IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

#244: Faktatieto - Vesistön rehevöityminen 

Kerro nyt vielä sekin fakta, että mistä meidän Martinjärveemme on 30 vuodessa ilmaantunut kiintoainetta sen verran , että järven alkuperäisestä vesitilasta on  enää 25% jäljellä. Järven rannalla ei ole maataloutta, metsätaloutta kylläkin. Järven koko on 115 ha. Yläpuolisen Suojärven rannnalla on Vapon turvesuo. Turvetta on siellä otettu n. 30 vuotta. Voisiko tämä Vapon suo olla syypää näin valtaviin kiintoainepäästöihin vaii keksitkö jonkun muun syyn?

Helsingin Sanomissa oli hyvä kirjoitus ja kommentti asiaan liittyen. Siinä todettiin yksiselitteisesti kuinka erään Suomen upeimman järven tila on muuttunut oleellisesti metsäojitusten seurauksena. Aivan samalla tavalla on käynyt läpi Suomen muuallakin. Vasta nyt ollaan viimeinkin heräämässä ja tunnustetaan se tosiasia että maa- ja metsätalous on suurin syyllinen vesistöjen tuhoamiseen. Lisäksi jätevesistä tulevat päästöt, mukaan lukien vapaa-ajan asunnoista tulevat päästöt. Järveen ei tule vesiä turvetuotantoalueilta. Tässä kirjoitus Helsingin Sanomista:

" Metsäojat kuljettavat järviin rutaa

  Turvetuotannon vaikutuksista ympäristöön on syksyn aikana ollut useita mielipidekirjoituksia. Hyvin vähän on tuotu esille vuosien takaisten metsäojitusten vaikutusta vesistöihin.
  Kuusamon Kitkajärvi on Suomen suurin säännöstelemätön järvi. Siihen laskee noin 20 jokea ja useita puroja.
Metsäojitusten seurauksena joki- ja purosuissa on paikoin jopa kahden metrin paksuudelta ja noin 500 metrin pituudelta ojitusvesien mukanaan tuomaa rutaa.
  Esimerkiksi Yla-Kitkaan laskevan Elijoen suupuolelta poistettiin kaivinkoneilla suuret määrät rutaa, jotta jokeen olisi päästy veneillä ja myös kalojen nousu olisi mahdollista.
  Voisivatko metsäalan ympäristövastaavat viimeinkin kertoa paljonko edella mainittuun järveen on rudan mukana kulkeutunut veden rehevöittymistä lisäävää typpeä ja fosforia, joita vuosikymmenien aikana on kylvetty Kitkaa ympäröiviin metsiin?
  Mikä yhteys on leijuvalla rudalla siihen, että näkösyvyys järvessä on pienentynyt kahdeksasta metristä kahteen metriin? Mikä yhteys on metsäojista kulkeutuneella rudalla rantakivien limoittumiseen?"

Tuo kirjoitus tuo hyvin esiin syy- ja seurausilmiön. Kitkajärven itäpäässä sijaitsevan Kesälahden tilan ympäristökeskus luokittelee kehnoksi. Kesälahteen valuu muun muassa jäämiä Rukan jätevesistä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen biologi Mirja Heikkinen pitää lahden tilaa varsin huonona. Jätevedenpuhdistamon kautta pääsee kulkeutumaan veden tilaa nopeasti huonontavia tekijöitä.

Eräs toinen jopa huvittaviakin piirteitä saanut uutiskynnyksen jopa YLE:n kanaville ylittänyt uutinen oli Alavudella sijaitsevaan Mulkkujärveen kohdistuvat suuret turvepäästöt. Kun asiaa tarkemmin tutkittiin, niin huomattiin että kyseiseen järveen ei todellakaan tule laskevia vesiä turvetuotannosta. Vain maa- ja metsätalouden ojastot johtavat suoraan järveen. Tuotakaan uutista ei YLE ole kai korjannut, eli sielläkin paikkakunnalla jäi kansalaisille varmasti asiasta täysin väärä kuva. Valitettavaa mutta tässäkin nähdään kuinka medialla on suuri valta, oikeassa ja väärässä.

Samalla tavalla on tapahtunut tutkimusten mukaan myös Ähtärinjärvelle, kuten joku ranta-asukas totesikin kirjoituksessaan. Mutta kirjoituksen mukaan asukkaat siellä tuntuvat onneksi tietävän todelliset järven kunnon huonontajat, eli maa- ja metsätalouden ja jätevedet.

