Pro Kitisenranta (2)

Mielestäni Opetusneuvos Matti Yli-Tepsan viimeaikaiset kirjoitukset Sompiossa
ovat asian ytimessä.Suurella vaivalla tehtyä historiaa ja arvoja ei saa tuhota lyhytnäköisen kuntapolitiikan uhrina.
Tällä hetkellä lapset on saatu koulun homeongelmalta turvaan ,hyvä niin, mutta nyt täytyy ehdottomasti aloittaa Kitisenrannan arvokkaan koulurakennuksen remontoinnin suunnittelutyö ja selvitystyö rahoituksen löytämiseksi.
Sanoihan Kuntaministeri Manninenkin,että korjausavustuksia homekouluihin voi saada normaali avustuslistojen ulkopuoleltakin.
En usko,että raha on ongelma. Enemmän tuntuu siltä,että ainakin EU-rahoituksen osalta,hyvistä kohteista ja hankkeista on jopa puute.
Rakennus tulee mielestäni remontoida Kunnan,Valtion,EU;n,Museoviraston ja Kemijoki Oy;n yhteishankkeena uuteen kukoistukseensa.
Kitisenrannan tulee jatkaa koulukäytössä ,mutta remontoinnin suunnittelussa tulee tarkasti ottaa huomioon moninaiskäyttötarve ja näin rakennus saadaan kaikkien Sodankyläisten käyttöön!

Onkohan tämä adressi tarkoitus luovuttaa jollekin taholle? Vai jääkö tänne bittitaivaaseen.

Maan tasalle vaan. Ei tuo yhteiskuntaa vastaan pyristeleminen auta.

Tosiaan, rakennus vain remonttiin, tuolla menolla Sodankylässä ei ole enää mitään jäljellä kun kaikki lakkautetaan (viittaan nyt esim. sivukylien, kuten Jeesiön koulun lakkauttamiseen).

Karoliina olet oikeassa että remontidaan,on tässä valtakunnassa tehty isompiakin remonttia ja aivan turhaan, nyt on lapsien hyvinvoinnista kysymys ja opetuksen tasosta. Ei mammutti koulu ole oppilaita varten, vaan joitakin eliksiiri ihmeellisiä pyrokraatian ja oman edun tavoittelijoiden hyöty.EI MAMMUTTI KOULULLE !

Kitisenrannassa on kysymys sivistyksestä ja kulttuurista. Ja tietysti päättäjien piittamattomuudesta lasten terveyttä kohtaan. Paljon sivistystä ja kouluoppia kitisenrannan seinät ovat vuosikymmeniensä aikana saaneet jakaa; me kansakoulun käyneet ja myöhemmin nämä nuoremmat peruskoulun sukupolvet. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus, joka elokuvajuhlien ansiosta on tullut käsitteeksi elokuvan tekijöiden ja harrastajien piirissä.

Samuel Fuller, Michael Powell, Scorsesen hovileikkaaja Thelma Shoonmaker, puhumattakaan Francis Ford Coppolasta ja monista muista elokuvamaailman tähtinimistä. He ovat istuneet Kitisenrannan juhlasalin oransseilla muovituoleilla kaiken kansan keskellä. Siinä samassa voimistelusalissa jossa Alanamman Paula löi tampuriinia ja met tytöt yritimmä liikkua kaukauisella - ja pahamaineisella (?) - kuuskytluvulla. Liikunnan ja elokuvan sali tuo Kitisenrannan koulun juhlasali on minulle.

Kitisenrantaa ei saa kylmettää, koulurakennuksen pitää seistä jykevänä tulevinakin vuosikymmeninä. Kävelkääpä kesäisenä aamuna Kitisen rantaa ja ihailkaa, se on vietävän komea. Jos ja kun se vielä restauroidaan niin kyllä kelpaa sanoa olevansa Sodankylän kansakoulun kasvatti.

Katselin juuri Francis Ford Coppolaa, joka totesi että muuttakaa maailma taiteen voimalla.

P.s. Ihan kiva, että Pekka Heikkinen laittoi asian vireille, mutta homma ois hoitunu ilman tuota vaalimainostamistakin, kunnanvaltuutettu ois riittäny.

Kitisenrannan koulu on ollut viimeisen vuoden puhutuin aihe Sodankylässä. Koulun sulkeminen koulukäytöltä on herättänyt kriittisiä kannanottoja, jossa faktat ja tunteet ovat monta kertaa sekoittuneet. Omalta osaltani haluan korjata ja selventää joitakin asioita.

