Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

#650: Jukka Finni - Monsteri myllyt valtaamassa Suomen

Merkillepantavaa on monet yhtäläisyydet turvesoiden kanssa - hyödyt menevät pienelle ryhmälle, jotka eivät ole useinkaan edes paikallisia ja paikallisille jää vain haitat. Tuulimyllyt ovat saaneet osakseen yletöntä vastustusta luultavasti sen vuoksi, että asia on uusi ja toisaalta ne näkyvät konkreettisesti paremmin kuin turvesuot. Turvesoiden pahimmat haitat huomataan vasta vuosien päästä. Päättäjien tulisi ottaa huomioon molemmissa riittävä etäisyys asutukseen - muutama sata metriä ei riitä kummassakaan - mieluiten pari kilometriä, mutta eihän niitä voittoja tule jos yhteiskunta ei rakenna tai ole rakentanut mm. tiestöä valmiiksi.

 

 

Selvitys: metsähake ja energiaturve merkittäviä alueellisia työllistäjiä

Pellervon taloustutkimus PTT selvitti Bioenergia ry:n toimeksiannosta metsähakkeen, energiaturpeen ja teollisuuden puutähteen alueellisia työllisyysvaikutuksia. Selvityksen mukaan etenkin metsähake ja energiaturve ovat erittäin merkittäviä alueellisia työllistäjiä.

Erityisen merkittäviä työllisyysvaikutukset ovat bioenergiavaltaisissa Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Yhteensä nämä maakunnat vastaavat noin puolesta koko Suomen energiaturvetta ja metsähaketta koskevista työllisyysvaikutuksista.

Energiaturve työllistää etenkin turvemaavaltaisilla Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueilla, mutta sillä on myös merkittävää työllisyysvaikutusta muualla Suomessa. Metsähakkeen työllisyysvaikutukset jakautuvat energiaturvetta tasaisemmin koko maahan.

Yksin metsähakkeen, energiaturpeen ja teollisuuden puutähteen kokonaistyöllisyysvaikutus nousee 16 600 henkilötyövuoteen. Tässä tarkastelun ulkopuolelle on kuitenkin jätetty mm. teollisuuden jäteliemet, biokaasut, bionesteet ja puun pienkäyttö.

Kaiken kaikkiaan voidaan arvioida, että bioenergian työllisyysvaikutukset koko maassa nousevat kaikkiaan kymmeniin tuhansiin työpaikkoihin.

Tulevaisuusskenaarioissa suuret vaihtelut maakunnittain

Selvityksessä tarkasteltiin myös erilaisten tulevaisuusskenaarioiden alueellisia vaikutuksia. Metsähakkeen osalta hallitus on linjannut tavoittelevansa merkittävää kasvua 25 TWh:iin nykyisestä vajaasta 14 TWh:sta vuoteen 2020 mennessä.

Metsähake on tällä hetkellä tavoitteen vaatimalla kasvu-uralla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin jatkossa voimakkaita edistämistoimia. Epävarmuutta kasvulle luo vuoden alusta toteutunut metsähakkeen tuen raju leikkaaminen.

Energiaturpeen osalta hallitus tavoittelee turpeen käytön hallittua vähentämistä. Tällä hetkellä tilanne vaikuttaa kuitenkin huomattavasti hallituksen tavoittelemaa heikommalta. Mikäli nykytrendi jatkuu, uhkaa turvetuotanto vähentyä 22,5 TWh:sta 11 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä.

Turvetuotantoa uhkaa etenkin uusien tuotantoalueiden luvitus. Lupia uusille tuotantoalueille ei ole saatu riittävästi ja hallintoon on syntynyt lupasuma. Tästä johtuen tuotantoalaa poistuu joka vuosi moninkertaisesti enemmän kuin uutta saadaan tilalle. Myös turpeen veroa on vuoden alusta nostettu merkittävästi.

Selvityksessä tuli esille varsin suuri maakunnittainen vaihtelu eri skenaarioissa.

