Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

#575: - Re:

ennenkaikkea sisävedet - itämeri on kaikkien sottaajien yhteistulos

 

 

#576: - Re: Re:

Nykytekniikaalla ei turvevesi päästöjä tule. On pintavalutukset sun muut putsarit. Tarkoin valvottua hommaa. Turvepäästöjen kanssa pystyy elämään mutta yksi ydin onnettemuus niin sen kanssa ei enää pärjää. Mieti kun Suomi oli 2000 vuotta sitte saharan korkeudella. 2000 vuoden päästä Suomi taas saharan korkeudella. Yksi maanjäristys niin  ydin jätteet nousee pintaan. Kyllä esi isät saa siinä vaihees kiitokset maapallon saastuttamisesta.

#577: - Re: Re: Re:

Eikö tuo ole aika ristiriitainen asia? "Nykytekniikaalla ei turvevesi päästöjä tule." ja samaan hengenvetoon "Turvepäästöjen kanssa pystyy elämään"

Näillä palstoilla ollaan yleensä vailla tietolähdettä, kun esitetään jotain 'faktoja' - missä niteessä sanotaan, että Suomi on ollut Saharan korkeudella 2000 vuotta sitten? Tällaisella aikakäsityksellä saadaan tietysti turpeestakin uusiutuvaa :D

 

 

#581: - Re: Re: Re: Re:

Kyllä turvepäästöjen kanssa pystyy elämään kun niitä ei tule. Kaveri vieras ei ole ollut historian tunnilla kun ei tiedä asioita 2000 vuotta taakse päin. Vaikka turvepäästöjä on tullut niin ei niistä selasia ongelmia ole tullut kuin ydinvoimasta. Montako muuttolintua on kuollut tervepäästöihin? Entä montako muuttolintua on kuollut tuulivoimaan?

Tuulivoiman tuet vetävät

ruotsalaisyhtiöitä Suomeen

Ruotsalaiset yhtiöt jarruttelevat investointejaan tuulivoimaan, kertoo keskiviikon Dagens Industri -lehti.

Tuulivoimaloiden perustaminen Suomeen on kuitenkin alkanut kiinnostaa yhtiöitä.

Syy on tuulivoimalle Suomessa luvattu syöttötariffi, joka on pitkäkestoinen, kiinteä tuki. Ruotsissa käytössä on sähkösertifikaatti, jonka hinta riippuu markkinatilanteesta.

”Olemme edelleen kiinnostuneita investoimaan tuulivoimaan. Valitettavasti ruotsalaisen tuulivoiman kannattavuus on heikentynyt viime aikoina”, Vindin-tuulivoimayhtiön markkinointijohtaja Anders Heldemar sanoo Dagens Industrille.

”Suomessa käytössä oleva syöttötariffi tuo varmuutta ja poistaa hintariskin ensimmäisten toimintavuosien ajalta.”

Vindin ei ole ainoa yhtiö, joka tähyilee Suomen suuntaan. Ruotsin valtion omistama Vattenfall tekee valtaosan investoinneistaan Ruotsin ulkopuolelle.

Myös metsäyhtiö Holmen on perunut suunnitelmansa rakentaa Ruotsiin tuulivoimaa useiden miljardin kruunujen arvosta.

”Näillä ennusteilla sähkön hinnan kehittymisestä emme voi tehdä investointeja tuulivoimaan”, Holmenin toimitusjohtaja Magnus Hall perustelee.





MT

Metsien Suomi

investoi kivihiileen

Suomen energiapolitiikan pelätyt ja ennakoidut uhkakuvat alkavat toteutua. Suuret kaupungit – myös sisämaassa – muuttavat vauhdilla voimaloitaan kivihiilivalmiuteen (MT 27.2.).

Tuontikivihiilelle tekee voimaloissa tilaa kotimainen turve, jonka saatavuuteen ei tiukan lupapolitiikan vuoksi uskalleta enää luottaa.

Konsulttiyhtiö Pöyryn mukaan turvetta korvataan tänä vuonna kivihiilienergialla noin 2,1 teravattituntia. Se tarkoittaa noin 7 500 junavaunullisen lisäsyöttöä hiilivoimaloihin.

