IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Ota yhteyttä adressin tekijään

Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ.

seeski
Vieras

#176

28.11.2010 08:38

FINOLA-ratkaisu tähän turvehässäkkään.se tuottaa enemmän,ja samalla puhdistaa luonnontilaa.
Ulla-Maija Heikkonen
Vieras

#177 Re: Re: Maataloudesta jopa kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä

28.11.2010 12:42

#175: Se siitä minimaalisuudesta - Re: Maataloudesta jopa kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä 

Oikeaa ja asiallista tietoa edellisessä kirjoituksessa.

Esimerkiksi Puulavesi määritellään kirkasvetiseksi, hiekkapohjaiseksi, kivikkorantaiseksi ja niukkakasvustoiseksi vesistöksi. Sitä se varmaan vielä osittain onkin, mutta mm. Siikavesi on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikan muuttunut täysin em. kuvauksesta.

24.6.2010 Keski-Suomen Ely-keskuksen ottamassa vesinäytteessä vesi luokitellaan perinteiseksi suovedeksi, määritellyt arvot poikkeavat täysin perinteisestä Puulan vedestä. Veden pinnalla kelluvan turpeen näytteenottajat totesivat todellakin turpeeksi, myöhemmässä kirjallisessa määrittelyssä sen alkuperää ei osattu (haluttu?) kertoa. Eihän siis ole ihme, että sekä pohja-aines, veden koostumus ja väri sekä rantojen soistuminen uusine, alueelle kuulumattomine rehevien seutujen kasveineen, on muuttanut koko ekosysteemin.

Suovesi tulee soilta, turve samoin. Olematon maa- ja karjatalous ei enää rasita Siikavettä, olkoonkin että senkin jalanjälki vielä näkyy järven tilassa.

 

 

Pohdiskelija
Vieras

#178 Maataloudesta tulee päästöjä!

29.11.2010 14:24

Joskin suurimmat päästöt tulevat vasta sitten kun maataloustuotteet päätyvät kaupunkien viemäriverkostoon.
Ajatelkaapa, pääkaupunkiseudun viemäreistä virtaa kuvitellun 90% puhdistuksen jälkeenkin 100 000:n ihmisen jätöksiä vastaava määrä kakkaa mereen.
Lähes kaikkien taajamien viemärit purkavat jätteensä muka puhdistettuina vesistöihin.
Vieras
Vieras

#179 Joopa joo

29.11.2010 23:50

#174: Turvetuotannon päästöt ovat minimaaliset - Maataloudesta jopa kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä 

 Kumpaakohan on tuotettu kauemmin,ruokaa vai turve-enerkiaa?Jos tuon Greenpeasen tutkimuksen mukaan toimittaisiin niin mikähän katastrofi sitten syntyisi.Ihmiset varmaan söisi puiden juuretkin ja hiilinielut häviäisi kun muutakaan syömistä ei riittäisi.On paljon suurempia saastuttajia kuin maatalous jos osaa pitää silmänsä auki muuallakin kuin oman pihapiirin alueella.Lopetetaan maatalouden syyttäminen tällä palstalla kun se ei tuota turvevesi päästöjä.

Taisto Holla, Mieskonmäki

#180 Kovasti on turveteollisuus aktiivinen

30.11.2010 07:46

Kovasti tuntuu turveteollisuus olevan aktiivinen, lukee Turun Sanomien verkkosivuilla:

http://www.ts.fi/online/kotimaa/177609.html

Toivottavasti noista ei yksikään pääse tuotantoasteelle.

 

prk
Vieras

#181 Kepun hämäys

30.11.2010 17:00

Nythän on niin, että jätevesiasetuksella halutaan kepun toimesta siirtää keskustelu aivan muualle, jotta todelliset luontomme ja vesistömme saastuttajat saavat jatkaa vapaasti ympäristön tuhoamista. Elikä suurimmat saastuttajat, turvetuotanto ja maatalous saavat kepulien toimesta tehdä ihan mitä lystäävät.

Vieras

#182 Kuka pilasikaan Siikaveden?