Tehtyjen selvitysten mukaan Kitisenrannalla voitaisiin jatkaa koulunkäyntiä edelleen, Oulun työterveyslaitoksen lausunnon voi lukea Sodankylän kunnan kotisivuilta www.sodankyla.fi . Selvityksestä ja lausunnosta huolimatta kunnan viranhaltijat ja luottamusorganisaatiot haluavat kunnioittaa opettajien, vanhempien ja lasten toivetta, että koulunkäyntiä ei enää jatkettaisi Kitisenrannalla. Kitisenrannan koulun oppilaille on osoitettu korvaavat koulutilat sellaisista tiloista, jotka ovat olleet mahdollisimman nopeasti kunnan käytössä. Onneksi Sodankylästä löytyi riittävästi korvaavia koulutiloja ja opiskelu uusissa koulutiloissa voidaan aloittaa maanantaina 13.3.

Sodankylän elokuvajuhlien tulevaisuus ei ole millään tavalla uhattuna oli tilanne Kitisenrannalla millainen tahansa. Tässä tilanteessa elokuvajuhlien esityspaikkoihin ei ole tulossa muutoksia. Elokuvajuhlien hallitus on toki miettinyt ja selvittänyt vaihtoehtoja mutta niiden käyttöönotto ei ole tarpeen tässä tilanteessa. Kesän 2007 elokuvajuhlat järjestetään 13. – 17.6.2007 jo 22. kerran normaaleilla esityspaikoillaan. Tulevien kesien esityspaikat riippuvat täysin siitä, mikä on Kitisenrannan koulun korjausten tilanne. Koulun saneerauksesta ei ole olemassa vielä suunnitelmaa eikä päätöksiä joten tällä hetkellä esityspaikat pysynevät nykyisellään myös kesällä 2008. Elokuvajuhlien esityspaikkojen mahdollisista muutoksista ilmoitetaan välittömästi kun saneeraussuunnitelmat valmistuvat. Tällöinkin elokuvajuhlat järjestettäisiin tilapäisillä paikoilla (Instituutin alue, Lukio-Jeesiöranta, teltta torilla,??? …) vain sen aikaa kun Kitisenranta on saneerausten takia suljettuna. Kuten jo edellä kerroin, elokuvajuhlien tulevaisuus ei ole millään tavalla kiinni Kitisenrannan kohtalosta. Harkinta esityspaikoista tehdään heti kun on käytössä lisää tietoa suunnitelmista tai vaikkapa Kitisenrannan koulun tulevien vuosien käyttökunnosta.

Lapin Kansan urheilusivuilla oli sunnuntaina 12.3. erittäin mieluisaa luettavaa. Sodankyläläinen judoseura Byakuya voitti Raahessa käydyn arvostetun judoturnauksen ja saavutus on todella hieno koska kilpailussa mitataan juniorisarjojen tasoa. Taso Sodankylässä on kova ja siitä kuuluu kiitos niin urheilijoille kuin valmentajillekin. Judoseura on harjoitellut Kitisenrannan juhlasalissa ja jatkaa harjoittelua myös lähitulevaisuudessa jos seuralle ei saada osoitettua parempaa harjoituspaikkaa. Seura on etsinyt jo pidempään sellaista harjoituspaikkaa, jossa judomattoja voitaisiin säilyttää paikoillaan pysyvästi. Tällä hetkellä mattojen paikalleen asettaminen joka harjoituksessa on aikaa vievää toimintaa kun sekin aika voitaisiin käyttää tehokkaaseen harjoitteluun. 12.3. Lapin Kansassa oli kuitenkin virheellistä tietoa siitä, että seura olisi joutumassa taivasalle. Näin ei missään tapauksessa ole vaan Kitisenrannan sali tulee säilymään edelleen vapaa-ajan käytössä. Muutkin vapaa-aikaharrastusten käytössä olevat tilat (pois lukien kellarikerroksen tilat) tulevat säilymään edelleen käytössä. Käytöstä poistettavista tiloista voidaan toki laskea esimerkiksi huoneiden lämpötiloja mutta harrastetilat pyritään pitämään normaalissa käytössä, jos ei ole osoittaa korvaavia harrastetiloja. Kun koulun saneeraussuunnitelmat valmistuvat ja saneeraus aikanaan alkanee, joudutaan harrastustiloille osoittamaan saneerauksen ajaksi korvaavat tilat.

Kitisenrannan koulu on kaikille sodankyläläisille tärkeä ja muistorikas rakennus ja se tulee säilyttää tavalla tai toisella. Mikä sitten onkaan koulun kohtalo ja mihin sitä tullaan käyttämään, on tässä vaiheessa täysin avointa. Kouluverkosta tehtyjen selvitysten perusteella peruskouluikäisten lasten määrä putoaa vuoteen 2011 mennessä yli 250 oppilaalla ja tämän hetken ennusteen mukaan Kitisenrantaa ei enää tarvittaisi koulukäyttöön. Lasten syntyvyys on pysynyt koko 2000 – luvun noin 60 – 70 syntyneen lapsen tasolla vuosittain. Mikäli lasten määrässä tapahtuu kuitenkin merkittävä nousu uusien työpaikkojen (Kevitsa, kaupat,…) myötä on koulutilojen käyttöönottoa harkittava uudelleen. Nyt tehdyt päätökset perustuvat niihin realistisiin ennusteisiin ja laskelmiin, jotka ovat olleet käytössä.