Nykytrendiskenaariossa oletetaan metsähakkeen tavoite saavutettavan, mutta turpeen osalta lupasuman vuoksi tuotannon jäävän puoleen nykyisestä. Tämän skenaarion mukaan Suomeen syntyisi uusia työpaikkoja 900 htv:n edestä kerrannaisvaikutukset huomioiden. Maakunnista Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjanmaan alueet jopa menettäisivät merkittävästi alan työpaikkoja uusien syntymisen sijaan.

Kotimaisuusskenaariossa energiaturpeen tuotanto pidetään nykytasolla ja kasvava metsähakkeen osuus suunnataan korvaamaan fossiilista tuontienergiaa. Näin toimien Suomeen syntyisi aidosti 4 100 uutta työpaikkaa ympäri maata.

Selvitys julkaistiin kokonaisuudessaan Bioenergia ry:n kevätpäivillä 24.4.2013. Selvityksestä on aikaisemmin julkaistu joitakin maakuntakohtaisia tarkasteluita.

Liitteet:

Tiivistelmä
Taulukko
Kalvot

Lisätietoja
Bioenergia ry, toimitusjohtaja Jyrki Peisa, puh: 050 364 0836, jyrki.peisa@bioenergia.fi
PTT, ekonomisti Leena Kerkelä, puh: 040 1648082, leena.kerkela@ptt.fi
Bioenergia ry

Bioenergia ry aloitti toimintansa vuoden 2012 syksyllä, jolloin Finbio, Puuenergia, Pellettienergiayhdistys ja Turveteollisuusliitto yhdistyivät Bioenergia ry:ksi. Yhdistys kattaa koko bioenergia-alan aina maanomistuksesta energiantuotantoon, metsäteollisuuteen, teknologiaan ja alan oppilaitoksiin.

 

Liitteet pääsee katsomaan tästä osoitteeesta: http://www.bioenergia.fi/Hankkeet

 

#651: - Re: Monsteri myllyt valtaamassa Suomen

Tuulivoima on hyvä idea sen jälkeen kun sen järjetön tukeminen loppuu. Turve ja tuulivoima on kaksi eri asiaa. Turve työllistää. Tuulivoiman mukana yhteiskunnan rahat häviää taivaan tuuliin.

#653: Jukka Finni - Re: Re: Monsteri myllyt valtaamassa Suomen

Mitenkäs esimerkiksi tuo kommentin 639 juttu ei muistu mieleesi?

Toisaalta - kuinka suhtaudut lauhdesähkön järkevyyteen? Sitähän tehdään varsin useissa voimaloissa, mutta se verhotaan piiloon, kun osa lämmöstä otetaan talteen.

 

 

 

 

 

 

#654: - Re: Re: Re: Monsteri myllyt valtaamassa Suomen

Haapavesi vois kans ottaa lämmön talteen mikäli ei sitä vielä tee. Kannataa tutustua Adressin sisältöön ja todeta kuinka hyvästä asiasta on kyse kuin turve. Kannatais vieraankin ottaa tämän päivän puhtaan turpeen faktat selville.

Kaikki vesistö ongelmat pannaan turpeen piikkiin Esim se mulkku järvi Alavuudella minne ei edes turve vesi lasketa.

Tässä aika hyvää faktaa.  Tutustuisit Faktaan!

http://energia.fi/sites/default/files/images/esitys_kivimaa.pdf

TEM patistaa pistämään vauhtia
turve- ja tuulivoimalupiin

Työ- ja elinkeinoministeriö patistelee
vauhtia turvetuotannon ja tuulivoimaloiden luvitukseen. Aluehallintovirastoilta halutaan ehdotukset, kuinka lupasuma puretaan.

Energiapolitiikasta vastaava työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on lähettänyt kuudelle aluehallintovirastolle tiedustelun, miksi hidas luvitus estää riittävän turvetuotannon ja tuulivoiman merkittävän lisäämisen. Nykyistä lupasumaa ministeriö pitää huolestuttavana.

”Hallituksen hyväksymän kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteutumisen turvaamiseksi tilanteen on tarpeen muuttua”, todetaan elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) ja energiaosaston ylijohtajan Esa Härmälän allekirjoittamassa paperissa.

TEM pyytää aluehallintovirastoilta selvitystä siitä, millaisia ongelmia luvitukseen liittyy. Vastaukset halutaan välittömästi.

