Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Jukka Finni
Adressin tekijä

#726 Kopiotu Maaseudun Tulevaisuudesta 5.7.2013

06.07.2013 19:56

Hassi pettyi capin
viherryttämiseen

STRASBOURG (MT)



Vihreiden europarlamentaarikon Satu Hassin mielestä EU:n maatalouspolitiikan viherryttämisessä jäätiin puolitiehen.

”Tietty ajattelutavan muutos tässä toteutui, mutta kovin vaatimattomaksi se viherryttäminen edelleen jäi.”

Kolmen kasvin vaatimuksen sijaan hän olisi halunnut selkeät määräykset viljelykierrosta.

”Torjunta-aineita sietävien rikkaruohojen määrä lisääntyy koko ajan. Viljelykierto olisi luonnollinen ratkaisu.”

Myönteisenä vihreät sen sijaan pitävät sitä, että jäsenmaille tulee mahdollisuus painottaa tukia pienille tiloille.





Raivauskiellon
kaatuminen harmittaa



Suurin pettymys Hassille oli torjunta-aine- ja vesipuitedirektiivien jääminen pois maatalouden täydentävistä ehdoista.

”Siinä olisi ollut mahdollisuus saada kaikki Itämeren rantavaltiot mukaan ravinnepäästöjen vähentämiseen. Maatalous on kuitenkin vesistöjen suurin saastuttaja.”

Hassia kirvelee edelleen myös se, että turvemaiden raivauskielto putosi pois cap-säännöistä.

”Se oli lyhytnäköinen päätös. Maaperän päästöt ovat yksi suurimmista ilmastonmuutoksen aiheuttajista. Jos maatalous ei tee omaa osaansa, muut sektorit joutuvat tekemään vielä suurempia päästövähennyksiä.”

Vihreä ryhmä ei ole vielä keskustellut cap-uudistuksesta, mutta Hassi arvioi, että pääosin ryhmä äänestää maatalousvaliokunnan siunaaman kompromissin puolesta.

Maatalousuudistus tulee parlamentin täysistunnon käsittelyyn aikaisintaan syyskuussa.



NIKLAS HOLMBERG

Vieras

#727

07.07.2013 21:42

taitaapa sataa vettä, kun Jukkakin joutaa kopioimaan noita vaponseudun tulevaisuuden tekstejä
Jukka Finni
Adressin tekijä

#728 Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 10.7.2013

10.07.2013 12:19

Energiapolitiikan suuntaa etsitään

 



Pääkirjoitukset
keskiviikko, 05:00 Kommenteja: 5
Tekstin koko: A A A

 


”Tuulivoima toimii vain muhkeiden tukiaisten varassa.”



Euroopan parlamentti päätti viime viikolla vetää takaisin 900 miljoonaa
tonnia hiilidioksidin päästöoikeuksia. Päätöksellä pyritään vaikuttamaan
markkinoihin siten, että hiilen hinta nousisi, mikä puolestaan parantaisi
uusituvan energian asemaa.


Parlamentin päätös oli tyypillinen kompromissi, siihen ei oikein kukaan ole
tyytyväinen. On myös epävarmaa, miten päätös markkinoilla loppujen lopuksi
vaikuttaa. Lopputulos voi olla hiilen korvaaminen vähäisessä määrin muilla
polttoaineilla tai sitten ei. Yhtä mahdollista on, että mikään ei muutu, mutta
kuluttajien sähkölasku kasvaa.


Hiilipolitiikka heijastuu tietenkin myös Suomeen. Suomessa hiili on paljolti
kotimaisen turpeen vaihtoehto. Meillä on tehty vuosia hartiavoimin töitä, jotta
hiilen käyttöä voitaisiin vähentää. Tämän takia on rakennettu liuta uusia
voimalaitoksia, jotka käyttävät turvetta, puuta ja jätettä polttoaineena.


Hiilen korvaaminen turpeella ja puulla on monella tavalla järkevää. Hiilen
päästöt ilmakehään ovat korkeat. Puu on luokiteltu päästöttömäksi
polttoaineeksi. Turpeen ja hiilen päästökerroin on suunnilleen sama, mutta turve
on kotimaista. Lisäksi käytetyistä turvesoista tulee hiilinieluja, jotka sitovat
hiiltä ja vähentävät metaanipäästöjä.


