Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

#877: - www.kaleva.fi

...Turvetuotanto herättää vastustusta, sillä virheitä on tehty.
Niitä on myös korjattu. Vanhoista ymmärtämättömyydessä tehdyistä synneistä ei voi rangaista ketään loputtomiin...

ja millähän niistä on rangaistu ja missä niitä on korjattu???

 

...Meillä keskustellaan tuomiten, hiipien, ja syyllisiä etsien. Kannattaako näin pienen maapallon ilmastoon vaikuttavan kansan, tässä taloustilanteessa asettaa veli veljeä vastaan oikein YLEn voimin ja toimin?...

meillä keskustellaan mm. turvelupahakemuksista pelkästään viranomaisten ja oikeuslaitosten kautta - ei ainuttakaan keskustelun avausta luvanhakijalta paikallisten suuntaan. Tämä jos mikä on verorahojen tuhlausta!!! Suomen tekemät teot ilmaston suhteen - maailmanlaajuisesti katsottuna - ovat merkityksettömiä, mutta oman elinympäristömme viihtyisyyden suhteen asia on aivan toisin.

 

...Suomalaista luotettavaa ja pitkälle kehitettyä tekniikkaa ja osaamista on useimmissa avaruuteen lähetetyissä aluksissa.  Jos me kykenemme siihen, kykenemme myös turpeentuotannon ympäristövaikutusten minimointiin...

Suomalainen puhdas turpeekaivuu on yhtä luotettava, kuin ihmisen kuussa käyminen.

 

Turve on luonnon tuote joka lisääntyy pikku hiljaa.

Turvetuotantoa tarvitaan Suomessa jatkuvasti.Työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä ja on tarpeellinen.

maata ei kannata hävittää (edes polttaa) - sen valmistus on lopetettu!

Hyvän asian puolesta.

Artikkeli julkaistu Karjalaisessa 24.1.2014

Ruplansuon turvetuotannolle ei ympäristölupaa

Aluehallintovirasto on hylännyt Vapo Oy:n Rääkkylässä sijaitsevan Ruplansuon (51,5 hehtaaria) turvetuotantoa koskevan ympäristölupahakemuksen.

Suunnitellun tuotantoalueen lounais- ja pohjoispuolella on asutusta 400-450 metrin etäisyydellä. Hakijan esittämät suojavyöhykkeet eivät olisi riittävästi estäneet turvetuotannon pölypäästöistä aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa. Haittoja olisi voinut aiheutua myös tuotantoalueen läheisyydessä viljelyssä oleville pelloille, perusteluissa todetaan.
Ruplansuolla ja sen läheisyydessä on lisäksi kolme kalasääsken pesäpuuta. Suuren petolinnun selvästi nähtävissä oleva pesäpuu on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu.

Turvetuotanto olisi todennäköisesti häirinnyt sääksen pesimistä ja poikastuotantoa, aluehallintovirasto perustelee.
Luvan hylkäämisen perusteluina on mainittu alueen virkistys- ja kalastuskäyttö sekä Vänskäsalmea ennestään kuormittavat maatalouden päästöt, kunnan jätevedenpuhdistamolta johdettava jätevesi sekä Mensunsuolla sijaitsevan suljetun kaatopaikan vedet.

Alla lehtijuttu Oulusta. Oulun ja sen lähialueiden kaikki kansanedustajat puoltavat turpeen käyttöä. Erityisesti jutussa sattuu silmään maininta, että myös vihreiden kansanedustaja kertoo että ilman turvetta ei Oulun seudulla pärjätä. Vihreissäkin joku sentään osaa ottaa realiteetit ja maan edun huomioon. Kiitos siitä Satu Haapaselle





Turpeen korvaaminen puulla vaatisi Pohjois-Pohjanmaan metsien koko kasvun polttamista.



Jos kysytään oululaisilta tai pohjoispohjalaisilta kansanedustajilta, Oulu lämpiää tulevaisuudessakin turpeen ja puun yhteispoltolla.

