#186: Pohdiskelija - Tutkimus on niin kuin se tutkitaan 

Kirjoitin:

"Soita on ojitettu sekä maatalouden että metsätalouden käyttöön. Niistä on menneinä vuosikymmeninä tulleet valtaisat päästöt vesistöihin. Turvetuotantoalueillahan on lähes alusta saakka ollut velvoite johdattaa laskevat vedet altaiden kautta, nykyisin pintavalutuskenttien kautta vielä lisäksi, vaan maa- ja metsätaloudessa samaan asiaan on vasta aivan viime aikoina alettu kiinnittää huomiota. Maatalouden pelloilta tuleet vedet ja samoin metsien ojituksista tulleet vedet on surutta ohjattu suoraan järviin ilman mitään vastaavaa "esteytystä" mikä on ollut käytössä turvetuotantoalueilla jo todella pitkään."

Metsäojitettujen soiden pinta-ala on yhteensä noin 4,8 miljoonaa hehtaaria, suojeluohjelmissa soita on noin 1,1 miljoonaa hehtaaria ja maatalouskäyttöön soita on raivattu yhteensä 0,7 miljoonaa hehtaaria. Turvetuotannossa soita on noin 0,06 miljoonaa hehtaaria.

Kuten kirjoitin, niin noista maa- ja metsätalouskäyttöön ojitetuista soista on ne valtavat päästöt vesistöihin tulleet menneiden vuosikymmenten aikana. Maa- ja metsatalouden käyttöön on ojitettu yhteensä valtava noin 5,5 miljoonaa hehtaarin alue ja turvetuotantoon vain 60 000 hehtaarin ala. Metsäojituksia on parannettu suurimmassa osassa tuota määrää jo monia kertoja, ja joka kerta sieltä lähtee liikkeelle lisää päästöjä. Ja varsinkin kun mitään esteytystä ei ole ollut olemassa toisin kuin turvetuotannosta tuleville vesille.

Nämä luvut kertoo ihan tavallisellekin ihmiselle kuinka suuresta erosta on kyse. Vuosikymmenten kuluessa tuolta valtavalta 5,5 miljoonan hehtaarin valuma-alueelta on virrannut se mahdollinen lietekerros järvien pohjaan, jonka perään nyt "huudetaan". Huudon kohde vaan on aivan väärä. Vaikea on alkaa syyttää itseään, koska niin monet tavalliset ihmiset omistaa metsäalueita. Se oma nilkka on liian tuttu. Turvetuotannon osuus on vain pieni murto-osa kokonaisuudesta. Maa-ja metsätalouskäyttöön ojitettujen soiden valuma-alueet on aivan eri luokkaa kuin pienen pinta-alan ( 60 000 ha ) omaava turvetuotantoala Suomessa. Turvetuotantopinta-ala on vain kymmenesosa maa-ja metsätalouden osuudesta. Ja edelleen kuten kirjoitin, maa- ja metsätalouteen ojitetuilta soilta tulevat vedet on aina aivan surutta ohjattu suoraan vesistöihin, turvetuotantoalueiden vedet sensijaan on ohjattu aivan ojitusten alkuaikoja lukuunottamatta altaiden kautta vesistöihin. Kaikki lukijat varmasti tietävät myös sen, kuinka suuret lannoite ym päästöt maatalous aiheuttaa vesistöihin. Jo maalais/kaupunkilaisjärkikin kertoo sen, että turvetuotanto ei todellakaan ole se pahin vesistön kuormittaja. Tutkimukset kertoo totuuden.

#187: Metsän tutkija - Re: Tutkimus on niin kuin se tutkitaan 

Kerroppas metsäntutkija mistä ne nykypäiväiset turvelautat on peräisin, joita järveen virtaa solkenaan. Kuvia löytyy. Sen tutkimustuloksen saa näyttämään aivan sellaiselta kuin sen tilaaja haluaa, jota sitten auliisti esitellään kaiken kansan nähtäväksi. Suot ja metsäthän on ojitettu joskus 1960-70 luvuilla ja noiden avo-ojien pinta-ala on ollut vain murto-osa turvetuotantoon avatun suon pinta-alasta, joka voi olla jopa 100 ha:n suuruinen yhtenäinen alue. Suomen kesään kuuluu yleensä vesisateet ja viimekesinä melkoisen rankkoina, niin sattuu se vesikuuro turvesuollekin ja viimeistään silloin sitä liejua alapuolisiin vesitöihin tulee. Kun sääennuste lupasi viimekesänä antoi vesikuuroja oikein mitan kanssa, sanottiin useaan otteeseen, että 50mm/h, tuo tarkoittaa tasaisella turvesuolla sitä, että vettä on 500 m³/ha, siinä sitä on vettä valumassa järveen, jokainen voi omissa ajatuksissaan miettiä mitä se vesimäärä tarkoittaa 100 ha:n suolla ja mitä tapahtuu karheellaan olevalle turpeelle tällöin, turvehan voi kellua viikkoja veden pinnalla. Koskahan noista turvetuotantoalueiden alapuolisten vesistöjen nykytilasta saadaan sellainen täysin puolueettoman tahon tutkimus aikaiseksi.

#187: Metsän tutkija - Re: Tutkimus on niin kuin se tutkitaan 

 Metsäntutkian olisi nyt jo todella aika herätä ja uskoa ettei ne altaataat siellä suon reunalla pysäytä mitään soraa kevyempää, kaikki turvelieju tulee läpi jopa pienempien lampien ja järvien aina eteenpäin.

Kuten totesin jo aiemmin, mene tutkimaan puroja joiden varrella on turvetuotantoa ja niitä joiden varrella ei sitä ole. Ero on niin selvä ettei sitä tarvitse epäillä.

Turvetuotannon ja maatalouden ero on myös sikäli selvä, että maataloudessa suurimman ajan pellot ovat kasvipeitteisiä ja suurin osa pelloista on salaojitettu, joten kiintoainepäästöt eivät ole läheskään niin suuret kuin jatkuvasti mulloksella olevalla turvesuolla missä tuuli pöllyttää turvetta jatkuvasti avo-ojiin.

Metsäojatkin sammaloituvat hyvin pian ja kiintoaineen valumat ovat sen jälkeen hyvin pieniä, toisin kuin turvesuolla jota myllätään ja kaivetaan vuosittain.