STX Finland on tehnyt tappiota viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin reilut 30 milj. Euroa vuodessa. Omia työtekijöitä sillä on noin 2200. Samaan aikaan verkostoyritykset ovat työllistäneet noin. 20000 henkilöä. Varustamot eli telakoiden asiakkaat voivat varsin hyvin. Viime vuosina ainakin isot risteilyvarustamot ovat takoneet voittoa 15-25% vuodessa. Telakoiden laitetoimittajat ja erilaiset alihankkijatkin voivat hyvin. Isommat toimijat kuten Wärtsilän, ABB, Kone, Rolls-Royce, Steerprop jne. Tekevät vuodessa voittoa keskimäärin 10:stä jopa yli 30%:iin. Myös useat suunnittelutoimiston ja keskisuuret ja pienemmätkin alihankkijat yltävät tällaisiin suoritteisiin.
Telakat joutuvat siis toimimaan ikään kuin puun ja kuoren välissä hyvinkin kannattavien yritysten välimaastossa ollen kuitenkin niistä täysin riippuvaisia.
Telakat mahdollistavat Suomessa yli 20000 ihmisen työllistymisen kannattavissa eli voittoa tekevissä firmoista. Telakat siis tekevät laivoista itse vain noin 10% ja loput 90% ostetaan erilaisina palveluina, alihankintoina, materiaaleina ja laitteina sekä koneina. Telakat eivät kuitenkaan itse kykene voitolliseen toimintaan johtuen laivamarkkinoiden ja telakoiden ylikapasiteetin takia maksettavista alhaisista laivojen hinnoista. Myöskään toimittajapuolella ei ole ollut nähtävissä lähellekään samansuuruista hintajoustoa kuin mihin telakat ovat olleet pakotettuja.
Kuitenkaan ilman telakoiden ottamia "tappiokauppoja" ei olisi laajalla toimittajakentälläkään ollut mahdollisuutta ansaita nyt tekemiään voittoja.
Kokonaisuutena on siis täysin virheellistä väittää laivanrakennusta Suomessa tappiolliseksi toimialaksi. Päinvastoin - voitonjako ei vaan ole tasainen. Pääsyynä siis epäterveistä laivamarkkinoista johtuvat hyvin alhaiset laivoista saatavat hinnat, mutta myös mitä ilmeisimmin erilaisista ostoista ja palveluista maksettavat liian korkeat hinnat.
Jopa itse telakkayhtiöt pystyisivät voitolliseen tulokseen ilman sen kummempia tuottavuustason nostoja, jos edes suomalaisilta materiaali- ja laitetoimittajilta saataisiin hintataso laskettua 4-6%.

Itse oon pienen sähköalalla toimivan yrityksen omistaja. Nykyiset työmaat ovat muualla kuin telakoilla. Muistan hyvin kun muutama vuosi sitten ensimmäisen Oasis-laivan aikana Turun telakka osti alihankintana työtä melkein hinnalla millä hyvänsä. Silloin oli paljon töitä myös Raumalla ja Helsingissä. En tiedä muitten firmojen voitoista, mutta itseni kohdalla sain maksettua omakotitaloni ja paljon muutakin. Tiedän kyllä, että kavereillakin meni hyvin. Varmaan professori on oikeassa, kun sanoo telakoiden olevan puun ja kuoren välissä. Pakkohan telakan on ostaa työt alihankintana, kun sillä ei ole omia työntekijöitä ainakaan sähköalalla.

#235: Professori - Telakkateollisuus ei voi olla kannattamatonta

Niinpä niin, hyvä professori! Sitten kun vielä muistaa, ajan jolloin suuri osa nykyisistä alihankinnoista tehtiin omana työnä. Telakka tehostamisen ja pyhän kilpailutuksen autuuteen uskoen muodikkaasti ulkoisti toimintojaan. Moni entinen telakkalainen oppi yrittäjyyteen pakon sanelemana. Voi vain onnitella ja ihailla heitä menestyksestään. Tuskin me siitäkään olisimme kovin tyytyväisiä, jos ensin Norjaan ja sittemmin Koreaan olisi voitu kotiuttaa komeat voitot. Toivottavasti suomalaisyritykset nyt onnistuvat palauttamaan omistusta Suomeen ja huolehtimaan kilpailukyvystä telakkaa kehittämällä eikä ainoastaan saneeraamalla väkeä ulos. Tähän urakkaan tarvitaan kärsivällisyyttä ja sitoutumista sekä henkilöiltä että rahalta. Laivanrakennus ei sovi nopeita kvartaalitalouden voittoja havitteleville.

Proffa jätti laskelmansa valitettavasti hieman kesken.
Vuosina 2007-2011 STX Finlandin liikevaihto on ollut keskimäärin yli 800miljoonaaEUR vuodessa ja liiketappiota on tullut n. 30 miljoonaaEUR vuodessa.
Siis noin 4% vuodessa.
Hyvin varovaisen arvion mukaan telakan materiaali- ja laitetoimittajat, suunnittelualihankkijat, työalihankkijat ja kokonaistoimittajat tekevät keskimäärin 12% liikevoiton noin 700miljoonan EURn vuosittaisilla toimituksilla STX Finlandille.
Plussaa siis on kertynyt noin 80miljoonaa EUR vuodessa ja miinusta se jo aiemmin mainittu 30.
Summana STXFinland on tuottanut sen verkostoyrityksien kanssa noin 50 miljoonan EURn positiivisen vuosituloksen keskimäärin viiden viimeisen vuoden aikana.
Tässä on tietenkin otettu huomioon verkostoyritysten STX Finlandille kohdistuva osuus niiden liikevaihdosta.
Oy Suomi Abn tasolla, kun vielä otetaan huomioon valtiolle yhteensä maksetut verot saadaan kokonaissaldoksi jo yli 300 miljoonaa EUR positiivista rahavirtaa joka vuosi.
On todellakin täysin virheellistä puhua kannattamattomasta telakka-ja meriteollisuudesta Suomessa.

Mikäli lopputuloksena on vielä tuhansia työttömiiä telakoiden alasajon takia voi täydellä syyllä hämmästellä valtiohallinnon, hallituksen ja Ole Johanssonin selvitysryhmän totaalista kyvyttömyyttä analysoida asiat ja tilanne oikein.