Suomen turvevarat ovat niin runsaat, että kaikki hiili voitaisiin korvata
turpeella. Turpeesta on kuitenkin nykyisen hallituksen aikana tehty
hylkytavaraa. Tarkoitus on suojelun nimissä lopettaa turvetuotanto Suomessa.


Uusien turvesoitten avaaminen on tullut yhtä hankalammaksi. Byrokratian
keinoin voidaan jarruttaa turvetuotantoa ja sitä on todella tehty. Lisäksi
turvetuotannon haittana olivat viime vuonna sateet. Tämän kaiken seurauksena
turpeesta tuli Suomessa pula, mikä taas johti lisääntyvään hiilen käyttöön.


Ilmeistä onkin, että päästöoikeuksien hinnan nousu näkyy kuluttajahinnassa.
Energiayhtiöt käyttävät päätöstä joka tapauksessa perusteena nostaa sähkön
hintaa.


Päästöoikeusjärjestelmä on periaatteessa oikea tapa yrittää ohjata
energiantuotantoa. Järjestelmä on kuitenkin kaukana täydellisestä.


Kun EU loi päästökaupan, esitettiin pelko tuotannon siirtymisestä muihin
maihin nopeutuvassa tahdissa. Työpaikkoja valuukin muualle. Uutena tekijänä on
myös amerikkalainen liuskekaasu, joka lisää Yhdysvaltain kilpailukykyä.


Saastuttamisen sakottaminen inspiroi toisaalta teollisuutta kehittämään
vähäpäästöisiä tuotantotapoja. Sen pitäisi näky uusina työpaikkoina.


Vaikka uudistuvaa energiaa kehitellään, suuri käänne antaa odottaa itseään.
Euroopan energiapolitiikka on vailla suuntaa.


Maailman suurin hiilen kuluttaja on Kiina. Hiilen käyttö maailmassa kasvaa
edelleen rajua vauhtia. Euroopassa suuntaa näyttää maanosan suurin talous
Saksa.


Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta. Saksa rakentaa tämän vuoksi kiivaalla
tahdilla uutta tuulivoimaa ja panostaa aurinkopaneeleihin.


Näistä ponnisteluista huolimatta maa joutuu käyttämään entistä enemmän hiiltä
ja maakaasua turvatakseen energiahuoltonsa.


Tuulivoima on osoittautunut energiamuodoksi, joka toimii vain muhkeiden
tukiaisten varassa. Tänä vuonna Suomessakin maksettiin tuulivoimalle tukea
keskimäärin 63 euroa megawattitunnilta. Sitä voi verrata metsähakkeen tukeen,
joka on vain viidennes tästä.


Metsäenergiaan käytetyllä veroeurolla saadaan siis viisi kertaa enemmän
energiaa kuin tuulimyllystä.


Suomen energiapolitiikkaa vaivaa EU:n tapaan visioiden puute. Oikeaa
politiikkaa olisi panostaa nyt kotimaiseen energiaan ja sen kehittämiseen.
Siihen ei riitä näpertely tuulivoiman kaltaisten tekniikoiden kanssa vaan
riuskempia otteita tarvitaan.


Maaseudun Tulevaisuus



Jukka Finni
Adressin tekijä

#729 Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 8.7.2013

10.07.2013 12:27

Energialasku kasvaa

Euroopan parlamentti äänesti viime viikolla päästöoikeuksien hinnankorotusten puolesta. Vielä huhtikuussa parlamentti hylkäsi lähes vastaavanlaisen komission esityksen.

Hintaa korotetaan siten, että markkinoilta vedetään päästöoikeuksia tilapäisesti pois. Mitä vähemmän päästöoikeuksia on, sitä enemmän ne maksavat.

Päätöstä perustellaan sillä, ettei nykyinen järjestelmä toimi, ja päästöoikeuksien hinnat ovat alhaalla. Lisäksi nostamalla hiilidioksidipäästöjen hintaa pyritään energian tuottajia ohjaamaan valitsemaan vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja.

Tavoite sinänsä on oikea, mutta syynä päästökaupan nykyiseen tilaan ei ole järjestelmän toimimattomuus, vaan Euroopan talouskriisi. Päästöoikeuksien hinnat ovat ennätyksellisen alhaalla, koska teollisuuden tuotanto on lamassa.

