M. Peltola kyseli turpeen työllistävyyden perään. Aiheesta on tehty montakin tutkimusta. Nämä ovat aivan julkista tietoa, ei tarvita kuin vähän viitseliäisyyttä ottaa asiasta selvää. Nämä eivät ole mitään Peltolan mainitsemia "sisäpiiritietoja". Valtion Tekninen Tutkimuskeskus mm. on tehnyt kattavan selvityksen aiheesta. Martti Flyktman työryhmineen on yksi tutkijoista.

Tuotannossa työllistävyys on 4 470 henkilötyövuotta  (htv).  Kuljetuksissa 1 030 htv.  Sähkön- ja lämmöntuotannossa 4 650 htv.  Ympäristö- ja kasvuturpeen työllistävyys puolestaan on 2 200 htv. Näistä päästään lukuun 12 350 htv.

Sähkön- ja lämmöntuotannossa käyttöhenkilöstön määrä on laskettu turpeen energiakäytön suhteessa koko henkilöstön määrään.

Yllämainittujen lisäksi tulee vielä Ympäristökeskuksien osalta työpanos joka on noin 11 htv. Ympäristölupavirastoissa ja Vaasan hallinto-oikeudessa turve työllistää noin 12 htv(keskimääräisten vuosittaisten ympäristölupien ja niihin käytetyn työpanoksen perusteella). Turveteollisuudessa ympäristöasioihin liittyvissä tehtävissä on noin 70 htv ja lisäksi ostopalveluna 65 htv. Turvetutkimusta tehdään vuosittain noin 20 htv. Lisäksi turvetuotanto käsittää vielä soiden hankintaa, muita investointeja, teiden ylläpitoa ym.ym.

Edellä olevista yhteenlaskettuna tulee 12 508 henkilötyövuotta. Lisäksi tulevat vielä Ruotsissa ja ns. Itämeren maissa olevat työpaikat. Jos ne lasketaan mukaan ollaan noin 13 000 henkilötyövuoden luvussa.

Kyse on siis todella merkittävän suuruusluokan työllistävyydestä. Jossittelua voi aina tietysti tehdä loputtomiin kuten Peltola kirjoituksessaan tekikin. Aina voi heittää ajatuksen, että jos tämä henkilömäärä ei tekisi tätä niin se voisi tehdä tuota ja tuota. Nuo luvut vaan ovat tämän hetken lukuja, jotka tietysti hieman vaihtelevat vuosittain.

#332: M. Kuusisto - Työllisyyden jakautuminen turpeen tuotannossa ja käytössä 

Kuusiston mainitsema Martti Flyktman on tehnyt myös, Turveteollisuusliiton tilaamana, selvityksen ”Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2020 mennessä”.

Siinä todetaan mm: ”Energiaturpeen työllistävä vaikutus (v.2020 = oma huomautukseni) tuotannossa, kuljetuksessa ja käytössä on suoraan n.3300 henkilötyövuotta (htv) ja välillisesti 2800 henkilöä, eli runsaat 6000 htv.”   Ja edelleen: ”...maksimissaan ympäristö- ja kasvuturpeen työllistävyys vuoteen 2020 mennessä on 1000-2000 htv.”

Nämä Flyktmanin laskelmat siis päätyvät turpeen suoran ja välillisen työllistävyyden osalta (v.2020)  n.8000 henkilötyövuoteen. Suurta eroa ei v:n 2020 arvioiduissa luvuissa silti ole nykytilanteeseen verrattuina.

 Tuossa Martti Flyktmanin selvityksessä todetaan mm. myös:

”Teknisesti turvetuotantoon käyttökelpoinen suoala on arvioitu runsaaksi 1,2 miljoonaksi hehtaariksi.”

Teknisesti käyttökelpoiseen suoalaan sisältyvät myös mm. suojelusuot, viljelymaiden ja tiestön peittämät suoalat, puolustusvoimien alueet sekä kaatopaikka-alueiden ym. maankäyttömuotojen turvevarat. Tämäkin sanotaan Flyktmanin raportissa.

Turpeenkaivuun kohteena on nykyisin n. 65 000 (minimi) hehtaarin suopinta-ala, joten turvetta kuokitaan Suomessa jo nyt n.5,4 prosentin osuudella teknisesti käyttökelpoisesta suoalasta.  Etelä- ja Keski-Suomessa prosenttiluku on huomattavasti suurempi. Vapohan  propagandassaan väittää turvetta kaivettavan alle prosentin alalla Suomen soista. Emäharhautus on siinä, että Vapo ja turveteollisuus laskevat edelleenkin turpeenkaivuupinta-alat maan kaikista ”suo- ja turvemaista”, 9-10 miljoonasta hehtaarista, joilla ei edes teoriassa voida turvetta kaivaa. Lobbareiden humpuukilaskelmissa siis sinänsä yksinkertaisen prosenttilaskun perusarvo on täysin väärä.

Kuusisto ei ole lukenut aiempaa kommenttiani kovinkaan tarkasti, tai hän ei halua ymmärtää sen sisältöä sanoessaan: ” Kuljetuksissa 1 030 htv.  Sähkön- ja lämmöntuotannossa 4 650 htv. ”

Nuo luvut ovat juuri niitä ns. ”välillisiä työpaikkoja” jotka olisivat enegiatuotannossa ja kuljetuksissa joka tapauksessa olemassa, olipa polttoaineena mikä tahansa palava materiaali. Jo nyt on tarpeen huomioida htv-lukuihin sekin, että kivihiili on kuluvana talvena syrjäyttänyt heikon huoltovarmuuden omaavaa turvetta monessa laitoksessa. ”Turvetyöpaikat” ovat niiltä osin muuttuneetkin yllättäen ”kivihiilityöpaikoiksi”, tai ”afrikkalaisen pähkinänkuoren työpaikoiksi”, miten vaan.

Se kuitenkin on myönnettävä, että tarkkoja työllistävyyslukuja ei reaaliaikaisiksi kyetä koskaan päivittämään. Kolmetoistatuhatta turvetyöpaikkaa on kuitenkin todellisuudessa yhtä vääristynyt luku kuin Vapon höpisemä  ”0,6 prosentin kaivuuala Suomen soista”.

Sekin täytyy muistaa, että ”tutkimukset” ovat aina tilaajien ehdoilla tehtyjä. Ja kun tilaajana on turveteollisuus, ei pidä kuvitella niiden olevan kaikilta osin objektiivisia. Tämä näkyy räikeinä virheinä ja puutteina mm. useimmissa turveyhtiöiden tilaamissa YVA-selvityksissä, joiden pitäisi kuulemma olla ”objektiivista tietoa”.

http://www.adressit.com/lintuneva