Ministeriö muistuttaa turvetuottajien ja energiayhtiöiden sekä tuulivoima-alan toimijoiden tuoneen toistuvasti esiin vakavan huolen luvituksen hitaudesta ja monimutkaisuudesta.





Kivihiilen käyttö lisääntyy



Lupasuma on jumiuttanut tuulivoimahankkeet ja pahentanut turvepulaa.

”Turpeen osalta on myös huomattava, että sen saannissa olevat ongelmat johtavat käytännössä kivihiilen käytön lisääntymiseen, mikä on jyrkässä ristiriidassa kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden kanssa”, TEM korostaa.



Energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen polttoa vähennetään niin, ettei se korvaudu hiilellä. Tällä hetkellä turpeen tuotantoalaa poistuu moninkertaisesti enemmän kuin uusia alueita saadaan tilalle.



Turvepula on jo pakottanut energiayhtiöt turvautumaan kivihiileen. Kivihiilellä on korvattu turvetta muun muassa Porissa, Pietarsaaressa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Kajaanissa ja Oulussa.

Viime vuosina turvetta on palanut keskimäärin 23 terawattituntia. Energia- ja ilmastostrategiassa hallitus on asettanut tavoitteeksi kolmanneksen leikkauksen, mikä vähentäisi käytön 15–16 terawattituntiin.

Nykyiset voimalaitokset tarvitsevat turvetta seuraavan 10–20 vuoden aikana lämmityskaudella vähintään 11–13 terawattituntia, koska kyseistä turvemäärää ei voida korvata metsähakkeella tai muulla uusiutuvalla polttoaineella.

TEM toteaa, että hallitus pyrkii ohjaamaan uuden turvetuotannon ojitetuille soille, lähinnä luonnontilaisuusluokkiin 0–2 ja edistämään näiden soiden saamista tuotantoon ”varmistamalla lupakäsittelyn nopeus”.





Tavoite kaukana



Energia- ja ilmastostrategiassa tuulivoiman uudeksi tuotantotavoitteeksi asetettiin vuodelle 2025 yhdeksän terawattituntia. Aiempi tavoite on kuusi terawattituntia vuodelle 2020.

Tuulivoimasuunnitelmia on vireillä paljon tavoitteita enemmän. Valtaosa hankkeista on kuitenkin pysähtynyt lupaongelmiin. TEM arvioi, että tällä hetkellä tuulivoiman vuosituotanto on vain noin 0,7–0,8 terawattituntia.

Ministeri Lauri Tarastin tekemä selvitys tuulivoimarakentamisen esteistä valmistui jo vuosi sitten. Tarasti esitti 16 kohdan listan toimenpiteistä, joilla tuulivoiman rakentamista voidaan vauhdittaa.



JUHA KAIHLANEN

Kuvat

MTK-Pohjois-Suomi

Maalaisjärkeä ympäristöasioihin

Mistä saadaan tulevaisuudessa jatkajia maatalouteen, jos kannattavuus heikkenee kustannusten noustessa ja samaan aikaan hallinnollisia määräyksiä tiukennetaan? Ympäristöasioihin tarvitaan maalaisjärkeä, MTK Pohjois-Suomen vuosikokouksen hyväksymässä kannanotossa perätään.

Ympäristöasioista puhuttiin pitkään tuottajaliiton vuosikokouksessa perjantaina Oulussa senkin takia, että pääpuhujaksi oli saatu kansliapäällikkö Hannele Pokka ympäristöministeriöstä. Maisema ympärillä antoi lisämaustetta, sillä Pohjanmaalla koettiin taas kerran paha tulvakevät.

”Pohjanmaan joet on säännöstelty vuosikymmeniä sitten. Viime vuosien tapahtumat panevat kysymään, tuleeko vanhoja säännöstelylupia katsoa uudestaan, miten ne soveltuvat nykyisiin tilanteisiin”, Pokka sanoi.





Ympäristölupiin

kevennystä



Karjasuojien ympäristölupien käsittely on ruuhkautunut pahoin aluehallintovirastoissa, ja Pokalta kysyttiin, mitä ministeriö aikoo tehdä. Yli 75 lehmän luvat käsitellään aluehallintovirastoissa, pienemmät kunnissa.

