Saksa on todellakin aurinkoenergian käytössä omaa luokkansa, edelläkävijämaa. Esimerkiksi vuonna 2010 kaksi prosenttia Saksan sähköenergiasta tuotettiin auringosta. Hehän tavoittelevat neljänneksen tuottamista auringon avulla koko energiatarpeestaan vuoteen 2050 mennessä. Aurinkovoiman rakentamista Saksassa vauhditetaan aurinkosähköenergian takuuhinnalla.Tähän piiriin kuuluvat myös kaikki pientuottajatkin. Takuuhinta tosin on nostanut sähkön kuluttajahinnan pilviin.

Suurimmat aurinkosähkön tuottajamaat sijaitsevat Euroopassa. Saksa on suurin tuottaja, Italia kakkostilalla, Espanja kolmanneksi suurin tuottaja. Saksassa suurin osa tuotetaan omakotitalojen yhteydessä olevilla aurinkokennoilla, kun taas Espanjassa on keskitytty suuriin aurinkopuistoihin.

Se on totta että Suomi ei ole juurikaan Keski-Eurooppaa huonompi alue aurinkoenergian tuotannon kannalta. Pimeitä talvia kompensoi hieman valoisa kesä, jolloin aurinkoa riittää lähes vuorokauden ympäri. Mutta miten varastoida kesällä tuotettu sähkö talveksi?

Nyt sitten tosiasioiden ääreen. Eli kuinka hoidetaan Suomen sähköntuotanto aurinkoenergian avulla talviaikaan kun aurinkoa ei juurikaan ole näkyvissä? Kuinka saadaan tarvittava kaukolämpö Suomen kaupungeille talvisin? Miten saadaan Suomen teollisuus pyörimään aurinkosähkön avulla? Jne..jne... Tätä taustaa vasten olen edelleen sitä mieltä että aurinkoenergian osuus tulee olemaan Suomessa hyvin hyvin marginaalinen. Vaikka Saksa on todella satsannut paljon aurinkosähköön, niin silti siellä ollaan päästy vasta kahteen prosenttiin kokonaistuotannosta, siis 98 prosenttia tuotetaan muilla tavoin kuten lisäämällä roimasti kivihiilen polttoa.

Mutta Suomessa voimme käyttää aurinkoenergiaa toisella tavalla. Meillä on turvetta ja puuta yllin kyllin. Sehän on ”varastoitunutta aurinkoenergiaa”, jos tuollainen sanonta sallitaan.

Joku muukin kommentoi tuossa aiemmin hyvin, että kuinka aurinkosähköllä lämmitetään Suomen kaupungit?

Tosiaan, siihen tarvitsemme turvetta ja puuta. Samalla saadaan sekä kaukolämpöä että sähköä ja voimalat pyörii erittäin hyvällä hyötysuhteella. Jos turvetta ja puuta ei ole riittävästi tarjolla, niin sitten voimayhtiöt alkavat käyttämään kivihiiltä. Se taas ei ole kokonaisuutena koko valtakunnan taholta ajatellen millään muotoa järkevää. Ensi talvena tullaan sekin kyllä valitettavasti kokemaan monessa voimalassa, että turpeen vähyyden vuoksi yhtiöt joutuvat turvautumaan ulkomailta rahdattavaan kivihiileeen.

#1703: Kokoomuslainen - Aurinkosähköllä ei Suomessa tule olemaan merkittävää osuutta, turpeella ja puulla kylläkin

Kyllähän aurinkopaneelein ja -keräimin tehtävää energian pientuotantoa vastustavat nimenomaan suuret energiayhtiöt ja nämä kokoomuslaisenkin esittämät aurinkoenergian "kannattamattomuusteesit" perustuvat suurelta osin isojen tekemään "ainut vaihtoehto"-tyylin lobbaukseen. Hajautettu ja jopa kiinteistökohtainen oma(!) energiatuotanto on suurta myrkkyä fortumeille ja muille mahtitekijöille, koska se vähentää jättien osuutta. No senhän nämä totutusti kompensoivat nostamalla energian hintaa, kun määrällinen kysyntä vähenee.

Hauska ilmiö on, että maalämmön, aurinkoenergian ynnä muun kiinteistökohtaisen tuotannon etenemistä jarrutetaan suurtoimijoiden taholta kaikilla mahdollisilla verukkeilla ja suoranaisella disinformaatiolla. Siitäkin huolimatta, että monet pientuotantomenetelmät saadaan varsin helposti kannattaviksi melko lyhyessä ajassa, myös Suomen olosuhteissa. Voi vain kysyä järjen perään. Mutta näinhän nämä energiamonopolifirmat ovat tottuneet aina toimimaan, valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Ja aina näitä pörssiyhtiöitä kokoomuslaistenkin taholta on tuettu ja lobattu, koska omat sijoitukset ovat mm. niissä. Moraalilla ja järjellä ei ole kansantalouden kannalta silloin isoa osuutta tässä pelissä.