Nostamalla energian hintaa taloutta ei saada nousuun. Eurooppa haluaa olla ilmastopolitiikassa edelläkävijä, mutta sitä ei saa tehdä hinnalla millä hyvänsä. Kaikki pitää saada mukaan, muuten Euroopan kilpailukyky esimerkiksi Yhdysvaltojen suuntaan heikkenee entisestään.

Paineita energian hintoihin tulee myös kotimaasta. Hallituksen esitys niin sanotusta windfall-verosta on parhaillaan lausuntokierroksella. Tavoitteena on kerätä vähäpäästöiseltä, ennen vuotta 2004 rakennetulta energiantuotannolta 50 miljoonaa euroa vuodessa.

Verolla halutaan leikata päästökaupan muun muassa vesi- ja ydinvoimalle tuomaa ”ansiotonta” hyötyä, koska nämä eivät joudu maksamaan päästöoikeuksista. Vaarana on, että vero saatetaan ulottaa myös bioenergiaan.

Uusiutuvaan energiaan panostaminen on Suomen kauppataseen, omavaraisuuden ja työllisyyden kannalta tärkeää. Energiapolitiikan pitää olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa, koska alan investoinnit ovat suuria ja pitkäikäisiä.

Nyt ei ole aika kasvattaa yritysten ja kuluttajien energialaskuja.

Vieras

#730

10.07.2013 21:01

on se hienoa, että on edes joku taho, joka vastustaa näin pontevasti uusiutuvan energian yleistymistä!

Anonyymi

#731 Re:

11.07.2013 05:40

#730: -

Niinpä. Turve uusiutuu sen 40 000 000 Miljoonaa m3 vuodessa. Silloin eduskunta heitti kruunaa ja klaavaa turpeen uusiutumisesta. Turve on Suomen omillaan pyörivä aurinkopaneeli ja tuulivoima.


Vieras

#732 Re: Re:

11.07.2013 18:25

#731: - Re:

Jos turve uusituu tuolla vauhdilla, niin miksi tarvitaan uusia turvekaivantoja? Suomen vuosikulutuksen kattaisi hyvin tuolla tavoin esittämälläsi tavalla. ...eli esitäppä tuo asiasi esimerkiksi muodossa: kauanko kestää, että 2m syvälle kaluttu turvesuo on kasvanut entiseen paksuuteensa.

 


Vieras

#733 Re: Re: Re:

12.07.2013 05:32

#732: - Re: Re:

Siihen menee se 200 vuotta. Kauanko menee että hiilikaivanto on takaisin samana kumpareena? Kauanko menee että öljy tulee maan alle takaisin? Kauanko menee että maakaasu on maan alla? Kuinka kauan veronmaksajien talous kestää tuulimyllyjen tukia? Kauanko menee että Fukusima on takasin saasteeton alue? Kauanko menee että Tsernobylin saaste kaupungissa voi asua? Kerro sinä vuorostasi vastaukset näihin kysymyksiin?


Vieras

#734 Re: Re: Re: Re:

12.07.2013 23:02

#733: - Re: Re: Re:

No kerro silti vielä ensin, että miksi nämä olemassaolevat suot ovat kuitenkin useita tuhansia vuosia vanhoja ja ne silti kasvavat takaisin 200 vuodessa? Kai niissä olisi tuolla sinun laskuopilla useita kymmeniä metrejä turvetta vai onko joku kaivanut ne välillä pois ????

Noihin muihin kysymyksiisi voin vastata, että kauan, mutta tuohon veronmaksaja kysymykseesi voin arvuutella, että ainakin yhtä kauan, kuin turvekin on saanut samat tukiaiset.

 


Vieras

#735 Re: Re: Re: Re:

13.07.2013 07:51

#733: - Re: Re: Re:

Kauanko veronmaksajien talous kestää maataloustukia, joita myös vapo saa (eniten kaikista)? Maataloustuet tulevat olemaan kuluvana vuonna 1,84 miljardia.