Turpeen käyttö on erityisen luontevaa Oulussa, sillä Pohjois-Pohjanmaan maaperästä on yli puolet suota. Siitä turpeen tuotannossa on kuitenkin alle sadasosa.

Nykyisin turpeen käyttö kaukölämmön ja sähkön tuotannossa jättää maakuntaan vuodessa 50 miljoonaa euroa, jotka muuten käytettäisiin fossiilisten polttoaineiden ostoon ulkomailta.

Turpeen korvaamista puulla ovat vaatineet vihreät, mutta Oulun bioenergiaseminaariin osallistunut kansanedustaja Satu Haapanen (vihr.) myönsi, ettei ilman turvetta pärjätä.

Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Pohjanmaan aluejohtaja Niilo Piisilä totesi, että puun polttoa on varaa lisätä. Turpeen korvaaminen Oulussa vaatisi kuitenkin maakunnan koko metsien kasvun ohjaamisen polttoon.

Se ei olisi järkevää, sillä puuta tarvitaan myös metsäteollisuuden käyttöön, sahoille ja paperitehtaille.

Toimitusjohtaja Juha Järvelä Oulun Energiasta uskoi, että turpeen voi korvata vain tuontienergialla. Näin kävi huonon turvekesän jälkeen vuonna 2012. Silloin viisi kuudesosaa koko maassa korvattiin tuontienergialla, etupäässä kivihiilellä.

Kansanedustaja Janne Sankelon kolumni. Julkaistu 2.1.2014. Täyttä asiaa kokoomuslainen kansanedustaja kirjoittaa puolustaessaan turpeen käyttöä. Puolueista ainoastaan vihreät haluaa vaikeuttaa maamme ainoan suuren luokan potentiaalin omaavan kotimaisen polttoaineen käyttöä.





Kokoomus haluaa turvata turvetuotannon



Valtioneuvosto päätti ennen joulua ympäristönsuojelulakiin liittyvästä hallituksen esityksestä, joka tulee keväällä eduskunnan käsittelyyn. YSL-uudistuksella toimeenpannaan EU:n teollisuuspäästödirektiivi. Lakiesitykseen liittyy myös muita aihealueita, joista eniten etukäteishuolta on herättänyt turpeen asema.

Kokoomus on lain valmistelussa halunnut pitää huolta siitä, että teollisuuden kustannustaakka jää mahdollisimman pieneksi ja että turvetuotanto turvataan jatkossakin.

Turve on kotimainen, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta parantava polttoaine, jonka käyttö tulee jatkumaan uudenkin lain aikana.

On aina parempi käyttää kotimaista polttoainetta kuin polttaa tuontikivihiiltä. Turpeella on lisäksi suuri aluetaloudellinen merkitys meillä Pohjanmaalla ja Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Turvetuottajat ovat olleet huolissaan lain pykälästä 13, joka tuo turveluvitukseen uuden elementin: luonnonarvojen huomioonottamisen turvetuotannon sijaintipaikalla. Lupaehdot voivat tiukentua, koska maan fyysisestä muokkaamisesta johtuvia muutoksia tulee turvesuolla väistämättä.

Pykälän perusteluihin Kokoomus vaati kuitenkin rajauksen, jonka mukaan luonnonarvojen selvittäminen ei koske niitä soita, jotka ovat jo menettäneet luonnontilansa esimerkiksi ojituksen myötä.

Onkin tärkeää, että uutta säännöstä sovelletaan hallituksen aikaisempien turvetuotantoa koskevien linjausten mukaisesti.

Tällaisia ovat mm elokuussa 2012 tehty päätös soiden ja turvemaiden kestävästä käytöstä ja siinä laadittu soiden luonnontilaisuusasteikko.