Pokan mukaan ympäristöministeriön tavoite on saada maatalouden ympäristölupamenettelyt keveämmiksi. Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) on todennut, että rajaa voidaan nostaa ja kunnissa päättää jopa sadan eläimen luvista. Pokan mukaan päätöksiä ei ole tehty: ”Se voi olla sata, mutta myös korkeampi.”

Raahelainen Tuomo Tamminen toivoi pidennystä lannan levitysaikoihin ja ihmetteli puheita syyslevityksen kieltämisistä. Onko kiellon tueksi tutkimustuloksia?

Pokan mukaan EU:n kanta on ollut, että Suomessa lannan levittäminen sallitaan jo nyt liian myöhään ja syyslevityksestä tulisi luopua.





Maaperä

köyhtyy



Oulaislainen Kalervo Jokinen murehti maaperän köyhtymistä liian tiukkojen ravinnerajojen takia, mikä näkyy jo viljavuustutkimuksissa. Jokisen mukaan hyvin kasvavat pellot sitovat hiiltä huonosti kasvavia paremmin ja hillitsevät ilmastonmuutosta.

Vaalalainen Esa Karjalainen pohti tulevan ympäristökorvausjärjestelmän lannoitusrahoja ja ehdotti rajojen kytkemistä ravinnetaseisiin. Ravinteita voi antaa saman verran kuin sadossa poistuu.

Ari Varis Pyhäjärveltä on huolissaan lantaloille kaavaillusta kattamispakosta. Se sopii huonosti pohjoisen luomuviljelyyn. Lanta laimentuu nyt sadevedellä. ”Pitääkö jatkossa pumpata vettä lannan sekaan?”

Myös jäätymisongelma arveluttaa. Lanta jäätyy katetuissa lantaloissa, kun suojaavaa lunta ei ole. Jää viivyttää levitystä keväällä.



VEIKKO NIITTYMAA

Koneyrittäjät
tekevät kehnoa tulosta

Koneyritysten tulosrivit ovat murheellista luettavaa. Metsäkoneyritysten tulokset
sentään paranivat viime vuonna
mutta jäivät silti kauaksi tavoitteesta.

Koneyritykset tekivät viime vuonna heikkoa tulosta. Metsäkoneet nousivat nollatuloksesta lievästi voitolle, mutta sade pilasi turveyrittäjien kesän. Heikointa tulosta tekivät maanparannusyritykset.

”Pienet metsänparannusalan yrittäjät tekevät talkootyötä. Pienelle plussalle yltäneiden metsäkoneyritystenkin pitäisi kolminkertaistaa voittonsa, jotta tuloksia voisi pitää hyvinä”, laskee varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjien liitosta.

Jaakkola pitää metsäkoneyritysten tilannetta erikoisena, sillä vain noin kaksi kolmesta yrityksestä teki voitollisen tuloksen, jos palkat otetaan huomioon. Silti puunkorjuun kysyntä pysyi ennallaan ja vastasi tämän vuosituhannen keskimääräistä tasoa.

”Toivottavasti yritykset saavat tänä vuonna korjattua hintoja, sillä metsäteollisuuden puuvarastot ovat matalalla ja puulle on kysyntää. Tähän asti hintojen korotukset ovat tosin olleet tiukassa, eikä kysynnän kasvu ole heijastunut niihin riittävästi. ”

Metsäkoneyrittäjien työmäärää on kasvattanut energiapuun korjuu. Se näkyy yritysten liikevaihdon kasvuna.

”Energiapuun korjuu nuorista metsistä on lisääntynyt viime vuodet voimakkaasti. Viimevuotisella noin seitsemän miljoonan kuution korjuumäärällä puhutaan jo 100 miljoonan euron potista, kun siihen lasketaan mukaan haketus ja kuljetus.”





Bioenergia ei kannata



Liiton puheenjohtaja Asko Piirainen suomii valtion tukipolitiikan poukkoilua. Turpeen veron nosto ja metsäenergian tuen vastaava lasku tulivat yllättäen ja se söi bioenergian kannattavuutta.