01.12.2010 11:15

Mielenkiinnolla odotamme täällä Joutsan Siikaveden rannoilla, ins.Tapio Salmisen (Ksml 21.11) yleisönosastokirjoituksessaan mainitseman, vedenlaatua koskevan tutkimuksen tuloksia.
Erityisen kiinnostavia seikkoja tutkimuksessa ovat näytteidenottopäivämäärät ja paikat. On mielenkiintoista verrata tuloksia aiempiin, esim. J:län yliopiston tekemiin tutkimuksiin alueelta. Emme epäile, etteikö insinööri tietäisi minkälainen vaikutus olosuhteilla ja näytteenottajalla on tuloksiin.
Kulunut kesä oli alueella poikkeuksellisen vähäsateinen,joten pienemmissä puroissa ei ollut virtausta, vain seisovan veden lammikoita joissa ravinteet ja eloperäinen aine rikastuivat veden haihtumisen johdosta.
Koska virtausta ei ollut, ei myöskään ravinteita päätynyt Siikaveteen asti, kun vesimäärä puroissa lisääntyy ovat veden ravinne- ja kiintoainepitoisuudetkin huomattavasti vähäisempiä. Näiden peltojen läpi tulevien purojen virtaama on joka tapauksessa vain murto-osa Kälkänjoen virtaamasta, joka toisinaan tuo yli äyräidensä tulvien vettä turvesoilta.
Virtaaman lisäys aiheuttaa turvesoilta humuspitoisen kiintoaineen päästöjä, jotka todennäköisesti ovat suurin syy Siikaveden vedenlaadun heikkenemiseen ja rantojen likaantumiseen polttoturvetta muistuttavalla liejulla, jonka laskeutuminen järven pohjaan kestää vähintäin viikkoja.
On erittäin perusteltua olettaa, että liejua on järvenpohjassa useiden kymmenien hehtaareiden alueella useamman metrin paksuinen kerros, ja se aiheuttaa syvänteissä happikatoa. Happikato puolestaan vapauttaa pohjaan jo sedimentoituneet ravinteet takaisin veteen, jolloin järven ekosysteeemi ei toimi luontaisella tavalla.
Myös vedesssä leijuva turvehiukkanen vaikuttaisi olevan erinomainen kasvualusta limoittumista aiheuttaville leville.
Harmillista uskottavuuden kannalta on se, ettei vesialueen omistajille ilmoitettu ja annettu näin mahdollisuutta olla mukana seuraamassa näytteiden ottoa.
Suuren epäilyksen tutkimuksen puolueettomuudesta aiheuttaa myös se, että tutkimuksen tekoon osallistuneen henkilön tarvitsee useamman lehden yleisöosastolla tuoda näkemyksiään esille ennen tulosten julkistamista.
Olemme Iiro Viinasen kanssa samaa mieltä siitä, että Vapon kannattaisi suhtautua vesiensä puhdistamiseen vakavammin, eikä yrittää väkisin löytää syytä muualta. Se ei oikein järjestettynä vaadi suhteettoman suuria kustannuksia.
Useimmille meistä täällä on EU:n "vihreä mafia" tullut tutuksi mm. Natura-päätöksissä. Siinä valossa ei ole mahdottomuus, etteikö turvetuotantoa jopa kiellettäisi.
Me emme vaadi turvetuotannosta luopumista, vain puhtaampia kuivatusvesiä ja suo-ojituksista aiheutuvien tulvien hallintaa
TAPIO KYRÖLÄINEN
vesialueen omistaja
pj. Mieskonmäen osakaskunta Joutsa
Hannu Heinonen
Vieras

#183 Maatalous suurin saastuttaja

01.12.2010 12:27

Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015


Periaatepäätös painottaa erityisesti pyrkimyksiä vähentää rehevöitymistä, joka on sekä sisävesien että Itämeren pahin ongelma. Vesien ravinnekuormitusta vähennetään kaikista toiminnoista. Eniten on vähennettävä hajakuormitusta, erityisesti maatalouden ravinnekuormitusta. Maatalouden päästöt ovat yli puolet vesistöjen kokonaispäästöistä siitäkin huolimatta, että lannoitteiden määriä on vähennetty, suojakaistoja on perustettu ja eroosiota vähentävät viljelymenetelmät ovat yleistyneet.

Rehevöityminen on seurausta vuosikymmeniä jatkuneesta liiallisesta ravinnekuormituksesta. Jotta luonto palautuisi tasapainoon, on kuormitusta vähennettävä huomattavasti nykyisestä. Ravinteita on kertynyt paljon myös maaperään ja pohjalietteeseen. Vesiensuojelu vaatii siksi hyvin pitkäjänteistä, vuosikymmeniä kestävää työtä.
Metsän tutkija
Vieras

#184 Turvetta pitää ja kannattaa hyödyntää

01.12.2010 14:03

Ainoa yltäkylläinen energialähteemme on viime jääkauden jälkeen soihin kertynyt turve, jonka määrä lisääntyy jatkuvasti. Soiden korjuukelpoiset polttoturvevarat ovat yli 10-kertaiset metsien kokonaispuustoon verrattuna. Suomen soissa on tosiasiassa enemmän energiaa kuin Pohjanmeren öljykentissä. Nykyisellä kulutuksella polttoturvetta riittäisi 300 - 400 vuodeksi, vaikka turpeen kasvua ei otettaisi huomioon. Todellisuudessa turvetta muodostuu kaiken aikaa selvästi enemmän kuin sitä käytetään. Turpeen hyötykäyttöä hankaloittaa se, että se on EU:n suurissa viisauselimissä luokiteltu kivihiileen ja öljyyn verrattavaksi uusiutumattomaksi polttoaineeksi. Kaikkein jyrkimpiä turpeen käytön vastustajia ovat kuitenkin kotimaiset "isänmaan ruoskijat", jotka ovat kuorossa väittäneet turpeen olevan kivihiiltäkin saastuttavampaa polttoainetta.