Turvetuotannon osuus vesistöihin kohdistuvista päästöistä on häviävän pieni. Maa- ja metsätalous on ylivoimaisesti pahin, ja vielä ennen turvetuotannon pientä osuutta tulee teollisuuden, puhdistamojen, asutusten ym. suuremmat päästöt. Tämä realiteetti vain täytyisi kaikkien osata mieltää ja alkaa puuttumaan niihin oikeisiin ja suurimpiin veden pilaajiin. Se ei ole turvetuotanto.

Tuolla metsästäjien keskustelupalstalla on käyty jo 1,5 vuotta melko kovaäänistä keskustelua turpeen aiheuttamista päästöistä ja vaikutuksesta ilmastopolitiikkaan. Se turpeen nosto aiheuttaa samat ongelmat niin metsästysmaille kuin kalavesillekin.

Linkistä voi seurata keskustelua, ja jos jaksaa koko keksutelun lukea.

http://www.riista.fi/phpBB2_1/viewtopic.php?t=5391&postdays=0&postorder=asc&start=0

Keskusteluun osallistuminen vaatii rekisteröitymisen palstalle ja sitoutumisen tiettyihin sääntöihin, toisin kuin adressit.com sivusto, jossa voi ampua nimimerkin takaa mitä sylki suuhun tuo ja asettaa samalla, hyvälle asialle tarkoitetun adressin kyseenalaiseksi.

Kun verrataan metsäojituksen ja turvekentän ojien aiheuttamia kiintoainepäästöjä, on hyvä muistaa myös realiteetit turveteollisuuden syöttämän harhautuksen ohessa. Metsäojitus on aiheuttanut kiintoainepäästöjä heti ojien kaivamisen jälkeen, maanlaadusta riippuen varsin vaihtelevasti. Päästöt vähenevät kuitenkin hyvinkin pian ojien sammaloituessa ja kasvillisuuden vallatessa ojat. Seuraava mahdollinen päästöpiikki lähtee metsäojikoista vasta siinä vaiheessa, jos vanhoja ojitusalueita ns. kunnostusojitetaan esim. 20-30 vuoden kuluttua uudelleen. Mutta ei metsätaloudellinen soiden ja suometsien ojitus toki syytön ole kiintoainepäästöihin.

Metsätalouden ravinne-, metalli- ja kiintoainepäästöt tulevat nykyisin pääasiassa avohakkuualojen maaperän muokkauksista ja kantojen nostoista, eivätkä vähentyneistä uudisojituksista. Pinta-alayksikköä kohti laskien metsäojitusten vuotuiset vesistöpäästöt jäävät minimaalisiksi turvekenttien aiheuttamiin jatkuviin lietepäästöihin verrattuina. Eikä turpeenkaivuun parhaatkaan (BAT) tekniset ratkaisut kykene estämään kiintoaineiden valumista vesistöihin. Se on osoitettu.

Esim. 3 metrin paksuisen turvekerroksen kaivamisessa turvekentän tiheä avo-ojaverkosto joudutaan syventämään jopa kymmenen kertaa pohjavesipinnan laskemiseksi. Syventämisten välillä ojiin ei ole ehtinyt syntyä edes kiintoaineita suodattavaa sammalkerrosta, vaan ojat ovat jatkuvasti paljaina vesi- ja tuulieroosiolle sekä kasvittomina rankkasateiden syövytykselle.

Kasvipeitteettömältä turvekentältä tuulet nostattavat jatkuvia turvepölypilviä mm. näihin avoimiin ojiin. Turveaavikon ojat syöttävätkin lähes keskeytyksettä (jopa talvisin) kiintoaineita alapuolisiin vesistöihin. Pintavalutuskentät eivät toimi sadejaksoina, turvepulssit valuvat vesiin ja se näkyy paksuina, elämän tukahduttavina lietekerroksina vesistöissä. Turveteollisuus ei ole kyennyt näitä tosiasioita kiistämään, eikä siihen koskaan kykenekään.

Metsätaloudellisin perustein kaivettuja epäonnistuneita suo-ojitusaloja (joita Suomessa on n.2 miljoonaa hehtaaria!) on alettava viivyttelemättä palauttaa takaisin luonnontilaan, suoluonnon elävyyden, monimuotoisuuden, tulvia estävien vesivarastojen ja toimivien hiilinielujen palauttamiseksi. Otettakoon siihen rahoitus turveteollisuudelle valtion lahjoittamista yli sadan miljoonan euron vuotuisista tuista.

