Suomessa sijaitseville turvemaille muodostuu vuodessa noin sata miljoonaa suokuutiometriä turvetta. Toisaalta turpeen vuotuinen käyttö taas on vajaat 70 miljoonaa suokuutiometriä. Vuosittain jää siis reserviin noin 30 miljoonan suokuutiometrin verran. Turvetuotanto on täysin kestävällä uralla Suomessa, ja samoin esim. Virossa ja Ruotsissa.

Suomen Ympäristökeskuksen mukaan turvetuotannon aiheuttama fosfori- ja typpikuormituksen osuus oli Suomessa vuonna 2008 0,7 % (28 t/a) fosforikuormituksesta ja 1,0 % (724 t/a) typpikuormituksesta. Eniten fosfori- ja typpikuormitusta aiheuttaa Suomessa maatalous.

Saarijärven reitillä on tutkittu alueellisesti turvetuotannon merkitystä vesistön kuormittajana. Turvetuotannon osuus maankäytöstä alueella on 0,9 %. Turvetuotannon osuus Saarijärven reitin koko fosforikuormituksesta on 1,4 % ja typpikuormituksesta 1,9 %. Samoin maatalous on täälläkin se ylivoimaisesti suurin päästöjen aiheuttaja.

Ja nämä kaikki tutkimukset on tehnt Suomen Ympäristökeskus, ei turvetuottaja. Näistä luvuista voi hyvin nähdä turvetuotannon hyvin vähäiset päästöt verrattuna muihin. Eli kääntäen tuo Saarijärven reitin kuormitus. Muualta kuin turvetuotannosta tulee päästöjä kokonaismäärästä fosforin osalta 98,6 % ja typen osalta 98,1 %. Otin siksi tuon kyseisen Saarijärven reitin esimerkiksi, koska sitä aluetta Suomen Ympäristökeskus on ehkä eniten tarkkaillut ja toimii näinollen hyvänä esimerkkinä.

#228: Faktatieto - Turvetuotanto kestävällä pohjalla 

Turvetuotanto vertaa mielellään pelkästään fosfori ja typipäästöjä, mutta unohtaa humuksen. Esimerkiksi tässä puhutaan turvetuotannon kiintoainepäästöistä  http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/turpeennoston_kiintoainepaastot_suuria_1999585.html

Kun ajatellaan, että jos jokainen turvehehtaari tuottaa kiintoainesta vesistöihin keskimäärin 100g jokaikinen päivä vuoden ympäri, niin ajatelkaa, mitkä määrät kiintoainesta jo 100 hehtaarin suo vesistöön tuottaa. siis peräti 3650kg kiintoainesta vesistöön vuodessa. jos ajatellaan, että kuutioon turvetta menee 340kg, niin 100hehtaarin suo tuo kiintoainesta vesistöihin jo yli kymmenen kuutiota vuodessa. Eipä ole ihme, että turvetuotantoalueilla vedet tummenee ja mikä pahinta erityisesti virtaamattomat syvänteet täyttyvät turvepaskasta.

#228: Faktatieto - Turvetuotanto kestävällä pohjalla 

Kysymys on ennen kaikkea humuksesta, joka on varsinainen ongelma Saarijärven reitillä. Se ei poistu kiertelemällä, maataloutta syyttelemällä ja "faktoja" latelemalla, ainoastaan turvetuotannon lopettamisella tai rajulla rajoittamisella yhdistettynä asianmukaiseen valumavesien puhdistukseen.

Saarijärven reitillä maatalouden kuormitus lisääntyy alavirtaan mentäessä, mutta vedenlaatu heikkenee ylävirran suuntaan kuljettaessa. Mikähän mahtaa olla syynä moiseen epäloogisuuteen...?