Tehtiin koululle mitä tahansa, se ei tule olemaan halpaa. Kunnan omilla varoilla koulun korjaaminen on tässä taloudellisessa tilanteessa täysin mahdotonta, korjaukselle on etsittävä useampia rahoituskanavia mutta näissäkin kaikissa mahdollisuuksissa kunnan osuus tullee säilymään merkittävänä. Ennen kuin korjauksiin ryhdytään, on selvitettävä koulun vaurioiden aiheuttajat sekä korvausvelvolliset ja tämä selvittäminen vienee runsaasti aikaa. Koulun saneeraus on myös suunniteltava ja toteutettava huolella ja pelkään pahoin, että olemme pitkällä 2010 – luvulla ennen kuin kaikki on selvitetty ja korjaukset on tehty.

Kouluverkkotyötä tehtäessä lähes 80–vuotias entinen opettaja Mikko Aittokallio lähetti sähköpostipalautetta (opettaja Aittokallion on pysynyt hyvin mukana nykykehityksessä) Kitisenrannan koulun rakennusvaiheesta. Silloinen maaherra Uuno Hannulan oli Kitisenrannan koulussa pidetyssä tilaisuudessa sanonut, että ”Kun minä ohikulkiessani näin tämän koulun rakennustyömaan, minä ajattelin, että mitä ihmeen suuruudenhulluus on Sodankylän kunnalle tullut, kun on ruvennut tuollaista rehtoa rakentamaan. Mietin millä ne sen rahoittavat ja mihin sitä tarvitaan".

Kitisenrannan koulun merkitys Sodankylän kunnalle oli jo tuolloin keskeinen ja sitä se on edelleen. Rakennuksen saneeraminen tulevaan käyttöön on selvitettävä ja toteutettava huolella.

Jari Haavisto
Sodankylän kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Sodankylän Elokuvajuhlien hallituksen puheenjohtaja

Kitisenrannan koulun korjaaminen ja koulukäyttöön saattaminen olisi kunniateko Sodankylän koulutoimelle. Löytyykö vielä sitä yhteishenkeä päättäjiltä, että olisivat valmiit pyörtämään yhteen suureen peruskouluun tähtäävän päätöksen, joka on tehty ja pelastaisivat Kitisenrannan koulun.

Aikaisemmin tehdyissä rakenneselvityksissä on todettu, että rakennus on runko-rakenteeltaan luja ja ehjä. On myös esitetty, että halvin ratkaisu olisi täyttää hometta muodostanut kellarikerros, jolloin rakennuskustanukset muodostuisivat halvemmiksi.

Kaikkein tärkeintä opetuksen kannalta olisi säilyttää kaksi peruskoulua, eikä muodostaa yhtä mammuttikoulua. Useissa selvityksissä on todettu, että suurissa yksiköissä syntyy paljon enemmän häiriötekijöitä, joiden seurauksina erityisopetustarve kasvaa, kiusaamiset lisääntyvät yms.

Monissa kaupungeissa on kouluverkkosuunnitelmissa päädytty noin 300 oppilaan yksiköihin, vaikka luulisi, että kaupungeissa olisi helppoa tehdä suurkouluja.
Niissä on kuitenkin huomio kiinnitetty enemmän opetuksen tason nostamiseen, kuin pelkkiin lyhytnäköisiin kiinteistökuluihin.

Adressiin tulleet viestit osoittavat, että meitä on monia, jotka puolustamme
Kitiserannan koulun säilyttämistä. Rahoitus siihen järjestyy, jos kuullaan kuntalaisia ja toimitaan yhteishengessä. Ei valtaa näyttäen, vaan yhteistyötä rakentaen, opettajien ja vanhempien näkemykset huomioiden.

Eiköhän tuossa käyne varmaan samalla tavalla kuin vanhalla sairaalalle. Kun rakennus on ollut tarpeeksi kauan remontintarpeen vuoksi ilman käyttöä, on sen remontoiminen niin kallista, että se voidaan purkaa maan tasalle.

En jaksa kovin yltiöpositiivinen tuon koulun kohtalon suhteen olla. Sodankylässä on ennenkin osattu hoitaa asiat surkeasti... Ehkäpä Kitisenrannasta tulee poikkeus.

Sodankylän Elokuvafestarit tarvitsevat onnistuakseen ainutkertaisen ympäristön. Muu kuin Kitisenrannan koulun miljöö on kuin b -luokan halpaleffa.