”Suuret voimalat siirtyivät kivihiilelle ja esimerkiksi Rovaniemi veti suuren bioenergiaa käyttävän voimalan rakentamisen jäihin. Sillä olisi suuri merkitys Itä-Lapin metsien käytölle.”

Bioenergian käytön lisäys olisi erittäin tärkeää pohjoisen koneyrittäjille, sillä yritysten kannattavuus on siellä heikointa.

Yksi suurimpia ongelmia koneyrittäjien kannattavuuden kannalta on töiden kausiluontoisuus. Jo muutaman viikon seisokki saattaa syödä lähes puolet pienen yrityksen tuloksesta.

”Teiden huono kunto pahentaa tilannetta. Korjuu on pakko keskeyttää kelirikon ajaksi, kun puita ei saada ajettua tehtaille”, sanoo Piirainen.





Yrittäjä tinkii palkasta



Turveyrittäjille viime vuosi oli katastrofaalisen huono. Niiden tulokset painuivat raskaasti tappiolle.

Heikko tulos selittyy sillä, että koko maassa satoi kesällä ja syksyllä runsaasti, mikä teki turpeen nostosta erittäin vaikeaa.
Turvetuotannon tavoitteista jäätiin kymmeniä prosentteja.

”Nostettua saatiin jonkin verran keskimäärin kosteampaa turvetta ja kosteus vielä syksyn sateissa lisääntyi. Joissain tapauksissa asiakas rankaisi vielä tästäkin.”

Heikointa tulosta tekevät metsänparannustöihin keskittyneet koneyritykset. Ne ovat yleensä pieniä ja jossain määrin myös ukkoutuneita yrityksiä.

”Metsänparannusyritykset ovat tehneet aina huonoa tulosta. Monet niistä tekevät käytännössä talkootyötä”, Jaakkola summaa.

Heikot tulokset ovat pakottaneet yritykset etsimään joustoja. Osa niistä on lykännyt laskujen maksamista ja siirtänyt lainojen lyhennyksiä.

Suosituin keino on yrittäjän palkasta tinkiminen. Siihen on turvautunut yli kolmannes metsäkoneyrityksistä.





JARMO PALOKALLIO

#649: - Re:

 

Arvoisalla Vieraalla lienee parempaa tietoa suon kasvusta, älä panttaa siis tietoa.

Turvesuot ovat keskittyneet Suomessa keskisille ja pohjoisille alueille, joilla suon kasvu on nopeinta. Eteläisillä alueilla voidaan jäädä alle millimetrin vuotuiseen kasvuun joka tarkoittaa alle 10 kuutiometriä hehtaarille, eli on samaa luokkaa kuin puun vuotuinen hehtaarituotos. Merkittävillä turvealueilla kuitenkin puhutaan joitakin poikkeuksia lukuunottamatta yli 10 kuutiometrin vuotuisesta turpeen hehtaarikasvusta. Havaintoja on myös yli sentin vuosikasvusta, jolloin mennään kolminumeroisiin vuotuisiin kasvulukuihin.

Ilmiselvästi on vaikutusta sillä mitä suolla tehdään turvetuotannon jälkeen. Jos ojitusjärjestelyt jätetään paikalleen, ei tietenkään turve juurikaan palaudu. Kaluttu turvealue voidaan myös saattaa sellaiseen tilaan, että suon uusiutuminen on optimaalisen nopeaa, jolloin puhutaan joka tapauksessa suuremista vuotuisista kasvuluvuista kuin puun tapauksessa.

#655: Jukka Finni - Re: Re: Re: Re: Monsteri myllyt valtaamassa Suomen

Kannattaisi tutustua faktaan Haapaveden mahdollisuuksista ottaa se lämpö talteen - voimala keskellä korpea ja lämmittää paikallista vesistöä rehevöittäen sitä! Mutta oletkos perehtynyt noihin 'piilolauhdevoimaloihin', jotka muka eivät ole lauhdevoimaloita - osa lämmöstä otetaan talteen ja sähköntuotannon takia ajetaan liika lämpö vesistöihin. Tämä jos mikä on hölmöläisen hommaa!