Jyrki Kataisen (kok.) hallitukseen oli saatava vihreät mukaan hinnalla millä hyvänsä. Yksi osa hinnasta on hallituksen kireä linja turvetuotantoon.

Turpeen käytön ja uusien turvelupien vähentäminen on hallituksen tavoite. Toive siitä, ettei turvetta korvattaisi kivihiilellä, jää sen sijaan toteutumatta.

Turvetaloudella on omat ympäristövaikutuksensa, ja myös turvealalta on vaadittava ympäristön kannalta kestäviä toimintamalleja. Niihin ala on kiitettävästi myös sitoutunut.

Hallituksen vihreä, kivihiileen ja ydinvoimaan pohjautuva energiapolitiikka on karkaamassa kauas hyvistä tavoitteistaan. Kun bioenergian avulla piti päästä eroon fossiilisista polttoaineista sekä samalla vähentää riippuvuutta tuontienergiasta, onkin käymässä päinvastoin.

Turvetta ei nykykatsannossa pidetä uusiutuvana energialähteenä, vaikka sen kasvu on likimain käyttöä vastaavaa. Joka tapauksessa turve jää fossiilisuudessaan kivihiilelle selvästi toiseksi.

Kallis tuulivoima on saanut mittavan rahoituksen, mutta sen rakentamista hidastaa kansalaisten vastarinta. Kun kansalaisilla ei aina tunnu olevan niin suurta väliä, on tuulivoimarakentamisen kuulemistilaisuuksissa vaadittu jopa selvitettäväksi, millaista häiriötä tuulimyllyt aiheuttaisivat paikalliselle susikannalle.

Erityiset odotukset Suomen energiapaletissa kohdistuvat puuenergian lisäämiseen. Valmiuksia olisi, mutta alan tarvitsema tuki on jumittunut kansallisen ja EU-tason kiistoihin. Kun rahoitus on epävarmaa, jäävät sekä korjuuketjun että voimaloiden investoinnit tekemättä.

On vaikea löytää järjen hiventä tilanteesta, jossa Suomi metsien ja soiden suurvaltana investoi energiantuotannossaan tuontikivihiileen. Energiantuottajat seuraavat poliittisia päätöksiä tarkasti ja toimivat sen mukaisesti. Tämän ei pitäisi olla hallitukselle suuri yllätys.

Vihreiden puheenjohtajalle, ympäristöministeri Ville Niinistölle on ollut kiusallinen kysymys, miksi niissä suurissa kaupungeissa, joissa vihreät on merkittävässä asemassa, bioenergia etenee tuskallisen hitaasti. Ääriesimerkki näistä on pääkaupunkimme Helsinki, joka surutta polttaa kivihiiltä, ja josta usein opastetaan koko muuta maata muun muassa energiataloudessa.

Nyt vihreä tahto on ajamassa kivihiiltä lähes kaikkiin maakuntakeskuksiin. Kivihiiltä jo lisänneisiin tai siihen investoiviin kaupunkeihin kuuluvat esimerkiksi Jyväskylä, Kuopio, Rovaniemi, Oulu ja Pietarsaari. Lista on surullista luettavaa.

Kivihiilen kasvava käyttö energiantuotannossa ei varmasti ole Ville Niinistön tai hänen puolueensa mieleen. Se on kuitenkin hyvä muistutus siitä, kuinka ideologinen tavoite voi jääräpäisesti ajettuna johtaa ei-toivottuun lopputulokseen.

Hallitus on linjannut nopeuttavansa lupien saantia suojeluarvoltaan vähäisille turvemaille. Sen lisäksi olisi kiireesti raivattava esteet sekä puuenergian että tuuli- ja aurinkovoiman kasvulta.

Hiili maakuntien kasvavana energialähteenä on sysimusta piste Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa. Ilkeämpi voisi ajatella, että maakuntakeskuksia ympäröivien metsien merkitys hiilinieluina on ymmärretty väärin.

’’

Vihreä tahto ajaa kivihiiltä lähes
kaikkiin maakuntakeskuksiin.

Mielenkiintoinen Tuulivoima video.