Turpeen poltosta on aivan välttämätöntä luopua myös asetettujen ilmastopäästöjen vähennystavoitteiden vuoksi. Se on Suomen ympäristöpolitiikalle uskottavuuskysymys myös kansainvälisesti.

#258: Martti Peltola - Turveojitus vs metsäojitukset 

Lisättäköön edelliseen vielä:

http://www.adressit.com/lintuneva

#252: Faktatieto - Turvetuotannon päästöt vähäisiä 

Nimimerkki "Faktatieto" unohti mainita, että kyseinen tekstilainaus on yksityishenkilön kirjoitus mielipidepalstalla. Kyseessä EI siis ole Helsingin Sanomissa julkaistu uutinen eikä asiantuntijakirjoitus!

#260: Se siitä "faktasta" - Mentäiskö asiaan... 

Liekkö sitten aivan laillistakaan, eihän tuota pysty jäljittämään kukaan.

#262: Lupamääräykset kuntoon. - Vastuunpakoilua valvonnasta? 

Lueskelin tuota lupapäätöstä ja tuli mieleen muutamia ajatuksia.

Ei tarvitse kovin kummoista älykkyysosamärää kun katselee sitä luvan karttaa alueesta, kenen piikkiin jätevedet tulee menemään.

Poistetut suot ovat nykyisin viljelykäytössä, joista tietysti vedet pitää jonnekin johtaa, mutta VAPO johtaa vedet samaan laskuojaan peltoviljelyn kanssa. Vapohan tässä tapauksessa pesee kätensä päästöistä. Kait se on paikallinen ELY:kin saman asian hoksannut, kun hyväksyi entiset vedenpuhdistuslaitteet, tuohon yhteiseen laskuojaan tulisi vaatia vedenpuhdistus ja hyvä sellainen.

Se mikä sieltä luvasta tuli myös esille, oli se, että VAPO saa laskea vetensä toisen maalle, mutta tavallinen kansalainen ei saa, kansalaisen kohdalla raja naapurin tonttiin on 5 metriä tontin rajasta.

Turvesuon ympärysojathan kaivetaan ja vedet johdetaan aina ohitse turvesuon vedenpuhdistuslaitteiden, tähän VAPO on vastannut seuraavasti, että he ei lähde toisten vesiä puhdistamaan, silloin kun turvetta kentällä käsitellään esim. kerätään vaunuun, siitä lähtee sanoin kuvaamaton turvepölly lähimetsiin ja suon ympärysojiin, joka sitten valuu veden mukana sellaisenaan puhdistamattomana alapuolisiin vesistöihin. 

Teillä on valitusaika 13.01.2011 saakka, pistäkää asiat valitukseen ja edellä muutamia argumenttaja teille.

(Huo. päivämäärä korjattu oikeaksi)

Lupaehtojen mukaanhan VAPO saa aloittaa toiminnan Jalasjärven Susinevalla ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lukekaapa lupapäätöksen kohta sivulta 12 ja sieltä otsikon "Toiminnan ja töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta" alla oleva teksti, tässä linkki:

http://www.avi.fi/fi/virastot/lansijasisasuomenavi/Ymparistojavesitalousluvat/Ymparistoluvat/Documents/P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6kset/Vuosi%202010/lssavi_paatos_133_2010_1_2010_12_14.pdf

Kova on halu saada turvetta kaupaksi, kun pitää oikeen takuuraha maksaa, että ei saastuta vesiä ?????

Tiedelehti no: 11 kirjoitti puolustelevan artikkelin turvetuotannosta, josta tuli
muutamia lukijapalautteita. Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Raimo Heikkilä
lausuu: Artikkeli turpeesta oli pyöristyttävä. Juttua lukiessa herää ihmetys, onko kyseessä toimituksen artikkeli, vai turveteollisuuden maksama mainos!

#268: ranex -  

Niinpä, ei sähköyhtiöt etäluettavia mittareita huvin vuoksi meille kuluttajille asenna, mittareiden vaihto maksaa kymmeniä miljoonia euroja sähköyhtiöille. Taustalla on siirtää yksityisetkin kuluttajat yleistariffista pörssisähköön, kuten edellä kerrottiin.

Tuossa linkki josta sähkön pörssihintaa voi seurata: http://www.npspot.com/reports/areaprice/

Turvevoima taitaa noilla markkinoilla olla melko huono ratkaisu.