Kivimaan fakta on samaa kuin vapon fakta - sen lauluja laulelet, jonka leipää syöt.

 

#659: Mika - Re: Re:

Suomessa suon paksuuskasvu on useimmiten noin 0,5 mm vuodessa, vaihteluväli on 0,2–4,0 mm.

Mm. energiapaju tuottaa jopa 12 tonnia kuiva-ainetta vuodessa/ha.

 

 

 

#661: - Re: Re: Re:

Näinhän se vapaa tietosanakirja Wikipedia sanoo. Kertoi se myös, että eräässä suomalaisessa kunnassa suurin osa suoalueista on turvetuotannossa, vaikka totuus oli alle 1% :)

Harmillisesti ei vaikuta olevan vielä kunnon tutkimuksia niiltä muutamilta kokeilualueita joissa on käytettyä turvesuota alettu soistamaan uudelleen. Työn alla sentään on tutkimuksia ja tällä vuosikymmenellä saadaan myös tutkijanäkökulmasta faktaa. Nyt joudutaan turvautumaan tuottajien ja maanomistajien omiin havaintoihin, joita ei suostuta pitämään pätevinä, vaikka olisivat päteviä.

#661: - Re: Re: Re:

yksi vanha metsä mies kertoi viimme syksynä 2012 että tuolla nevalla on pitkos puut joita pitkin pikku poikina käveltiin. oikastiin nevan poikki kun ei ollut teitä. Kunnostusvaiheessa pitkospuut löytyi tasausruuvilla n 45-50 cm syvyydestä. Harmi kun ei tullut kuvattua niitä puita.

 

#663: - Re: Re: Re: Re:

monta - ei niin kovin vanhaakaan - miestä ja naista kertovat, että tuossa paikallisessa järvessä pystyi aikoinaan uimaan melkein millä rannalla tahansa. Melalla tms. kokeiletaessa järvestä löytyy kova pohja mutahötön alta melkeimpä jokaiselta rannalta. Harmi kun ei pysty uimaan enää ollenkaan ilman suihkussa käyntiä uinnin jälkeen.

 

 

 

#664: - Re: Re: Re: Re: Re:

Harmillista. Passaako vieraan ottaa yhteyttä vaikka adressin sähköpostiin niin sovitaan tulevalle kesälle treffit turvesuolle niin esitellään nykypäivän turvesuoprojektia? Nykypäivän turvevedet puhdistaa muita vesiä.

Tässä jo esimakua

http://energia.fi/sites/default/files/images/esitys_kivimaa.pdf

 

Raportti Kyyjärven kuormitusmittauksesta 26.4.2012

Insinööritoimisto Saloy Oy mittasi kaikista Kyyjärveen
laskevista merkittävistä joista ja puroista virtaaman, veden kemiallisen
hapenkulutuksen (COD_Mn), joka kuvaa veden sisältämän orgaanisen
aineksen mm. humuksen määrää, sekä veden kiintoainepitoisuuden.
Mittausmenetelmät ja -laitteet on kuvattu viime kesän vastaavasta mittauksesta
tehdyssä raportissa. Raportti löytyy TASO-hankkeen sivuilta www.ymparisto.fi/ksu/taso ja sieltä
”Julkaisut”-otsikon alta.

Samoin mitattiin vastaavat arvot kaikista Vapon
turvetuotantoalueilta lähtevistä vesistä. Näitä alueita ovat Savonneva,
Peuralinnanneva ja Sammakkoneva. Oheisessa kartassa on esitetty eri mittauspisteiden
kokonaisvesimäärä m3/vrk, COD-arvo mg O₂/l ja mittauspisteen kautta
kulkeutuva orgaaninen kuormitus (COD) kg O₂/vrk.

Kyyjärveen laskevien mittauspisteiden kokonaisvesimäärä oli
6 401 981 m3/vrk. Valuma-aluetarkastelussa laskettiin
mittauspisteiden ulkopuolelle jääneen 7,8 % kokonaisvaluma-alueesta, jonka
vesimääräksi laskettiin 541 599 m3. Tämän alueen veden kemiallisen
hapenkulutuksen arvoksi arvioitiin alueen jokivesien keskimääräinen COD 32,0
mg/l.