 

http://www.epaw.org/documents.php?lang=en&article=ns51

sitähän potkasee pian tyhyjää kun leipä loppu ja työt

#585: Jukka Finni - Tuulivoimatietoa

ai että meluako? Eihän sitä kuulu melua ollenkaan jos tuossa nurkilla keskellä yötä vedetään jollakin Harkovilla imuvaunua! Melu ei kantaudu lupien mukaan sataa metriä kauemmas.

 

 

#587: - Re: Tuulivoimatietoa

Se on ollut sitä 70 lukua. Nykypäivänä koneita on kehitetty ja hiljentyneet siitä mitä oli ensimmäiset. Imuvaunu turvetta ei nosteta yöllä. Ilmankosteus on jo imuturpeelle jo haittatekijä keskellä yötä. Tietysti jos päivällä tulee ylikuivaa niin yö aikana kosteutta voidaan säätää suuremmaksi. Silloin taataan se oikea tuoreus ja laatu. Turpeennosto ei kestä kesässä kun sen maksimissa kuin 4 kuukautta. Keräily päiviä on se max 30-40. Tuulimyllyt yrittää pyöriä sen 365 päivää vuodessa.

Valtio tukee tuulisähköä siten, että se maksaa
markkinahinnan ja syöttötariffin välisen erotuksen täysimääräisenä vuoteen 2015
saakka. Siitä eteenpäin tukea on luvattu 83 eu­roa megawattitunnille yhdeksän
vuoden ajan.

Turvetuotannon vastainen keskustelu käydään mielikuvilla-ei tosi asioilla

1 % pilaa kaikki Suomen vesistöt? 1 % vaarantaa
Suomen suoluonnon monimuotoisuuden? 1 % pi­laa suomai­semat? 1 % lämmittää
ilmaston?

Olin Helsingin keskustassa pari yötä tammikuun lopulla. Nukkuvuuden takamiseksi piti käydä investoimassa korvatulpat että sai yönsä nukuttua rauhassa.  Unettomuus johtui  tieliikenne melusta. Raitiovaunuista, autoista ja lumityökoneista. Maaseudullako ei ole oikeutta pitää melua työlle?Mikä ei taakka yhteiskunnalle vaan teemme työtä yhteiskunnan hyödynpuolesta.

#588: Jukka Finni - Re: Re: Tuulivoimatietoa

Nämä pykälät eivät tunnu koskevan turpeenkaivajia

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920993

 

 

 

 

#589: - Re: Re: Re: Tuulivoimatietoa

Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla.

 

Turve on energiateollisuutta. Turpeennostoalue on liikkennealue.

http://www.youtube.com/watch?v=8NAAzBArYdw&feature=related

#590: Vieras - Re: Re: Re: Re: Tuulivoimatietoa

toisissa turveluvissa on määrätty noudatettavaksi noita ohjeita - miksi se ei koske kaikkia?

 

 

Hallitus panttaa kantaansa
turvemaiden raivauskieltoon

Periaatteessa Suomi tukee kieltoa, vaikka ongelmat tunnustetaan. Lopullisen kannan hallitus aikoo ottaa vasta, kun Euroopan parlamentti on lyönyt lukkoon omansa.

BRYSSEL (MT)



Suomen hallituksella ei edelleenkään ole selvää kantaa turvemaiden raivauskieltoon.

Hallituksen EU-ministerivaliokunta tarkisteli kantojaan EU:n maatalousuudistukseen torstaina. EU-komission ehdottamaan turvemaiden raivauskieltoon hallitus aikoo kuitenkin ottaa lopullisen kannan vasta sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin täysistunto on äänestänyt asiasta.

”Tässä vaiheessa ei ole syytä hötkyillä, kun EU-tasolla on vielä niin monta liikkuvaa osaa”, valtiosihteeri Risto Artjoki (kok.) selittää.

Tähän asti hallitus on kannattanut raivauskieltoa. Hallituksen uusimmassa kannanotossa suhtautuminen on edelleen periaatteessa myönteistä, mutta samalla paperissa luetellaan iso liuta ongelmia, joita kielto maatiloilla aiheuttaisi.







Niinistö lupaa
joustaa



Artjoki kiistää epäilyt, joiden mukaan asia hiertäisi maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) ja ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.) välejä.

”Hallituksen nykyinen kanta on sovittu yksimielisesti ja hyvässä yhteisymmärryksessä”, valtiosihteeri painottaa.