Elokuvajuhlien hallituksen pj pyrkii todistelemaan, ettei koulun sulkeminen vaikuta mitenkään juhlien onnistumiseen. Olen asiasta toista mieltä. Teknisesti kunta voi tekohengittää rakennusta kesäkuulle saakka ja antaa koulun lavasteeksi juhlille. Se on todellakin LAVASTE! Me lavastamme elokuvajuhlat ja näyttelemme, ettei mikään ole muuttunut, mutta jokainen fiksu ihminen ymmärtää, että kyseessä on kulissi, aito miljöö on viety samalla hetkellä, kun koulu on suljettu. Tekohengitetty rakennus ei ole aito juhlien päänäyttämö, vaikka puheenjohtaja hehkuttaisi jokaisessa puheessaan muuta.

Muistaakseni Timo Malmi (anteeksi, jos olen väärässä!) varoitti viime vuoden avajaisnäytöksessä, että elokuvajuhlien tulevaisuus on kiinni myös kunnan koulupäätöksistä. Moitteethan hän sai puheestaan myöhemmin. Sodankylässä kun on henkilöitä, jotka haluavat "poimia rusinat pullasta" tajuamatta, että omilla teoilla voi olla vakavat seuraukset. Jankutus siitä, ettei mikään muutu, on juuri tätä poimimista.

Elokuvajuhlien hallituksen on otettava asiassa kantaa ja kannettava huolta Kitisenrannan koulurakemnnuksen alkuperäiskäytöstä, jolloin juhlien pitopaikka ei taatusti tule vaarantumaan vaan varmentaa juhlien paikan maan arvostetuimpien festivaalien joukossa. Juhlille saattaa toisissa oloissa käydä kuin jutajaisille, muut ymmärtävät niiden arvon paremmin kuin omat päättäjämme!

Kitisen rannalla iltaisin astelen, mahtavaa maisemaa ihailen katselen.
Tänne saavuin ”etelän lintu”, ei kaupunkiin enää ole niin hirmuinen hinku.
Niin kaunis on luonto, ei sanoa saata. On Sodiskin osana Suomemme maata.
Täällä hyvä on lapsia aikuisisiks saattaa, saa pikkuiset rauhassa pukea saappaat ja tallustaa reippaalla mielellä kouluun, niin uskoin ainakin viime jouluun.
Nyt taitaa sitten tuuletkin kääntyä ja Kitisen kaunis koulu nääntyä.
Se aivan kuin ääneti kuiskais hiljaa, ”on kaipuu mulla ja ikävä riivaa. Niin muistelen aikoja, kun lapset tekivät taikoja ja hyppivät narua, potkivat palloja. Nauru ja huuto raikui ja kauaksi äänet kaikui.”
Niin kuiskaili koulu kaihoten ja aivan kuin seinä valkoinen ois varjoja heitellyt etehen.
Ohi kulkien huikkasin koululle päin ”en usko et kaikki vois toimii näin, on sulla vielä aikaa niin luulen ja virkaa monta saat toimittaa sekä pihasi teltoilla loimittaa!”
Lapset saapuvat takaisin vielä ja festarijoukko vaeltaa tiellä kohti koulua suurta ja mahtavaa. He huutavat ” siellä se on, hei katsokaa!”
Tää adressi yksi on merkki siitä, että puheet pelkät ei aina riitä, vaan tarvitaan yhteistä voimaa ja tahtoa hyvää ja oivaa. Ei rutista ei kitistä, ei mutista ei sipistä,vaan yhdes autetaan ja samaan hiileen puhalletaan.

Olen pyrkinyt lukemaan kaikki Kitisenrannan koulua koskevat lehtiartikkelit. Muistaakseni jossain jutussa on mainittu, että Kemijoki Oy myöntää osuutensa kosteusvaurioiden syntyyn. Eikö jokiyhtiöllä ole siten ainakin osavastuu korjauskustannuksista? Rovaniemeläisenä, ja lisäksi junantuomana (2001), en pysty ottamaan kantaa Sodankylän kouluratkaisuihin sinänsä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että molemmilla kunnilla on parantamisen varaa päätöksenteon avoimuudessa ja kuntalaisten kuulemisessa. Rovaniemellä olen ollut mukana mm. Lyseonpuiston lukiorakennuksen säilytystaistelussa. Se taistelu voitettiin. Voimia teille sinne Sodankylään!

Kitisenrannan koulu on muuten minulle tuttu jo ensimmäisiltä Sodankylän elokuvajuhlilta. Olin siellä vapaaehtoistyöntekijänä ja mm. 'tulkkasin' Samuel Fullerin elokuvan 'Valkoinen koira'.

Saara Hartzell
Elokuvatuotantopäällikkö, freelancer
Rovaniemi
050 500 4660