Mittaustulokset:

Vesimäärien jakaantuma

Kyyjärveen laskeva kokonaisvesimäärä               6 943 000 m3/vrk

Vapon turvesoilta lähtevä vesimäärä                      171 000 m3/vrk

turvevesien prosentuaalinen osuus                               2,46 %

Orgaanisen kuormituksen (ml. humus) jakaantuma

Kyyjärveen laskevat kaikki  vedet                              218 600 kg O₂/vrk

Vapon turvesoiden osuus                                               
5 080 kg O₂/vrk

turvesoiden prosentuaalinen osuus                                2,32 %

Kiintoaineen jakaantuma

Kyyjärveen laskevat kaikki vedet                                  53 900
kg/vrk

Vapon turvesoiden osuus                                                   
750 kg/vrk

turvesoiden prosentuaalinen osuus                                 1,39 %

Sää oli mittauspäivänä sateinen ja vesien pinnat
kevätvaluman takia hyvin korkealla. Esimerkiksi Nopolanjoen virtaama oli tässä
mittauksessa 3 586 600 m3/vrk, kun se kesän 2011 mittauksissa oli
280 000 m3/vrk. Turvetuotannon humuskuormituksen prosentuaalinen osuus
kokonaiskuormituksesta oli molemmissa mittauksissa samaa suuruusluokkaa.

Helsinki 29.4.2012

Insinööritoimisto Saloy Oy

Tapio Salminen

passaako, että käydään samalla katsomassa myös jo aikaansaatuja tuhoja?

#666: -

Kyllä passaa!

Perehdyppäs aluksi vaikka Kaikonsuon alapuolisiin vesistöihin - siellä saa nähdä mitä neljän vuosikymmenen aikana on saatu aikaiseksi. Paikalliset ovat voineet kehuskella mahtavalla lintujärvellä jo pitkään.

#669: - hyvähyvä

Tarkoittaa sitä että energian hinta tulee nuosemaan rajusti. Tällä hetkellä hakehommat on tehnyt koneyrittäjä liiton mukaan 2.2 % tappiota. Maksaisivat puusta energia käytössä sellasta hintaa millä pystyy urakoimaan. Kohta alkaa tuulla taloissa ja lompakoissa jos turpeen käyttö lopetetaan.

turveurakoitsijoillako menee hyvin?

#671: -

Siinä mielessä menee että turveurakoitsijat tulee toimeen omillaan. Turvekoneita ei tueta. Turveurakoitsijat ei saa avustuksia.

Turpeelle samanlainen tuki mitä on tuulivoimalla niin tislataan turvevedet pulloihin. Turveurakoisijat tekee töitä yhteiskunnan hyödyn puolesta.

Saako metsäkoneurakoitsijat avustuksia? Jos saa, niin millaisia?

Oppositio lähdössä
mukaan energialinjaukseen

Oppositiopuolueet ovat lähdössä mukaan linjaamaan Suomen energia- ja ilmasto-
politiikkaa kohti vuotta 2050. Elinkeino-
ministerin mukaan työtä vetämään
asetetaan parlamentaarinen elin.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) esitti kutsun parlamentaarisen energiatyöryhmän perustamisesta huhtikuun lopulla. Opposition ensimmäisissä kommenteissa haluttiin ehdot työhön osallistumiselle.

Keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen vaati heti kutsun jälkeen puoluevaltuuston kokouksessa, että hallituksen on ensin peruttava kivihiilen käyttöä suosivat toimet, puun energiatuen leikkaukset ja turpeen verotuksen kiristykset.

Vapaavuoren mukaan opposition ensimmäiset kommentit olivat vähän tylsiä.

”Mutta kun savu hälveni, tarjouksen arvo ymmärrettiin. Olen saanut ihan selkeää palautetta keskustan johtoa myöten, että he ovat tähän työhön valmiita ja halukkaita.”

Opposition ja hallituksen yhteistyötä kaivataan Vapaavuoren mukaan pitkälle tähtäävissä energia- ja ilmastopolitiikan linjauksissa.