 


Vieras

#736 Re: Re: Re: Re: Re:

14.07.2013 09:56

#735: - Re: Re: Re: Re:

Ilman muuta maatalous tuet pois ja sen jälkeen lisätään se 1,84 miljardia ruokalaskuun. Ne ketkä syö ruokaa niin se tulee niiden kauppa laskuun. Silloin saataisiin maatalouden tuotteille se todellinen oikea hinta. Kauanko ihmisillä on sen jälkeen varaa ostaa ruokaa. Sen jälkeen sinäkin joutusit hommata itsellesi sen oman lehmän, sian ja pari kanaa. Siihen tämä menee vielä jonakin vuonna. Tehdään oma sähkö. Kaikki hommaa oman ruuan. Lämmön. Kellään ei ole varaa ostaa/tuottaa mitään. Sähkön hinnan nousut tuntuu aika paljon maataloudessa kun sitä sähköä siellä tarvitaan. Sähkön hinnan korotukset ei tunnu siellä helsingin pienessä kolmio boxissa missään.

Ojalan laskuoppia: osa 1

#737 Re: Re: Re: Re: Re: Re:

15.07.2013 19:20

#736: - Re: Re: Re: Re: Re:

1840 M€ jaettuna 5M ihmisellä ja 365 päivällä = 1 €.

 


Vieras

#738

15.07.2013 22:15

Vapo ja Suo Oy ovat kuuluvat suurimpiin maataloustukien saajiin - kai turvefriikit syövät ruokohelpiä nälkäänsä.


Vieras

#739 Re:

17.07.2013 14:30

#738: -

Vihreät friikit ottaa oman lämmön aurinko paneelista ja sähkön tuulesta. Täysin tuulesta tempaistu.


Vieras

#740 Re: Re:

17.07.2013 20:14

#739: - Re:

totta töriset - tuulesta voi tempaista sähköä ja auringosta myös, mutta ruokohelpi ei sopine syötäväksi kovin hyvin


Vieras

#741 Re: Re: Re:

18.07.2013 05:22

#740: - Re: Re:

amerikassa sitä syötetään karjalle.

Jukka Finni
Adressin tekijä

#743 Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 26.7.2013

26.07.2013 11:33

Kuiviketurpeesta

uhkaa tulla pulaa

Hyvälaatuisesta kuiviketurpeesta tulee todennäköisesti ensi talvena pula. Näin arvioi halsualainen turveyrittäjä Juha Kivioja.

Keski-Pohjanmaalla Halsuan Kairinnevalla pyörii seitsemän traktoria. Ne ovat ajossa joko vuorokauden ympäri tai 12 tunnin päivävuorossa.

Kiviojalla on kalustoa myös Evijärvellä, Kortesjärvellä ja Kaustisella. Tuotantoala kattaa tänä kesänä 750 hehtaaria.

”Meillä alkukesä oli hyvä. Sen jälkeen seurasi yli kuukauden tosi huonoa, kylmää ja sateista. Tämän viikon alussa alkanut pouta toivottavasti jatkuu pitkään”, Kivioja sanoo.

Elokuussa pystytään parantamaan turvetilannetta Kiviojan mukaan vielä aika paljon, jos sateilta vältytään.

Ympäristöturpeiden eli kuivike- ja kasvuturpeiden tuotantoalueet ovat vähenemässä nopeasti. Näitä turpeita kertyy vain uusien tuotantoalueiden rahkaisista pintakerroksista.

”Uusia kenttiä kaivataan täällä ennen kaikkea siksi, että saataisiin riittävästi kasvu- ja kuiviketurvetta”, Kivioja sanoo.

Polttoturvetta voidaan nostaa myös vanhoilta tuotantoalueilta, joilla on jäljellä enää maatuneempaa kerrosta.

Myös jyrsinturpeen kannalta uudet kentät ovat vanhoja parempia, koska uudet kentät kuivuvat nopeammin ja ne kestävät myös paremmin raskaita koneita.



JUHA KAIHLANEN
Jukka Finni
Adressin tekijä

#744 Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 26.7.2013

26.07.2013 11:34

Parin seuraavan viikon sää

ratkaisee turpeen riittävyyden

Sateet ovat
kiusanneet turpeennostajia varsinkin Pohjanmaalla.
Parin–kolmen
seuraavan viikon sää ratkaisee, kuinka turvetta riittää
ensi talvena.

Vapon tavoitteena oli nostaa tänä kesänä turvetta 21 miljoonaa kuutiometriä. Vapon liiketoimintajohtajan Pasi Koiviston mukaan Suomen yli toistuvasti kulkeneet sateet ovat hidastaneet tuotantoa niin, ettei tavoitteeseen ylletä.