Vaikka monissa yhteyksissä lähes kielletään kansalaisia jankuttamasta turpeen uusiutumisesta, en voi metsien kasvututkijana muuta kuin ihmetellä sitä, miksi turve olisi puuta kummempi biopolttoaine. Niin kauan kuin biomassaa kasvaa metsiin ja soihin reilusti enemmän kuin niitä käytetään, on uusiutuvan energian käyttö ekologisesti kestävää. Se, että turve saavuttaa korjuukypsyytensä kymmenen kertaa puuta hitaammin, ei vaikuta asiaan. Eihän metsän puistakaan nyljetä joka vuosi syntyviä vuosirenkaita poltettavaksi tai paperiksi. Puusto korjataan kokonaisuudessaan vasta sitten, kun se on hakkuukypsää.

Ja nyt tuon ylläolevan kirjoitukseni luettuaan moni ajattelee että täällähän puhutaan turpeen päästöistä vesistöön. Näin tutkijan kannalta ko asioita erittäin paljon tutkineena voin kertoa että maa-ja metsätaloudesta ylivoimaisesti suurimmat päästöt ovat aiheutuneet menneinä vuosikymmeninä. Soita on ojitettu sekä maatalouden että metsätalouden käyttöön. Niistä on menneinä vuosikymmeninä tulleet valtaisat päästöt vesistöihin. Turvetuotantoalueillahan on lähes alusta saakka ollut velvoite johdattaa laskevat vedet altaiden kautta, nykyisin pintavalutuskenttien kautta vielä lisäksi, vaan maa- ja metsätaloudessa samaan asiaan on vasta aivan viime aikoina alettu kiinnittää huomiota. Maatalouden pelloilta tuleet vedet ja samoin metsien ojituksista tulleet vedet on surutta ohjattu suoraan järviin ilman mitään vastaavaa "esteytystä" mikä on ollut käytössä turvetuotantoalueilla jo todella pitkään.

Täällä joku onkin kirjoittanut osuvasti maatalouden päästöistä. Itse lisään tähän metsätalouden päästöt. Turvetuotantoa on kansalaisten niin helppo osoittaa sormella, mutta kun kyseessä on maa-ja metsäalueet joita omistaa sadat tuhannet / miljoonat tavalliset kansalaiset, niin näihin kohdistuvat kirjoitukset ovat hyvin vähäisiä. Moite osuisi liian helpolla omaan nilkkaan. Järki käteen keskusteluissa ja otetaan kaikki "saastuttajat" mukaan eikä ainoastaan osoiteta jotain yksittäistä toimijaa. Meillä tutkijapiireissä ajattelu onneksi on oikeudenmukaista ja tutkimustuloksiin pohjautuvaa eikä sellaista "musta-tuntuu" ajattelua joita kirjoitukset lähes poikkeuksetta on.

Kurikkalainen
Vieras

#185 Kurikan kuntalaiset haluavat turvetuotantoa alueelleen

01.12.2010 18:37

Täällä palstalla Martti Peltola kirjoitti Lintunevasta Jurvassa, eli nykyisessä Kurikassa. Hän pyysi kaikkia allekirjoittamaan adressin, missä vastustetaan turvetuotannon aloittamista Lintunevalla. Näyttääpä vahvasti kuitenkin olevan niin että lähes kaikki kunnan asukkaat päinvastoin haluavat Vapon aloittavan suon hyötykäytön. Kun kuntalaisia tuolla toreilla ja turuilla haastattelee, niin erittäin harvassa ovat tuon hankkeen vastustajat. Allekirjoittajat ovat ihan muista kaupungeista ja kunnista. Luonnonsuojelijat oman verkostonsa kautta saavat ne muutamat allekirjoitukset kasaan. Allekirjoittajat eivät edes kaikki tiedä missä päin Suomea paikkakunta nimeltään Jurva edes on.

Tilasto näyttää että Kurikasta ja Jurvasta (eli suon sijaintikunnasta) yhteensä 126 henkilöä on allekirjoittanut adressin. Laskutoimitus osoittaa sen olevan noin 0,8 % koko asukasmäärästä. Wikipedian mukaan Kurikan asukasluku oli 14 582 kuluvan vuoden syyskuun lopussa. En mitenkään halua vähätellä tuon luvun pienuutta, mutta se vaan kuitenkin reaalimaailmassa kertoo sen, kuinka häviävän pieni osa kuntalaisista oikeasti haluaa suojella Lintunevan. Kyllä kuntalaiset haluavat kaiken mahdollisen teollisen toiminnan kuntaansa. Tässä tapauksessa kunnan asukkaat ilmiselvästi tahtovat turvetuotannon etabloituvan kuntansa alueelle.