Ei ole mikään salaisuus, että lain valmistelun yhteydessä ovat kohdanneet hallituksen eri laidat. Kokoomuksen tehtävä on kuitenkin huolehtia näissäkin olosuhteissa turvetuotannon tulevaisuudesta.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok) aloitteesta hallitus antoikin yksimielisen lausuman, joka korostaa turpeen merkittävää roolia biomassan tukipolttoaineena ja patistaa tekemään ympäristölupakäsittelyä nopeuttavat uudistukset rakennepoliittisen ohjelmapaperin mukaisesti.

Uusi pykälä koskee väännön jälkeen lopulta vain turvetuotantoa. Soveltamisalaa kavennettiin Kokoomuksen toimesta huomattavasti, mutta aivan ideaali se ei ole vieläkään.

Alkuperäinen ympäristöministeriön esitys ulottui kaikkiin AVI:n ympäristölupaa edellyttämiin hankkeisiin, kuten esimerkiksi isoihin navetoihin.

Eduskunnan tehtävä on seuraavaksi arvioida pykälän merkitys huolellisesti. Jos epäloogisuutta ilmenee, pitää olla valmiutta muutoksiin.


Janne Sankelo

Entiset turvesuot

sopivat energiapuulle

Turvetuotannosta vapautuu vuosittain noin 2 500 hehtaaria suoalueita. Yksi mahdollisuus on kasvattaa entisen turvesuon pohjalla energiapuuta.

Entisiä turvesoita on otettu peltoviljelyyn, niitä on vesitetty lintuvesiksi tai ennallistettu jälleen soiksi. Nyt Metsäntutkimuslaitos ja Vapo tutkivat, voidaanko energiabiomassan tuotantoa jatkaa entisillä turvesoilla kasvattamalla lyhyellä kiertoajalla energiapuuta.

Alustavien tutkimusten valossa se onnistuu hyvin. Suosta nousee lehtipuutiheikkö, parhaiten menestyy koivu. Suopohjilla kasvavaan puubiomassaan sitoutuu myös runsaasti hiiltä.





Lehtipuu viihtyy
suopohjalla



Kolmivuotisessa hankkeessa on tutkittu hieskoivun, rauduskoivun, harmaalepän, haavan, halavan, raidan ja muutamien muiden puulajien kylvöä tiheiksi energiapuumetsiköiksi. Lisäksi koealoille on istutettu hybridihaavan ja lehtikuusen taimia.

Joidenkin koealojen on annettu metsittyä luontaisesti.

”Alustavat tulokset rohkaisevat kasvattamaan suopohjilla tiheitä lehtipuukasvustoja energiametsiköiksi. Tuhkalannoitus näyttää olevan muokkausta parempi maanparannusmenetelmä”, kertoo erikoistutkija Jyrki Hytönen Metlan uutiskirjeessä.

Erityisesti koivun kylvö tuhkalannoitetulle suopohjalle on onnistunut hyvin. Hies- ja rauduskoivuja syntyi parhaimmillaan yli 100 000 kappaletta hehtaarille.

Myös luontainen metsittäminen ja tuhkalannoitus tuottivat paikoin runsaasti hieskoivun taimia. Muiden puulajien kasvatus vaatii pidempiaikaista seurantaa. Ilman toimenpiteitä suopohja pysyy pitkään kasvittomana.





Koivu kasvaa
ja vesoo hyvin



Tiheiden hieskoivikoiden tuotosta selvitettiin Limingan Hirvinevan luontaisesti syntyneistä eri-ikäisistä hieskoivikoista. 15-vuotiaassa koivikossa saatiin runkoluvuksi 30 500 kappaletta hehtaarilla. Siinä oli lehdetöntä maanpäällistä biomassaa 56 tonnia hehtaarilla.

Suomessa ja Ruotsissa tiheissä luontaisesti syntyneissä hieskoivikoissa kivennäis- ja turvemailla on päästy lähes samantasoisiin biomassatuotoksiin.