”Meillä tarvittaisiin yli vaalikausien ulottuva energia- ja ilmastopolitiikan iso linja, johon eduskunta kokonaisuudessaan sitoutuisi. Ympäröivä yhteiskunta, teollisuus ja kansalaiset voisivat näin luottaa siihen, ettei äkkikäännöksiä kansakunnan kannalta poikkeuksellisen tärkeällä alalla tule.”

Suomen pitkän tähtäyksen energialinjaukseen nivelletään myös Euroopan unionin tiekartan 2030 valmistelu.

Päätöksiä työryhmistä ja aikatauluista pyritään tekemään jo lähiaikoina.

”Jonkin tyyppinen parlamentaarinen elin, jolla on keskeinen rooli valmistelutyössä, tullaan asettamaan”, Vapaavuori sanoo.



Lupasumaa purettava



Hallituksen vastikään päivittämän energia- ja ilmastostrategian mukaan kivihiilen käytöstä tulisi luopua energiantuotannossa vuoteen 2025 mennessä.

Tänä vuonna kivihiilen käyttö on kuitenkin ollut reippaassa kasvussa, kun turvepula on pakottanut energiayhtiöt turvautumaan kivihiileen.

Vapaavuori pitää kehitystä monien onnettomien yhteensattumien summana.

Euroopan talouskriisi on johtanut päästöoikeuksien hinnan laskuun. Kivihiilen hinta on pudonnut muun muassa siksi, että Yhdysvallat käyttää entistä enemmän liuskekaasua. Suomessa taas sateiset kesät ovat vaikeuttaneet turvetuotantoa.

Ulkoisille tekijöille ei Vapaavuoren mukaan voida mitään. Sen sijaan kotimaista turvetuotantoa pahasti haittaavaa lupasumaa pitää hänen mielestään voida purkaa.





Viranomaiset ylivarovaisia



Vapaavuori sanoo olevansa varsin hämmentynyt siitä, kuinka pahasti sekä turvetuotannon että tuulivoimaloiden luvitus takkuaa.

”Meillä on joku isompi vika järjestelmässä, kun järjestelmä ei pysty tuottamaan kohtuullisessa ajassa lupia sellaisiin tarpeisiin, joihin on olemassa selkeä valtion tahtotila.”

Vapaavuori epäilee, että lupia myöntävässä virkakunnassa vallitsee ”ylivarovaisuus sen tyyppistä päätöksentekoa kohtaan, joka herättää vahvoja ristiriitoja”.

Kun Suomessa valitetaan herkästi monista hankkeista, niin Vapaavuoren mielestä on mahdollista, että virkavastuulla toimivat virkamiehet ovat pelästyneet tätä.

”Syntyy tällainen varman päälle pelaamisen kulttuuri. Kun ei tehdä mitään, ei ainakaan tehdä virheitä.”

Vapaavuoren mukaan on ymmärrettävää, että yksittäisten hankalien tapausten lupakäsittely vie aikaa. Yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ei kuitenkaan voi olla se, että kaikki lupakysymykset makaavat hirvittävän pitkään.

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt aluehallintovirastoilta selvitykset lupaongelmiin. Vapaavuoren mukaan nyt on vastausten analysoinnin aika, ja vasta sen jälkeen päätetään, mihin toimiin voidaan ryhtyä.

”Luvituskäytäntöjen on pakko muuttua, jos muutosta halutaan. Sen jälkeen on pohdittava, tarvitaanko muita muutoksia.”



JUHA KAIHLANEN

#674: Jukka Finni - Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 8.5.2013

"Vapaavuori sanoo olevansa varsin hämmentynyt siitä, kuinka pahasti sekä turvetuotannon että tuulivoimaloiden luvitus takkuaa.
”Meillä on joku isompi vika järjestelmässä, kun järjestelmä ei pysty tuottamaan kohtuullisessa ajassa lupia sellaisiin tarpeisiin, joihin on olemassa selkeä valtion tahtotila.”

Niin aina. Vapaavuori ei vaan "muista" mitkä ovat Kataisen hallituksen linjaukset luontoa tuhoavaan turpeenpolttoon. Ja MT:n uutiset ovat varmaan niitä turveväen "faktoja". Huumori on toki aina paikallaan.