Aiemmin Koskinen on sanonut, että henkilökohtaisesti hän vastustaa raivauskieltoa.

Myös Niinistö sanoo MT:lle, että hän on valmis joustamaan turvemaiden raivauskiellosta, jos tilalle löydetään jokin muu malli, jolla maatalousmaan hiilipäästöjä voidaan vähentää.

”Mielestäni ratkaisu voi olla muukin kuin täyskielto, jos EU-tasolla päädytään siitä luopumiseen.”

Niinistön mukaan on kuitenkin tärkeää, ettei maatalousmaan kasvihuonepäästöjä lisätä omilla toimilla.

”Pellonraivaus pitäisi ohjata maille, joista ei synny päästöjä. Kyse on myös maatalouden kilpailukyvyn turvaamisesta. Ilmastopolitiikka ja päästövähennystavoitteet tulevat jatkossa koskemaan yhä tiukemmin myös maataloutta”, ympäristöministeri muistuttaa.





11 maata
vastustaa



Euroopan parlamentin täysistunnon on määrä äänestää cap-uudistuksen sisällöstä puolentoista viikon päästä. Suomen lopullisen kannan määrittelee eduskunnan suuri valiokunta 15. maaliskuuta. Sitä ennen hallituksen pitäisi vielä päästä sopuun omasta kannastaan.

Turvemaiden raivauskielto, eli niin sanottu hiilirikkaiden maiden ensimmäisen kynnön kielto on osa EU-komission cap-esityksen täydentäviä ehtoja.

Tähän mennessä Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta on esittänyt pykälän poistamista. Myös EU:n maatalousministerien neuvostossa ainakin 11 jäsenmaata ajaa raivauskiellon poistamista.

Lopullinen päätös vaatii sekä parlamentin täysistunnon että jäsenmaiden määräenemmistön hyväksynnän.



NIKLAS HOLMBERG

Turvesoiden luvittaminen tökkii

Lupakierros suon turvetuotannon aloittamiseksi
kestää ympäristöhallinnossa useita
vuosia. Jonossa on tällä hetkellä yli 10 000 hehtaarin
hakemukset.

Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) linjasi vihreiden energiapolitiikkaa keskiviikkona blogikirjoituksessaan. Niinistön mukaan vihreiden tavoittelema siirtymäaika irti turpeen energiakäytöstä on 20 vuotta.

Osasyynä turvepulaan on hänen mukaansa ”alan kyvyttömyys hankkia uusia ympäristön kannalta kestäviä tuotantoaloja tuotantoon”.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Janne Sankelo korjaa, että kyvyttömyyttä on lähinnä ympäristöhallinnossa. Lupajonot ovat todella pitkät.

Vapon turvetuotteiden liiketoimintajohtaja Pasi Koivisto vahvistaa asian.

”Kyllä se jumi on muualla kuin turpeentuottajien kontolla. Jonossa on tällä hetkellä 12 000 hehtaarin turvetuotantoluvat. Vapon tuotannosta poistuu vuosittain 2 500 hehtaaria ja uusia saadaan tilalle vain 500–600 hehtaaria.”





Lupaprosessi
kestää vuosia



Niinistö kirjoittaa myös, ettei vihreät halua rajoittaa turpeennostoa jo käytössä olevilta alueilta.

Sankelo vastaa, että vanhat turvetuotantoalueet ovat heikoimmilla viime kesän kaltaisten rankkasateiden aikaan. Uudet tuotantoalueet kestäisivät kosteutta paremmin.

Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa kertoo turvelupien käsittelyyn kuluvan nopeimmillaankin vuosia.

”Aluehallintovirastosta (avi) hakemus lähtee hallinto-oikeuteen ja palaa aikanaan sieltä uuteen käsittelyyn aviin. Prosessi on hyvin raskas.”

Peisan mukaan on selvää, että turpeen energiakäytöstä luopuminen koituu kivihiilen hyväksi.

”Jos ajatellaan vaikka keskikokoista suomalaista kaupunkia, niin siellä tuskin investoidaan sataa miljoonaa euroa täysin uuteen voimalaan korvaamaan toimintakykyisiä laitoksia. Eiköhän rahalle löydy muutakin käyttöä kuin toimivan infran hylkääminen.”