”Peli on jo menetetty. Enää ei 21:tä miljoonaa kuutiometriä ehditä saada kasaan.”

Viime vuoden poikkeuksellisen huonon tuloksen, noin 10 miljoonan kuutiometrin, yli kyllä päästään.

Tarkempi arviointi on Koiviston mukaan tässä vaiheessa vielä lottoamista. Mitä pidempään poutaa kestää, sitä enemmän turvetta saadaan kerättyä.

”Kaksi–kolme seuraavaa viikkoa ovat ratkaisevia, koska sen jälkeen syksyä kohti mentäessä alkaa jo nousta kastetta.”

Vapon tämän kauden tavoite oli jyrsinturvetta 18,5 miljoonaa kuutiometriä, palaturvetta miljoona ja ympäristöturvetta eli kasvu- ja kuiviketurvetta 1,5 miljoonaa kuutiometriä.





Alueelliset erot suuria



Jyrsin- ja ympäristöturpeen tavoitteesta on koko maassa saatu kerättyä puolet, mutta palaturpeesta vain vajaa kolmannes.

Tuotantomäärät ovat säiden vuoksi vaihdelleet paljon. Kaakkois-Suomessa jyrsinturpeen tavoitteesta on kasassa 67 prosenttia, Pohjanmaalla 42 prosenttia.

Vapon Pohjanmaan aluejohtajan Tommi Pihlajasalon mukaan kesäkuu ja heinäkuun alku ovat olleet haastavia erityisesti vanhoilla tuotantokentillä, jotka kuivuvat hitaammin kuin uudet.

”Kauimpana tavoitteesta ollaan pala- ja kuiviketurpeessa.”

Palaturvetta käytetään eniten puutarhatuottajien kasvihuoneiden lämmityksessä ja kuntien lämpölaitoksilla, joiden polttotekniikkaan ei jyrsinturve sovellu.

Eläinten kuivikkeeksi turvetta tarvitsevat broileri-, nauta- ja hevostilat.

Pohjanmaalla voidaan yltää Pihlajasalon mukaan ehkä 60–65 prosenttiin alueen koko nostotavoitteesta.

”Vielähän on kesää jäljellä, ja lähipäivät näyttävät suotuisilta. Jos on oikein optimisti, niin päästään lähelle 70 prosenttia. Pessimistin arvio jää alle 60 prosenttiin.”





Kuopion Energia

luottavainen



Valtioenemmistöisen Vapon osuus Suomen koko turvetuotannosta lähentelee 80:tä prosenttia. Toiseksi suurin alan toimija on Oulun kaupungin omistama Turveruukki.

Kuopion Energia nostaa tarvitsemastaan turpeesta noin neljänneksen. Toimitusjohtaja Esa Lindholm on vielä toiveikas, että turvetta onnistutaan haalimaan ensi talven tarve.

Kuopiossa tavoitteena on polttaa puolet puuta ja puolet turvetta. Jos puuta tai turvetta ei saada riittävästi, joudutaan turvautumaan kivihiileen.

”Kivihiiltä meillä on kentällä kasassa tälläkin hetkellä. Ensimmäisenä puuttuva turve pyritään korvaamaan puulla”, Lindholm sanoo.



JUHA KAIHLANEN

Vieras

#745

27.07.2013 20:36

Näistä peltolohkoista pitäis Suomalaistenkin ottaa opikseen. Täällä on hetaari tai kaksikin liikaa... Ollaan vielä nappikauppiaita Aussien rinnalla...

http://www.youtube.com/watch?v=eUwApyc1_fY

Vieras

#746

27.07.2013 20:43

Aussin kehitys ollut jo 2007 tämän video linkin mukaista

http://www.youtube.com/watch?v=anqGtsl29R0&list=TLBq6hEDoz9D8

Vieras

#747

27.07.2013 20:48

Näistä lohkoista puhumattakaan

http://www.youtube.com/watch?v=Z9PhEmen7Hw

Vieras

#748 Re:

27.07.2013 20:54

#747: -

Tekemisen meininkiä;) Asiallista. Tätä tarvitaan Suomeen myös eikä työttömyyttä!


Vieras

#750 Re:

27.07.2013 22:33

#747: -

mistähän niillä riittää p**kaa noille pelloille ...