Suomessa on turvetuotannossa noin 0,6 % koko valtakunnan suo-ja turvemaista. Vastustajien prosenttiluku tässä Lintunevan tapauksessa on 0,80 ja turvetuotannon osuus liki samaa luokkaa eli 0,6 %. Tästä voidaan päätellä kuinka häviävän pieniä ovat molemmat luvut. Turvetuotanto tarvitsee siis vain hyvin pienen osan koko suo-alasta, eli käytännössä sillä ei ole juuri mitään merkitystä ajatellen myös sitä tosiasiaa, että suota kyllä riittää kaikille osapuolille, myös suojelulle. Lintunevaa ei kuitenkaan tarvitse suojella. Sillä ei ole mitään erityistä luontoarvoa. Samoin turvetuotannon vastustajien määrä on erittäin vähäinen, eli samalla tavalla käytännössä sillä ei ole demokraattisessa yhteiskunnassa ja päätöksenteossa mitään merkitystä. Kyllä kuntalaisten enemmistön ääntä on kuultava. Ja vaikka vastustus-listoja on liikkeellä muitakin, niin niiden allekirjoittajista saadaan kasaan ainoastaan korkeintaan muutama prosentti koko kunnan asukasmäärästä. Ei voida kuvitella, että tuo muutaman prosentin vastustajien joukko voisi tulevan hankkeen kaataa. Kuntalaisten etu ja tahtotila vaatii tällaisten hankkeiden toteuttamisen. Eletäänhän me kuitenkin demokratiassa.

Pohdiskelija
Vieras

#186 Tutkimus on niin kuin se tutkitaan

02.12.2010 03:09

Metsän tutkija herääpäs kuvitelmistasi!
Mene paikan päälle tutkimaan. Jos sinulla on kaksi samanlaista vesistöä, joihin toiseen laskee turvevesiä sekä maatalouden vaikutusalueelta vesiä ja toiseen vain maatalouden vaikutusalueelta vettä, näet selvän eron.
Turvelieju kun ei pysähdy minkäänlaisiin altaisiin, se menee lampien ja pienempien järvienkin läpi.
Velloo järven pohjalla ja ajautuu rannoille tuoden mukanaan pohjalta sinne normaalisti pysyvästi sedimentoituvat ravinteet.
Ja kannattaa käydä toteamassa sellainenkin seikka, esimerkiksi niihin vesiin jossa on sinileväkukintoja, laskee täysin varmasti viemärivesiä, enemmän tai vähemmän puhdistettuina.
Turve on uusiutuva vain siinä tapauksessa, että suo palautetaan turpeennoston jälkeen takaisin suoksi.
Metsän tutkija
Vieras

#187 Re: Tutkimus on niin kuin se tutkitaan

02.12.2010 11:38

#186: Pohdiskelija - Tutkimus on niin kuin se tutkitaan 

Kirjoitin:

 

"Soita on ojitettu sekä maatalouden että metsätalouden käyttöön. Niistä on menneinä vuosikymmeninä tulleet valtaisat päästöt vesistöihin. Turvetuotantoalueillahan on lähes alusta saakka ollut velvoite johdattaa laskevat vedet altaiden kautta, nykyisin pintavalutuskenttien kautta vielä lisäksi, vaan maa- ja metsätaloudessa samaan asiaan on vasta aivan viime aikoina alettu kiinnittää huomiota. Maatalouden pelloilta tuleet vedet ja samoin metsien ojituksista tulleet vedet on surutta ohjattu suoraan järviin ilman mitään vastaavaa "esteytystä" mikä on ollut käytössä turvetuotantoalueilla jo todella pitkään."

Metsäojitettujen soiden pinta-ala on yhteensä noin 4,8 miljoonaa hehtaaria, suojeluohjelmissa soita on noin 1,1 miljoonaa hehtaaria ja maatalouskäyttöön soita on raivattu yhteensä 0,7 miljoonaa hehtaaria. Turvetuotannossa soita on noin 0,06 miljoonaa hehtaaria.

Kuten kirjoitin, niin noista maa- ja metsätalouskäyttöön ojitetuista soista on ne valtavat päästöt vesistöihin tulleet menneiden vuosikymmenten aikana. Maa- ja metsatalouden käyttöön on ojitettu yhteensä valtava noin 5,5 miljoonaa hehtaarin alue ja turvetuotantoon vain 60 000 hehtaarin ala. Metsäojituksia on parannettu suurimmassa osassa tuota määrää jo monia kertoja, ja joka kerta sieltä lähtee liikkeelle lisää päästöjä. Ja varsinkin kun mitään esteytystä ei ole ollut olemassa toisin kuin turvetuotannosta tuleville vesille.

