#1758: Hallmark - Re: Re: Re: Saksan vihreä energia tuleekin kivihiilestä, ei auringosta - väitehän se on tuokin

Karkea laskelma Suomen tämänhetkisen turvetuotantoalan (olisiko n.65 000 ha?) vaatimasta turverekkaliikenteestä (kuormattuina ja tyhjinä takaisin) koko tuotantoaikanaan (20-30 vuotta) olisi likimain 500 000 eli puoli miljoonaa ajokertaa. Ei niinkään vähän, mutta tämä nyt on "vain" suuntaa antava karkea luku. Jos ka. kuljetusmatka olisi vaikkapa 100 km, niin 50 miljoonaa (50 000 000) kilometriähän tuosta kertyisi. Naftaa, kumia, voiteluöljyä..., ulkomailtahan niitä saa.

Turveajoneuvoyhdistelmät ovat raskasta kalustoa ja myös kohtalaisen iso liikenneturvellisuusriski varsinkin, kun liikenne pääosin ajoittuu liukkaaseen talvikauteen, jolloin pääosa turvekuljetuksista tarvitaan. Kyllä tiestö tuon rekkamäärän alla kärsii, mutta sen kulut maksaa valtio entiseen tapaan.

Koska turvekentät ovat yleensä syrjäseuduilla, kohdistuvat tiestörasitukset suurina varsinkin heikkokuntoisiin pienempiin teihin, maaseudun asukkaiden ongelmiksi. Vaikka kyllähän rekat sitten sivuteiltä valtaväylillekin ennättävät, jotta sinne kaupunkien turvevoimaloille päästäisiin. Kaupunkien sisääntuloväylilläkin turveajoneuvoja piisaa. Ja sitä "ruskettavaa" turvepölyä, mutta turvehan on vain ihonhoitoainetta immeisille.

Tuo koski pelkästään turvetta, enkä yritä arvuutella muun poltettavan maantiekuljetusten määrää vastaavana jaksona. Kokoomuslainen ottaa varmasti tähänkin kantaa piakkoin, niinkuin muihinkin kommentteihin.

#1759: JK - Re: Re: Re: Re: Saksan vihreä energia tuleekin kivihiilestä, ei auringosta - väitehän se on tuokin

Päätiestön ylläpito kuuluu Suomessa valtiolle. Pienemmät kylätiet kunnille/kaupungeille, mutta nekin rahat viime kädessä kuitenkin tulevat pääosin verorahoista. Kaikki teollisuus tarvitsee Suomen tiestöä toiset enemmän, toiset vähemmän. Sehän on edellytys Suomelle, ja kaikille maille, että valtakunnan infrastruktuuri on kunnossa.

Toisaalta on myös siten, että tiestöä rakennetaan ja parannetaan juuri sinne, mihin on tulossa sellaista teollisuutta joka tarvitsee paljon tiestöä. Kaikki kunnat/kaupungit haluavat teollisuutta mahdollisimman paljon omien kuntarajojensa sisäpuolelle. Tästä käydään kuntien välillä joskus hyvinkin kovaa kilpailua. Tällainen trendi vain voimistuu mitä enemmän lamaa kohti mennään tai mitä syvemmällä lamassa ollaan.

Eri puolille Suomea on hyvin paljon parannettu paikallista tiestöä juuri esim. turvekuljetusten lisääntyneen tarpeen vuoksi. Metsäteollisuus on toinen hyvä esimerkki. Puukuljetusten hoitaminen edellyttää määrätynlaista ja -kuntoista tiestöä. Useimmiten  tarve on olemassa useilla paikkakunnalla molemmilla em teollisuudenhaaroilla saada parempaa tiestöä, metsäautoteitä jne. Maatilatkin tarvitsevat nykypäivänä kestävän runkorakenteen omaavia teitä omiin raskaisiin kuljetuksiinsa.

Turveyhtiöt ovat omalla kustannuksellaan rakentaneet Suomeen useita satoja kilometrejä tiestöä. Tämä tiestö on käytettävissä myös turvetuotantoaluetta ympäröivien maa- ja metsäalueiden omistajilla. Metsästäjät ja marjastajat käyttävät myös tätä tiestöä hyödykseen. Kattavan tiestön saaminen tai jo olemassaolevan tiestön parantaminen maaseudulle ei ole huono asia. Tässä ei ole häviäjiä vaan kaikki ovat voittajia.

Yleisesti ottaen paikka- ja kyläkuntien asukkaat ovat erittäin tyytyväisiä saadessaan viimeinkin, usein jopa vuosikymmeniä odotetun, kunnon tiestön omille kotiseuduilleen. Harva varmaan tietää sellaista kyläkuntaa joka olisi vastustanut tiestönsä parantamishankkeita. Kansanedustajille ja ministereille ollaan aina jättämässä adresseja nimenomaan pienempien ns. kyläteiden parantamisen tai rakentamisen puolesta.

Teiden rakentaminen ja ylläpito tarvitsee paljon työvoimaa, suunnittelijoita, urakoitsijoita, koneiden valmistajia ja huoltohenkilöstöä ym. Tämä puolestaan tuo työtä ja toimeliaisuutta usein sellaisillekin paikkakunnille, missä maanrakennusalan työpaikat ovat vähissä. Tässäkin kaikki ovat voittajia, häviäjiä ei ole.