Turpeesta luopuminen
olisi virhe



”Voimalaitoksista ja kentältä saamani viesti on, että turpeesta luopuminen olisi iso taloudellinen virhearvio”, Sankelo sanoo.

Hallituksen periaatepäätökseen on kirjattu asteikolla 0–5 toimiva luokittelu suon luonnontilaisuudesta. Luontoarvonsa menettäneet ojitetut suot, joilta turpeennosto sallitaan, ovat luokissa 0–2.

Niinistö selvitti myöhemmin, että luokkia 0 ja 1 suosittaisiin ja luokasta 2 käytettäisiin vain luontoarvoiltaan vähäisimpiä soita.

Hän lisäsi myös, että vesiensuojelun takia kaikilla turvetuotantoon halutuilla soilla pitää olla puhdistusteknologia kunnossa ennen kuin lupia voidaan myöntää.

Uusien turvetuotantoalueiden ottaminen käyttöön takeltelee luokittelun käyttöönoton viivästymisen takia. Sankelon mukaan ympäristöhallinto jumittaa asiaa.

”Luokittelu tulisi saada nyt toimimaan käytännössä. Se tasapuolistaisi eri puolilla maata sijaitsevien soiden luvansaantimahdollisuuksia.”





Hallituksessa
ei erimielisyyttä



Sankelo ei myönnä, että hallitus olisi erimielinen turvekysymyksestä. Erilaisia painotuksia energiapolitiikasta sen sijaan löytyy.

”Hallitusohjelmaan on selkeästi kirjattu, että turve-energian käyttöä voidaan arvioida uudestaan, jos se ei lisää kivihiilen käyttöä. Nyt se lisääntyy.”

”En missään nimessä yhdy vihreiden ohjelmaan, jonka mukaan turpeen energiakäytöstä luovuttaisiin 20 vuoden aikana. Turvetta tarvitaan vielä laitosten tukipolttoaineena ja asia on merkittävä energiaomavaraisuudenkin kannalta.”



ANTTI HIRSAHO

#595: Jukka Finni - Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 8.3.2013

”Aluehallintovirastosta (avi) hakemus lähtee hallinto-oikeuteen ja palaa aikanaan sieltä uuteen käsittelyyn aviin."

Eikö hakemuksessa ole silloin jotain vialla jos se pomppii edestakaisin?

Lupien hakijat toimivat neuvostoajan mallien mukaisesti eli läpsäytetään hakemus pöytään jossa sanotaan, että me tullaan tekemään näin ja siitä ei ole sinulle mitään haittaa (meidän mielestä) - asioista ei keskustella muutoin kuin avin ja vho:n kautta. Kansalaisia pidetään tyhminä ja taantumuksellisina jos he peräävät oikeuksiaan oman asuinympäristönsä puolesta.

#596: - Re: Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 8.3.2013

Joo on vikaa ja pahasti. Hakemus kun laitetaan menemään niin se voi olla että se luvitus kestää 10 vuotta. Joka vuosi tulee uusia säädöksiä mitä ei ole silloin 10 v takaperin kukaan tiennyt. Lupa on muuten kunnossa mutta ensi kesän aikana teidän pitää tutkia onko siellä turve suolla sammakoita. Sammakot on tutkittu niin tulee päätös että lupa on muuten kunnossa mutta nyt seuraavana kesänä pitää teidän tutkia perhoset jne jne. Suomi kärsii energia pulasta ja raavat aika ihmiset jouksee perhosten ja sammakoiden perässä. Hei haloo minne on mennyt maalaisjärki!

#597: - Re: Re: Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 8.3.2013

btw - ei täällä meilläpäin kyllä sammakon kurnutusta kuule enää. 10v sitten keväällä oli vielä melkoinen pauhu!

 

 

#598: - Re: Re: Re: Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 8.3.2013

Kannattais käydä korvalääkärissä!

#599: Sammakko - Re: Re: Re: Re: Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 8.3.2013

kait se pitäs kävästä silmälääkärissäkin, koska takavuosina keväällä ei viittinny pitää katiskaakaan järvessä parhaaseen kutuaikaan - saattoi olla puolillaan sammakoita - eipä ole tuota vaivaa enää