Nämä luvut kertoo ihan tavallisellekin ihmiselle kuinka suuresta erosta on kyse. Vuosikymmenten kuluessa tuolta valtavalta 5,5 miljoonan hehtaarin valuma-alueelta on virrannut se mahdollinen lietekerros järvien pohjaan, jonka perään nyt "huudetaan". Huudon kohde vaan on aivan väärä. Vaikea on alkaa syyttää itseään, koska niin monet tavalliset ihmiset omistaa metsäalueita. Se oma nilkka on liian tuttu. Turvetuotannon osuus on vain pieni murto-osa kokonaisuudesta. Maa-ja metsätalouskäyttöön ojitettujen soiden valuma-alueet on aivan eri luokkaa kuin pienen pinta-alan ( 60 000 ha ) omaava turvetuotantoala Suomessa. Turvetuotantopinta-ala on vain kymmenesosa maa-ja metsätalouden osuudesta. Ja edelleen kuten kirjoitin, maa- ja metsätalouteen ojitetuilta soilta tulevat vedet on aina aivan surutta ohjattu suoraan vesistöihin, turvetuotantoalueiden vedet sensijaan on ohjattu aivan ojitusten alkuaikoja lukuunottamatta altaiden kautta vesistöihin. Kaikki lukijat varmasti tietävät myös sen, kuinka suuret lannoite ym päästöt maatalous aiheuttaa vesistöihin. Jo maalais/kaupunkilaisjärkikin kertoo sen, että turvetuotanto ei todellakaan ole se pahin vesistön kuormittaja. Tutkimukset kertoo totuuden.

Martti Peltola
Vieras

#188 "Metsän tutkijalle" ja "Kurikkalaiselle"

02.12.2010 16:46

Hyvin ovat nimimettöminä piilottelevat soiden hävittämisen lobbarit opetelleet turveteollisuuden disinformaation.

Suomen alkuperäisestä 10,4 miljoonan hehtaarin suoalasta on ojitettu 5,7 milj. ha, siis reilusti yli puolet.
Turvelobbarit käyttävät yhä prosenttilukukikkailunsa lähtöarvona alkuperäistä suo- ja turvemaiden alaa saaden sillä turpeenkaivuun osuudeksi ”vain 0,6% valtakunnan suoalasta”. Täysin kiistämätön tosiasia kuitenkin on, ettei suo- ja turvemaiden kokonaisalasta voida teoriassakaan kaivaa turvetta kuin murto-osalta. Turvemaiksi näet luetaan myös muutaman sentin turvekerroksen omaavat turvekankaat sekä metsäojituksin kangasmetsiksi muutetut, tukkipuuta kasvavat ”turvemaat”.

Ojitusaloilla (5,7 milj.ha), hapettumista estävän pohjaveden pinnan laskettua, turvekerros on biologisen hajoamisen vaikutuksesta hajonnut humukseksi jota ei enää voida käyttää esim. energiaturpeena. Turve on ohentunut hyödyntämiskelvottomaksi ja siitäkin jouduttaisiin 0,5-1 metrin kerros kuorimaan ensin pois, hukkaan, jotta hajoamassa olevaan rapaan päästäisiin käsiksi. Silti turveteollisuus lukee tuotantokelvottomatkin alat harhauttavissa laskelmissaan soiksi. Turveteollisuus ei edes havittele näitä ”turvemaita” kaivuukentikseen. Se haluaa paksuturpeisille luonnonsoille joita Suomessa on jäljellä enää n.4 milj. ha, ja siitäkin valtaosa Pohjois-Suomessa.
Jos kaivuukelpoisten turvemaiden osuus laskettaisiin realistisesti, niin selviö on, että Vapo ja kumppanit möyrivät jo nyt n. kolmen prosentin alalla koko Suomen soista. Eteläisessä Suomessa se tarkoittaa peräti 6-30 prosentin osuutta todellisesta suoalasta. Mainoksissaan Vapo haluaa ”vain 2 %”.

Puolessa vuosisadassa on turpeen hiilivarasto Suomessa huvennut vähintään 73 miljoonalla tonnilla. Suomi myös raportoi turpeen hiilihävikin aiheuttaman CO2-päästön olevan nykyisin yli 10 miljoonaa tonnia per vuosi. Kun turpeen polton CO2-päästöt lasketaan mukaan, ovat ojitettujen soiden vuosittaiset hiilidioksidipäästöt n. 20 miljoonaa tonnia. Tämän turveteollisuus peittelee mainostaessaan ”turvevarojen jatkuvasti kasvavan”. Se on suoranaista valehtelua.

Turvekerros voi kasvaa ainoastaan ojittamattomilla soilla. Ja niistäkin parhaimmilla vain vajaan millimetrin vuodessa. Ojitusaloilla turvekerros pelkästään ohenee haihduttaen hiilen ilmaan ja valuttaen turvelietteet vesistöihin. Etelä-Suomen soista on paikoin ojitettu jo n.90 %. Täällä ei turpeen ”hidastakaan kasvua” tapahdu, mutta se tuntuu olevan turveteollisuuden ”tiedotuksen” varassa eläville ylivoimaista ymmärtää.

Jopa kolmannes soiden ojituksista on osoittautunut taloudellisesti hyödyttömiksi ja hukkaojikkoja meillä onkin n.2 miljoonaa hehtaaria. Nämä pilatut turvemaa-alat on palautettava takaisin luonnontilaan. Ennallistetuille ojitussoille suolajiston on todettu vähitellen palaavan ja soiden muuttuneen takaisin luonnon vesivarastoiksi joilla on myös selkeä tulvia ja vesistökuormitusta ehkäisevä vaikutus (turpeestahan 90 % on vettä). Se turvekerroskin ennallistetuilla soilla alkaa kasvaa taas hiilivarastoksi.