Sekun vielä Keljonlahdenkin (lue: Kelmienlahden) turvevoimala rakennettiin juuri nordpooliin tekemään kallista sähköä yksityiskuluttajille. Ei ole voimala lehtitietojen mukaan tainnut tehdä vielä sähköä pohjoismaisille sähkömarkkinoille, kun venäläisen turbiinin akseli on värähtelevää tyyppiä ja on syksyn mittaan ollut menossa vihtaukselle muutaman kerran. Tais tulla JE:lle hukkainvestointi, onhan se hyvä maamerkki Päijänteen veneilijöille, jos ei muuta keksi.

#270: Metsänhoitaja - Puulla korvattava kivihiiltä ei turvetta 

 "Tässä tekniikassa ollaankin Suomessa päästy maailman johtavaksi maaksi ja se taas on tuonut valtavat vientimarkkinat teollisuudelle."

Väittäisin, että melko kyseenlainen asema.

Mitä tulee tuohon käsitykseen, että ollaan ikäänkuin energiaomavaraisia, kuten myös Perussuomalaiset omilla nettisivuillaan mainostaa, niin voi käydä samalla tapaa kuten Puolassa, Puolaanhan tuodaan tänäpäivänä hiiltä Venäjältä, kun sitä vielä 40 vuotta sitten, kun minäkin aloitin merenkulkijana, laivattiin hiiltä Puolasta mm. Helsinkiin. Nyt kun vuonna 2009-2010 olin taas samoissa hiilenkuljetus hommissa, laivasimme hiiltä Pietarista Gdanskiin ja Gdyniaan. Puolan energian tuotanto on vuosikymmenten kuluessa rakennettu täysin omavaraisen kivihiilen varaan, mutta nyt kun sitä ei ole, on jouduttu tuontilinjalle. Näkemykseni mukaan Suomessa käy samalla tapaa, kun turpeella on ensin hävitetty otsonikerrosta ja suot kaluttu loppuun, niin joudumme viimeistään silloin Puolan tapaan tuontilinjalle. Melko lyhyt näköistä ajatusmallia heität, kun olis parempi jättää ne suot rauhaan ja keskittyä ympäristöystävällisempiin energiamuotoihin, mutta tämä nykyinen ympäristöajatteluhan on "isäntäpuolueen" peukalon alla, ollut maailman sivu.

Lueskelin tuon lähettämäsi linkin, artikkelin ja siinä oli muutamia mielenkiintoisia asioita. "Laskeutumisaltaan syvyys pidetään matalana, jotta saataisiin kasvamaan pohjakasvillisuutta." Mahtaa hyvin kasvaa happamassa suoturpeen tuomassa mössössä?
Tosiaankin siellä oli mahdollisuus aloittaa kaivuut ilman lupaa, takuusummaa vastaan. Näin toimii valtion yritys, jota valvoo valtion yritys ja antaa luvan aloittaa nostotyöt pienellä takuusummalla. Tämähän on, kun amerikkalaisten sotatouhujen valvontaa, josta jenkit haluaa tuomita itse, itsensä, tekemistään sotarikoksista. Tähänkö ollaan menossa, että työt voi aloittaa heti takuusummaa vastaan? Näinkö saadaan turvesoille luvat, joilla nostettaisiin turvetta lupien loppumiseen asti?  Ei P.
Ehdotankin, että runnomme yhdistyksen pikaisesti kasaan ja teemme vetoomuksen valtiovallalle, (pitäkööt kriisikokouksen) tällaisen käytännön lopettamisesta ja
myöskin turvetuotannon alasajosta, jos, ei pystytä vesi ja ilmasto-ongelmia ratkomaan. Mielivaltaiseen valtion toimintaan ei auta muu, kuin järjestää Helsingin kauppatorille koko kesän kestävä näyttely vesien tilasta. Miettiköön päättäjät, sitten kärsiikö tosiasioita tuoda esille. Tässäkin luvassa ravinnepäästöt kaadettaisiin maatalouden niskaan. Mielestäni turvetuotannosta poistuvia alueita, ei tulisi ottaa maanviljelykäyttöön, koska huuhtoutumat tulevat suoraan vesistöihin.
Viljelykäytössä olevat rantapellot tulisi ohjata luomutuotantoon, tai parempi vaihtoehto olisi järjestää muualle. Onhan viljelyyn löytynyt tukia tähänkin asti, niin miksei nytkin? Ei muuta, kun lopparit klopparoimaan Eu:n suuntaan

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE NÄKEMYKSISTÄ RIIPPUMATTA!