Hienoa että palstalle on tullut muitakin kirjoittajia ja kommentteja siitä, kuinka metsäojitukset ovat tuoneet vuosikymmenten saatossa ja tuovat edelleen kiinto- ja muita haitallisia aineita vesistöihin.

Olen jo monessa aiemmassa kommentissani tuonut nuo vastaavat seikat esille, mutta aina olen tullut turvetuotannon vastustajien suunnalta "ammutuksi" mielipiteineni. Olenkin suuresti ihmetellyt kuinka luonnonsuojelijat eivät näe ns. "metsää puilta" kuten sanonta on, vai pitääkö tässä tapauksessa sanoa "metsää suolta". Heidän kommenttinsa on aina ja vain ainoastaan se, että muualta kuin turvetuotannossa olevilta maa-alueilta ei tule juurikaan mitään päästöjä. Turvetuotanto on ainoastaan heidän mielestään se paha asia. Totuus on kuitenkin aivan toinen. Maa- ja metsätalouden päästöt ovat aivan omaa luokkaansa suuruudeltaan. Metsäojituksia parannellaan jatkuvasti, maatalouden päästöihin ei kukaan tunnu kiinnittävän mitään huomiota.

Maatalousmaita ja metsätalousmaita omistaa sadat tuhannet suomalaiset, joten heitä on kai luonnonsuojelijoiden mielestä vaikeaa syyttää. On paljon helpompi syyttää yhtä kunkin alueen toimijaa eli turvetuottajaa. Täysin kohtuutonta menettelyä.

#282: Faktatieto - Maa- ja metsätalouden päästöt valtavia 

Nimimerkkikirjoittaja "Faktatieto", omasta ja luonnon puolesta vastaus sinulle: Ole ystävällinen ja lue uudelleen kommenttini jonka löydät edelliseltä sivulta numerolla 258. Yksittäisten sanojen valikoinnin sijasta kannattaa kommenteista lukea kokonaisuus, lukea ne kokonaan. Metsäojituksia ei tietenkään voi vapauttaa osallisuudesta vesistöjen pilaamiseen, eikä tehometsätalouden saastuttavuutta kukaan järkevä ihminen kiistä.

Mitä kuitenkin tulee nykyisten metsäojitusten ja turvekenttien ojitusten kiintoainepäästöihin, niin turpeenkaivuu moninkertaisine saman pinta-alan ojankaivuineen on saastuttavuudeltaan ylivoimaisen iso pinta-alayksikköä kohti, verrattuna metsäojituksiin. Eli suhteellisuudentaju on todellakin tarpeen.

Tottahan toki maatalousmaiden ja ojitettujen metsämaiden kokonaispinta-ala Suomessa on monikymmenkertainen turveaavikoihin verrattuna, mutta täytyy nähdä myös se, että turvekentiltä -  nykyisistä vesienkäsittelymenetelmistä huolimatta  -  valuu kiintoaineita pinta-alaa kohti suhteellisesti paljon suuremmat lietemassat kuin vanhoista metsäojista.

Se on erinomaisen hyvä, jos "Faktatieto" nostaa myös muiden kuin turvekenttien ojitukset syyniin. Mitkään maiden kaivelut eivät koskaan paranna alapuolisten vesistöjen tilaa ja ojitusmenetelmien vesiensuojeluratkaisuissa olisi aivan varmasti paljon parannettavaa, kuten nimimerkkikirjoittaja antaa ymmärtää. Mutta sen sijaan, että nimimerkin takaa yrittää muuksi muuttaa turveteollisuuden ilmiselvää osuutta vesistöjen tilan heikkenemiseen, olisi "Faktatiedonkin" oman sisäpiiriverostonsa kautta pyrittävä vaikuttamaan puolustamansa elinkeinoalan epäkohtiin. Siitä olisi myös turpeenkaivajien imagolle paljon hyötyä, jos siellä omat heikkoudet kyettäisiin tunnustamaan, loppumattoman vastakarvan sijaan.

Joku edellä kertoi Kainuun vesistöjen luontaisesta humuspitoisuudesta. Siihen voi vain sanoa, että ennestäänkin humuspitoiset vedet eivät enää turpeenkaivuun aiheuttamaa lisäkuormitusta ja veden happamuuden kasvua kestä. Vesiekologian ja luonnon toimivuuden näkökulmasta turpeenkaivuun lisääminen on "venäläistä rulettia" jonka lopullisia seurauksia eivät mitkään turveteollisuusgurut kykene varmuudella takaamaan. Vuolaan turvelobbauksen pimeä puoli on siinä, etteivät lobbarit koskaan joudu henkilökohtaiseen vastuuseen edustamansa elinkeinon tulevista tuhovaikutuksista. Se on raaka realiteetti.