Nimimerkki ”Kurikkalaisen” kirjoittelu osoittaa, ettei hän valitettavasti tunne Lintunevan paikallisesti erittäin suuria luontoarvoja heittäessään: ”Lintunevaa ei kuitenkaan tarvitse suojella. Sillä ei ole mitään erityistä luontoarvoa.” Ainakin ekologinen ymmärrys näyttää olevan hukassa ja anonyyminä voi huoletta suoltaa sammakoita.
On se Lintuneva nimittäin niin upea suo. Vapo aikoo sen hävittää ja pilata suon alapuoliset vesistöt samalla hankkeella.

http://www.adressit.com/lintuneva

 

Taisto Holla, Mieskonmäki

#189 Re: Re: Tutkimus on niin kuin se tutkitaan

02.12.2010 17:06

#187: Metsän tutkija - Re: Tutkimus on niin kuin se tutkitaan 

Kerroppas metsäntutkija mistä ne nykypäiväiset turvelautat on peräisin, joita järveen virtaa solkenaan. Kuvia löytyy. Sen tutkimustuloksen saa näyttämään aivan sellaiselta kuin sen tilaaja haluaa, jota sitten auliisti esitellään kaiken kansan nähtäväksi. Suot ja metsäthän on ojitettu joskus 1960-70 luvuilla ja noiden avo-ojien pinta-ala on ollut vain murto-osa turvetuotantoon avatun suon pinta-alasta, joka voi olla jopa 100 ha:n suuruinen yhtenäinen alue. Suomen kesään kuuluu yleensä vesisateet ja viimekesinä melkoisen rankkoina, niin sattuu se vesikuuro turvesuollekin ja viimeistään silloin sitä liejua alapuolisiin vesitöihin tulee. Kun sääennuste lupasi viimekesänä antoi vesikuuroja oikein mitan kanssa, sanottiin useaan otteeseen, että 50mm/h, tuo tarkoittaa tasaisella turvesuolla sitä, että vettä on 500 m³/ha, siinä sitä on vettä valumassa järveen, jokainen voi omissa ajatuksissaan miettiä mitä se vesimäärä tarkoittaa 100 ha:n suolla ja mitä tapahtuu karheellaan olevalle turpeelle tällöin, turvehan voi kellua viikkoja veden pinnalla. Koskahan noista turvetuotantoalueiden alapuolisten vesistöjen nykytilasta saadaan sellainen täysin puolueettoman tahon tutkimus aikaiseksi.

 

Martti Peltola
Vieras

#190 Re: Kurikan kuntalaiset haluavat turvetuotantoa alueelleen

02.12.2010 18:20

#185: Kurikkalainen - Kurikan kuntalaiset haluavat turvetuotantoa alueelleen 

Laitan oheisen taustoituksen muillekin lukijoille kuin nimimerkille "Kurikkalainen". Täällä pohjalaismaakunnissa ympäristölautakuntien koostumukset ovat puoluejakautumaltaan jokseenkin samanlaisia. Se on sitä "suhteellista demokratiaa".

Kurikan kaupungin ympäristölautakunta antoi Lintunevan turpeenkaivuuta puoltavan lausunnon oheisella koostumuksella. Alkuperäisessä esittelijän ehdotuksessa turvelupa ehdotettiin evättäväksi, mutta vpj Mauri Ilomäen aloitteesta lausunto muutettiin päinvastaiseksi. ”Kunnallisdemokratiaa” tämäkin.

Ympäristölautakunta 2009-2012

Ilomäki Mauri, vpj.       kesk.
Haapoja Marja              kesk.
Koivuniemi Teija          kesk.
Niemi Erkki                  kesk.
Koivisto Hannu, pj.      kok.
Jalonen Kari                kok.
Kandolin Kirsi             sos.dem.
Ponsiluoma Tomi       sos.dem.
Ranta Anita                krist.dem.

Kurikkalaisnimimerkille tiedoksi, että Lintuneva pääosiltaan sijaitsee Teuvan kunnan alueella.

 http://www.adressit.com/lintuneva

Kurikkalainen
Vieras

#191 Kuntalaiset haluavat turvetuotantoa alueelleen

04.12.2010 12:57

Lintunevan ottamisen turvetuotantoon puoltava lausunto on eräs Kurikan ympäristölautakunnan parhaimpia lausuntoja. Suuret kiitokset kaikille heille siitä! Kuntalaiset ovat täysillä mukana hankkeen takana lukuunottamatta niitä muutamia itseään luonnonsuojelijoiksi nimittäviä henkilöitä joita kunnassamme on todella vähän, se on suuri onni. Luonnonsuojelua tarvitaan, mutta Lintuneva ei kuulu suojeltavien joukkoon. Siinä ei ole mitään erityistä suojeltavaa. Tämän ympäristölautakuntakin ymmärsi. He ovat ammattilaisia. Kuntalaiset haluavat tämänkin teollisen toiminnan käynnistyvän mitä pikimmiten. Tervetuloa Lintunevalle Vapo!

