Veden rehevöitymisellä tarkoitetaan kasvin perustuotannon kasvua, joka johtuu lisääntyneestä ravinteiden saannista. Pääasiassa nämä ravinteet ovat TYPPI ja FOSFORI. Luontoon ravinteita pääsee JÄTEVESIEN, MAA- JA METSÄTALOUDEN LANNOITTEIDEN ja ILMAN LASKEUMAN mukana. Rehevöitymisen seurauksena rantakasvillisuus tiivistyy, vesistön leväesiintymiset voivat yleistyä, kuten myrkylliset sinilevät. Lisäksi seurauksena tulee muutoksia kalakantoihin ns. roskakalojen, kuten SÄRKIEN MÄÄRÄ LISÄÄNTYY sekä talvella esiintyy happikatoa.

Rehevöitymisen seurauksena kasviravinteita kertyy vesistöön, jonka johdosta vesieliöt runsastuvat ja kasvavat kiihtyvällä vauhdilla. Lisäksi rehevöityminen kiihdyttää veden muuta eliötoimintaa. Veden kasviplanktonin määrä lisääntyy ja yhteyttäminen voimistuu. Veden fysikaalisissa ja kemiallisissa ominaisuuksissa tapahtuu myös muutoksia. Lämpötilan kohoaminen voi myös lisätä rehevöitymistä ekosysteemissä.

Rehevöityminen on ihmisen aiheuttamaa häiriötä ja rehevöitymistä voidaan pitää vesistöjen pahimpana ongelmana Suomessa. Pintavesistämme noin viidesosa on rehevöitynyttä. Rehevöityminen uhkaa vesien monimuotoisuutta. Rehevöitymisellä on vaikutus niin järvien kuin meren kaikkiin lajeihin. Suomessa on maailmanlaajuisesti vertailtaessa paljon pieniä ja matalia järviä. Nämä järvet rehevöityvät helposti. Suomen vettä sataa vuodessa enemmän kuin sitä haihtuu eli meidän ilmastomme on humidi. Vuotuisesta 660 mm:n suuruisesta sademäärästä noin puolet haihtuu ja toinen puoli valuu pintavaluntana vesistöön tai maaperän kautta pohjaveteen. Suomen maastonmuotojen ja haihdunnan vähäisyyden vuoksi järvet ja muut vesistöt peittävät pinta-alasta kymmenesosan.

Vesiekosysteemin peruspiirteitä ovat aineen kierto ja energian virtaus, jotka ovat avaintekijöitä ekosysteemin toiminnan kannalta. Vesiekosysteemi saa tarvitsemansa ravinteet maaperästä ja ilmakehästä. Veden ominaisuudet ovat riippuvaisia siitä millainen valuma-alue sitä ympäröi ja miten ihminen sitä muokkaa toiminnallaan. Vesiekosysteemin energia on peräisin valuma-alueen orgaanisista aineista sekä vedessä elävien kasvien ja levien yhteyttämisestä. Vesistön hajottajabakteerit sekä vesieliöt hyödyntävät tätä energiaa.

Mistä rehevöityminen johtuu

Vesistöjen rehevöityminen johtuu pääosin MAATALOUDEN PÄÄSTÖISTÄ sekä viemäriverkoston ulkopuolelle jäävästä asutuksesta. PELTOJEN LANNOITUS aiheuttaa pintavaluntaa, jonka mukana fosforia ja typpeä pääsee vesistöön. Maaperän laatu ja maanpinnan muodot yhdessä käytetyt viljelytekniikat vaikuttavat suuresti huuhtouman määrään. Vuodenajalla on myös vaikutus huuhtouman suuruuteen. Lisäksi vaikuttavia tekijöitä ovat maan happamuus ja ionikoostumus sekä kemialliset seikat. Unohtamatta maaperän ilmavuutta, lämpotilaa, veden varastointikykyä ja fysikaalisia ominaisuuksia. Muita vesistöjä rehevöittäviä haittoja ovat hiilen poltto, joka synnyttää typpiyhdisteitä. Typpiyhdisteet joutuvat vesistöihin laskeumien kautta. Jätevesien mukana vesistöön joutuu fosforia, vaikkakin nykytekniikalla se on mahdollista poistaa jätevesistä kokonaan.

#244: Faktatieto - Vesistön rehevöityminen 

Kerro nyt vielä sekin fakta, että mistä meidän Martinjärveemme on 30 vuodessa ilmaantunut kiintoainetta sen verran , että järven alkuperäisestä vesitilasta on  enää 25% jäljellä. Järven rannalla ei ole maataloutta, metsätaloutta kylläkin. Järven koko on 115 ha. Yläpuolisen Suojärven rannnalla on Vapon turvesuo. Turvetta on siellä otettu n. 30 vuotta. Voisiko tämä Vapon suo olla syypää näin valtaviin kiintoainepäästöihin vaii keksitkö jonkun muun syyn?