisten sontakasat pois polkujen varsilta ja kaiveleevat piilotetut roskat kivien ja kantojen koloista, peseevät pohjaanpalaneet kattilat ja huonovointisten oksennukset ritsien alta, Poistaavat kompostoreihin piilotetut pelti, lasi, muovi , ruiskut ym ym roinat, ja ne mätänevät muovipussit, jotka ovat kaasujen turvottamia ja suorastaan räjähtäävät silmille, kun niihin koskee. onko kaikenmaailman kuukautis ja muut suojat poimittava pois wc,den alta, kun oletettavasti aikuiset ja oletettavasti lukutaitoiset niitä housuistaan ja kamppeistaan heitteleevät , sillä ei ne kompostorit sulata aivan kaikkea minkä sinne kukakin heittää, ei edes niitä uunien tuhkia jotka ovat täynnä jos jonkin sortin tinaa, alumiinia ja kaljapullojen korkkeja ja vaikka mitä.  Nytkin niiden kyllä oletetaan siihen kuuluvan sillä niin huolettomasti noin toimitaan. ja kukapa sen parhaiten tekisi, jollei ne kentän pienipalkaiset puurtajat ja pätkätyöläiset. Kun nyt sitten mitä ilmeisimmin heidät vielä lomautetaan tai poistetaan niin valtion talous parenee ja maailma pelastuu. 

#65: Kari Kyrö - Metsähallituksen Yt-neuvottelut vai retkeilykortti? 

 Ilmiselvästi Kyrö koittaa vetää aiheella kotiinpäin oman asuinalueensa työllisyyden turvaamiseksi.

En allekirjoita enkä suosittele adressia.