Kirjoittaja on poistanut viestinsä (Näytä tarkemmat tiedot)

04.12.2010 13:57


Martti Peltola
Vieras

#193 Pieni esimerkki "ympäristöammattilaisten" ammatillisuudesta Kurikassa

04.12.2010 14:34

Kurikan kaupunki on tunnettu laajoista turveautiomaistaan. Esimerkkinä vaikkapa oheisesta linkistä löytyvä Takaneva, hienojen Niinistönlammien rantaan ulotettuine turpeenkaivuukenttineen. Allikoihin rajautuva turvekenttä perustettiin luonnontilaiselle suoalueelle. KKP:n karttakuvaa zoomaamalla ja mittakaavoja tutkimalla saa hyvän käsityksen ko. allikkoalueen upeudesta ja turvekenttien laajuudesta.
Kannattaa huomioida myös ympäröivien suoalueiden kaiken kattava ojaverkosto. Niinistönlammien ympäristö oli ennen turvekenttää viimeinen Takanevan ojittamaton suoalue. Nyt turvekaivuualueen ojat kuivattavat myös allikot. "Ammattilaisten" toimintaa tyypillisimmillään. Jotkut vielä nykyäänkin ihmettelevät, että "mistä ne tulvat oikein tulevat".

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Turvekentt%C3%A4+Niinist%C3%B6nlammien+rannassa&srs=EPSG%3A3067&y=6957403&x=250416&lang=fi


http://www.adressit.com/lintuneva

Pauli Pajunen
Vieras

#194 Vesien puolesta yhdistys

04.12.2010 17:18

Pyydän nöyrimmästi anteeksi, etten ole saanut aikaiseksi lupaamaani yhdistysmallia,
jonka laitan tähän kaikkine vajavaisuuksineen. Toivon teidän tuovan siihen omia näkemyksiä parannusehdotuksin.
Ehdotukset voi laittaa, myös suoraan sähköpostiini pauli.pajunen@gmail.com
Olen niin usein miettinyt, tuhottua kotijärveä katsellessa, miten valtiomme päättäjien taholta sallitaan tuhota kansallisomaisuuttamme.
Muistan kuinka karut rannat kasvattivat vähäisessä määrin punottavaa järvikaislaa, eikä mudasta ollut tietoakaan. Vesi oli kirkasta, kuin lapsen silmät. Joki toi järveen vettä, jota juotiin. Sitten tulivat lammen lasku, suo-ojat, teho-maatalous, Vapo tummentaen vedet, pohjasakkoineen. Miettimisen tuloksena yritin löytää keinoja asioden parantamiseksi, koska kärsijöitä on kaikkialla, missä toimintaa on harjoitettu. Asioiden parantamiseksi tarvitaan kaikkien kärsijöiden osallistumista yhteiseen asiaan ympäri Suomen. Tässä näitä ajatuksia yhdistyksestä.

1§ Ensimmäisenä täytyy yhdistykselle keksiä nimi. Omia ajatuksia ovat:
Puhtaampien-Vesien-Puolesta.(Tai Suomen-Puhtaampien) Kansalaisvaikuttaja-Liitto.
Nimien rekisteröimisoikeutta, en ole kysynyt Patentti-Rekisterihallituksesta.

2§ Yhdistyksellä täytyy olla kotipaikkana, joku Suomen kunta.

3§ Omia ajatuksiani yhdistyksen tarkoituksesta: Yhdistyksen tarkoituksena on
kartoittaa, keräämällä vesistöihin, ilmastoon ja ympäristöön kohdistuvat haitat.
Yhdistys pyrkii tuomaan esille haitat ja vaikuttamaan näiden haittojen kuntoon
saattamiseksi. Yhdistys pyrkii keräämään ranta-asukkaiden avustuksella vesistöihin
laskevat saastepisteet. Järjestää mittaukset kartoitetuista pisteistä, joiden
tulokset julkaistaan vuosittain. Kerää muisti ja kuvallista tietoa.
Yhdistys kerää näytteet tasapuolisesti, sortamatta, tai puoltamatta mitään
päästöjä aiheuttavaa tahoa kohtaan.
Yhdistys järjestää kerätyistä tuotteista näyttelyitä ja pyrkii herättämään
ajatuksia kansallisomaisuutemme suojelemiseksi. (jokaisella oikeus puhtaaseen
veteen ja ilmaan.)

4§ Yhdistykseen voi liittyä jokainen luontoa kunnioittava Suomen kansalainen, tai
henkilö, jonka kotipaikka on Suomi. (Mahdollisesti yhteisö, tai säätiö.)
Yhdistyksen varainhankinnasta esitän seuraavia ajatuksia.
Yhdistyksen varainhankinta tapahtuu liittymis ja jäsenmaksuin, sekä keräämällä
varoja kartoitettavan järven, tai kohteen vaikutuspiiriin kuuluvilta ihmisiltä.
Vesistöistä saatavilla tuotteilla, tai palveluilla. Paino ja hengen tuotteilla,
Lehdet, T-paidat, lippikset, julisteet, ja tapahtumien pääsymaksuilla.
Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia.

