Viime vuonna ei tarvittu pääsykoetta 1M luokalle. Halukkaita oli vain 14. Faktaa tälle oppilaskadolle en tiedä, mutta kuulin yhdeksi syyksi sen, että vanhemmat ovat alkaneet arastella laittaa lastaan Jurin oppiin kaikkien kuulemiensa huhujen vuoksi.

Itselläni on koululainen Jurin opissa. Lapsi on aika ujo ja arka, ja Jurin tunnit eivät suorastaan ole hänen lempituntejaan, eivät myöskään hänen luokkakavereidensa. Silti koko tämä irtisanomisjupakka tuli minulle täytenä yllätyksenä. Jotain yksittäisiä tapauksia tunneilta olin kyllä kuullut, mutta en arvannut tilanteen olevan tällaisessa pisteessä.

Paljon on keskusteltu siitä, miten nykyajan lapset ovat niin pehmeitä, hemmoteltuja ja huonosti käyttäytyviä, että on ihan kohtuullista, kun joku opettaja näyttää heille kaapin paikan. Täytyykö lapsille olla kova, että oppi menee perille, tarvitaanko niitä paljon kehuttuja "vanhanaikaisia kasvatusmenetelmiä"? Vai voisiko olla mahdollista, että "rautainen ammattitaito" ei edellytä kovuutta ja kiivautta? Omasta lapsuudestani muistan muutaman opettajan, jotka olivat todellisia helmiä, luokassa pysyi järjestys ja työrauha, vaikka opettaja ei korottanut kertaakaan ääntään. Valitettavasti nämä huippukarismaattiset opettajat ovat harvinaisia, ja toki opettaja voi olla ihan kelpo opettaja muutenkin.

Lapselle hyvä ja asiallinen kohtelu on tärkeämpää kuin kuorovierailut. En kasvata lapsiani pumpulissa, ja jos koululaisemme käyttäytyisi koulussa huonosti, olisin vain tyytyväinen, jos hänet olisi laitettu jälki-istuntoon tai puhutteluun. Siksi en ymmärrä sitä asennetta, että he, jotka eivät ole kruunaamassa Juria pyhimykseksi, ovat nyt curling-vanhempia, jotka eivät salli kenenkään korottaa ääntään lapselleen, puhumattakaan muilla tavoin ojentaa. Omaa kantaani en osaa muodostaa tietämättä faktoista enempää, kuin mitä tässä keskustelussa on tullut ilmi. En lähtisi tuomitsemaan ketään - en Juria, en päättäjiä, enkä vanhempia - ennen kuin kaikki syyt tähän tilanteeseen on tuotu julki.

Siirretään Juri yläkoulun puolelle. Eikö siinä ratkeaisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla? Pienet alakoululaiset voisivat saada hieman pehmeämpää musiikkikasvatusta samalla, kun Juri opastaisi omalla kasvatusmenetelmällään Vaasan nuoret musiikkilahjakkuudet pois paheiden teiltä kohti synkooppien ja sonaattien ihmeellistä maata. Tämä viimeinen kohta oli kirjoitettu lähinnä kevennykseksi, ja pohjimmiltani toivon, että oli ratkaisu mikä hyvänsä, johtaisi se työrauhaan oppilaille ja opettajille sekä koituisi Vaasan Musiikkiluokkien parhaaksi.

#88: Äitee - Musiikkiluokkien tulevaisuus

Tämä asia tuli itsellenikin täytenä yllätyksenä.

Tälläinen käsitys olikin itselläni, että ensimmäiselle hakijat pääsevät automaattisesti musiikkiluokalle viimmevuosina ja vasta kolmannelle pyrkivät lisäoppilaat kokeiden kautta.  Se ei ole tasa-arvoinen lähtökohta oppilaille. Ensimmäiselle saatetaan vanhempien halusta laittaa väkisin lapsi, joka ei tunne musiikin saraa omakseen ja heijastuu myöhemmin käytöksessä.Epäkohta!

Siinä olen samaa mieltä, että Työrauha täytyy olla luokassa ja kuoroharjoituksissa jokaisella . Jurin menetelmistä en tiedä, mutta jos oppilas lähtee luokasta kellojen soidessa välitunnille , koska huoltaja  on niin kehoittanut ja ei jäädä opettajan ohjeita kuuntelemaan muun luokan ohella viestii joidenkin vanhempien kasvatusideologiasta! Itse annan rajoja ja rakkautta ja koulussa pitää käyttäytyä, ja näin on tehtykin.

Eikö yleensä menettely ole niin, että saa varoituksen ja kunka monta ja sitten asia menee jo eteenpäin mikäli työnantajan sääntöjen puitteissa ole toimittu?