#1703: Kokoomuslainen - Aurinkosähköllä ei Suomessa tule olemaan merkittävää osuutta, turpeella ja puulla kylläkin

Miksi tuottaa ensin sähköä kesällä huonolla hyötysuhteella aurinkokennoilla ja sitten sanoa ettei sitä voi varastoida talveksi? Eikö jo lähtökohta ole aivan väärin? Aurinko on säteilyä, josta saadaan lämpöä hyvin helposti ja hyvällä hyötysuhteella. Me kaikkihan tiedämme tämän istuessamme kesällä auringonpaisteessa, kuuma tulee helposti. Me myös tiedämme että ydinvoimaloissa, hiilivoimaloissa, puuvoimaloissa, kaasuvoimaloissa ja muissa voimaloissa sähköä tuotetaan kuumentamalla vettä höyryksi ja ajamalla se höyryturbiinin läpi ja pyörittämällä turbiinilla generaattoria. Näin energiasta saadaan sähköksi 30 - 40 %, jopa enemmän.

Meidän siis tarvitsee vain kerätä auringon lämpö, siirtää se varastoon ja tuottaa sillä lämmöllä sähköenergiaa samaan tapaan mitä tuotetaan nykyisinkin sähköä lämmöllä. Meillä on hyvää varastotilaa allamme eli peruskalliossamme. Meidän tarvitsee vain porata siihen reikiä, reunoille ja pohjaan ja laittaa niihin eristeeksi kivivillaa, samoin kuin päällekin ja reikiä keskelle  ilman kierrättämiseksi (lämmittämiseksi ja lämmön ottamiseksi). Siinä meillä on suuri, lähes ilmainen energiavarasto, josta saadaan 80 % varastoidusta lämmöstä käyttöön talven aikana. Kooltaan 300 m x 300 m x 150 m oleva eristetty peruskallion palanen voi varastoida 2.7 TWh energiaa ja siitä saadaan energiaa 2 TWh (riittää 60 000 tavallisen omakotitalon lämmittämiseen ja sähköntarpeeseen).

Suomessa tulee auringon säteilyenergiaa vuodessa yhden neliömetrin alueelle 1 000 kWh (Saksassa 1 300 kWh, Espanjassa 1 700 kWh), pääasiassa kesäaikaan (Espanjassakin vain 14 % tammikuussa siitä energiamäärästä mitä saadaan kesäkuussa Espanjassa tai Suomessa). Jos energia kerätään Suomessa alalta, joka on 15 m x 15 m, se riittää yhden omakotitalon lämmitykseen ja sähköön vaikka sitä saataisiin kerättyä vain 15 %. Keräys on helpointa tasopeileillä, joilla auringon säteily kohdistetaan yhteen kohtaan. Polttopisteessä kuumennetaan pinnoitettuja piilevyjä (esim. 2 x 3 x 0.02 m). Kuumennetut piilevyt kerätään eristettyihin energiakontteihin (heti kun kuumennettu), joilla energia voidaan kuljettaa hyvällä hyötysuhteella jopa sadan kilometrin päähän keräyspaikasta, esim. pääkaupunkiseudulle kalliovarastoon.

Näin energiaa voidaan kerätä siellä missä on joutomaata, energiavarastot voivat olla lähellä asutuskeskuksia. Energiakonttien siirto tarvitsee 1 % kerätystä energiasta sataa kilometriä kohden. Sähkö kannattaa tuottaa energiavaraston läheisyydessä, koska varaston alkuenergiasta (250 - 600 astetta) voidaan tuottaa sähköä ja lopusta sitten kaukolämpöä. Tähän päästään kun varasto osioidaan eli sähkölle otetaan ensin ja kun osion lämpötila laskee alle 300 asteen, siirrytään ottamaan lämpöä sähköntuotantoon seuraavasta osiosta ja vähän jäähtyneestä (alle 300 astetta) otetaan sitten energiaa kaukolämpöön. Näin hyötysuhde nousee korkeaksi ja hinta jää edulliseksi.

Piilevyt kestävät yli tuhannen asteen kuumuuden, peruskallion graniitti kestää 600 asteen kuumuuden. Sähköä voidaan tuottaa hyvällä hyötysuhteella kun veden lämpötila on yli 250 astetta. Loppulämmöllä voidaan syöttää lämpöä kaukolämpöverkkoon noin sataan asteeseen saakka. Seuraavana kesänä eristetty peruskallio taas kuumennetaan vastaavalla tavalla 600 asteeseen, jolloin auringon energiaa on käytettävissä ympäri vuoden kulloinkin tarvittava määrä. Materiaaliksi rakentamiseen riittää pääosin hiekka ja graniitti, metalleja ja muita aineita tarvitaan hyvin vähän, samoin ulkopuolista energiaa. Tuotettu energia on päästötöntä, edullista ja turvallista (ei radioaktiivisuuden vaaraa).