5§ Liittymis ja jäsenmaksun suuruudesta päätetään aloituskokouksessa.

6§ Yhdistyksen asioita hoitaa hallituksen johtokunta, johon kuuluu vuodeksi
kerrallaan valitut puheenjohtaja, varsinaiset ja varajäsenet. Johtokunta valitaan
aloituskokouksessa vuodeksi kerrallaan. Johtokunta valitsee varapuheenjohtajan,
sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat henkilöt.

Tässä alkua yhdistyksen tavoitteista. Loppuja pykäliä käsitellään sitten, jos
luontoa ja puhtaita vesiä rakastavat ihmiset ottavat tämän omakseen.



























Pohdiskelija
Vieras

#195 Re: Re: Tutkimus on niin kuin se tutkitaan

04.12.2010 17:32

#187: Metsän tutkija - Re: Tutkimus on niin kuin se tutkitaan 

 Metsäntutkian olisi nyt jo todella aika herätä ja uskoa ettei ne altaataat siellä suon reunalla pysäytä mitään soraa kevyempää, kaikki turvelieju tulee läpi jopa pienempien lampien ja järvien aina eteenpäin.

 

Kuten totesin jo aiemmin, mene tutkimaan puroja joiden varrella on turvetuotantoa ja niitä joiden varrella ei sitä ole. Ero on niin selvä ettei sitä tarvitse epäillä.

Turvetuotannon ja maatalouden ero on myös sikäli selvä, että maataloudessa suurimman ajan pellot ovat kasvipeitteisiä ja suurin osa pelloista on salaojitettu, joten kiintoainepäästöt eivät ole läheskään niin suuret kuin jatkuvasti mulloksella olevalla turvesuolla missä tuuli pöllyttää turvetta jatkuvasti avo-ojiin.

Metsäojatkin sammaloituvat hyvin pian ja kiintoaineen valumat ovat sen jälkeen hyvin pieniä, toisin kuin turvesuolla jota myllätään ja kaivetaan vuosittain.

 

Pauli Pajunen
Vieras

#196 Lisäys yhdistysasiaan 4§

04.12.2010 18:26

Yhdistyksessä voi olla varsinaisia jäseniä ja kannatusjäseniä.
Kannatusjäsenet eivät maksa jäsenmaksua, mutta voivat halutessaan osallistua
tutkimusten rahoittamiseen, tai osalistua yhdistyksen toimintaan mieleisellään summalla, tai panoksellaan. Kannattajajäsenellä on kokouksessa puhevalta, mutta ei äänioikeutta.
kyllästynyt
Vieras

#197 ei mitään virkaa tuollaisella metsäntutkija

04.12.2010 19:34

typerintä p-jauhantaa mitä on tälle foorumille kirjoitettu. Ei minkäänlaista käsitystä ja muka ammattitutkija. Salli mun nauraa. Ekologistapa hyvinkin, ei kulu maan luonnonvarat kalavehkeiden valmistukseen, kun turveidiootit happamoittaa ja levityttää kaikki kalavedet. Raportteja ei anneta edes elyn vesistöinsinöörille, vaikka pyydetty on. Surkeaa touhua sano sinä pölyaivo mitä sanot.
kyllästynyt
Vieras

#198 ei mitään virkaa tuollaisella metsäntutkija

04.12.2010 20:24

typerintä p-jauhantaa mitä on tälle foorumille kirjoitettu. Ei minkäänlaista käsitystä ja muka ammattitutkija. Salli mun nauraa. Ekologistapa hyvinkin, ei kulu maan luonnonvarat kalavehkeiden valmistukseen, kun turveidiootit happamoittaa ja levityttää kaikki kalavedet. Raportteja ei anneta edes elyn vesistöinsinöörille, vaikka pyydetty on. Surkeaa touhua sano sinä pölyaivo mitä sanot.

Adressin tekijä on poistanut tämän viestin (Näytä tarkemmat tiedot)

05.12.2010 20:21


Metsän tutkija
Vieras

#200 Re: ei mitään virkaa tuollaisella metsäntutkija

05.12.2010 20:53

#197: kyllästynyt - ei mitään virkaa tuollaisella metsäntutkija 

 Suurkiitokset arvostuksesta. Meitä tutkijoita on aina tarvittu jokaisella yhteiskunnan osa-alueella. Ilman tutkimuksia asioista ei saada koskaan oikeaa tietoa. Kaikenlaiset "musta-tuntuu" tutkijat kyllä tuntuvat osaavan kaikesta kaiken, mutta niillä ei koskaan saavuteta mitään. Ilman tutkimista ja tutkimuksia maailma olisi varmaan melko alkukantainen, esimerkiksi arvostelua nimim. "kyllästynyt" ei voisi esittää tällaisilla foorumeilla kuin nyt voi tehdä.

Kommentoi adressia