Mittaamisen jälkeen osa koivikoista avohakattiin vesomisen ja vesojen kehityksen seuraamiseksi. Alle 30-vuotiaat, tiheästi kasvaneet hieskoivut vesoivat avohakkuun jälkeen hyvin.

Hytösen mukaan vesominen on sitä parempaa mitä nuorempia koivut ovat. Vesat kehittyvät ainakin alkuvaiheessa huomattavasti nopeammin kuin siemensyntyiset taimet.

Hirvi- ja jänistuhot voivat kuitenkin uhata vesojen kehitystä.





Ravinteista
pulaa



Turpeen tuotannon loputtua jäljelle jää yleensä ohut turvekerros. Suopohjien jäännösturve on hyvin maatunutta ja sen typpipitoisuus on korkea. Fosforin ja kalin puute voi rajoittaa biomassatuotosta.

Kivennäisravinteita saadaan kasvien käyttöön joko suon alla olevasta kivennäismaasta tai lannoittamalla. Ulkomaisia energiapajuja kasvatettaessa myös suopohjan happamuutta on vähennettävä.



JARMO PALOKALLIO

#886: Jukka Finni - Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 31.1.2014

Mitäpä tuumaat Jukka siihen faktaan, että loppuunkalutusta turvesoista on otettu jatkokäyttöön vain viidennes? Suurin osa lienee kaluttu savipohjalle, ettei sinne mitään saa kasvamaankaan! Nähty on. Täyttä soopaa tuo paljon kehuttu jälkikäyttö!

 

 

 

 

#884: -

Satu Haapanen ei ole varmaankaan edustajana ensi kaudella (ainakaan vihreissä :D )

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288451023750.html

 

...vaikka koko ruokohelpijuttu on susi ja vapokin aikoo luopua siitä

http://yle.fi/uutiset/vapo_ruokohelpi_olikin_energiafloppi/5447274

#889: - Turvetuottajille tukea että kannattaisi

Tuki menee vanhojen viljelysopimusten tappioiden kattamiseen. Ruokohelpin tuotanto kärrätään kaatopaikalle koska sitä ei voi käyttää mihinkään järkevään.

Olkaapa tarkkana traktorimiehet ettei teidän kaivamalle turpeelle käy samoin kun kattilat säädetään käyttämään vähemmän ympäristötuhoja aiheuttavia polttoaineita.

Lapin Kansa Julkaistu: 05.02.2014, Ulkomaat, sivu 26
Energiavallankumous hiilisavun varjossa

Pertti Rönkkö Berliini Ruskohiilivoimalat tupruttavat Saksassa taivaalle yhä enemmän hiilidioksidia. Samaan aikaan maassa käytetään kymmeniä miljardeja euroja uusiutuvaan energian tukemiseen. Päästötavoitteiden saavuttaminen on silti karkaamassa käsistä. Sähköä tuotetaan ruskohiilellä yhtä paljon kuin 1990-luvun alussa. Yli 40 prosenttia ilmastonmuutosta kiihdyttävästä hiilidioksidista syntyy Saksassa energiantuotannossa. Pahin saastuttaja on ruskohiili, jolla jauhetaan 12 prosenttia saksalaisten energiasta. Ympäristöjärjestöt ja vihreät vaativat Angela Merkelin hallitukselta pikaisia toimia hiilivoimaloiden korvaamiseksi maakaasuvoimaloilla ja uusiutuvalla energialla. Kaasuvoimalan hiilidioksidipäästöt ovat kolmannes hiilivoimalan päästöistä. Saksalainen ympäristöjärjestö Umwelthilfe vaatii Saksaa sulkemaan välittömästi ruskohiilivoimalat. - Sähköä tuotetaan nyt enemmän kuin kulutetaan. Ruskohiilen lisääntyvän käytön vuoksi Saksa kasvattaa hiilidioksidipäästöjään päinvastaisesta tavoitteesta huolimatta, sanoo Umwelthilfen voimalaitosasiantuntija Jürgen Quentin. Hän syyttää nurinkurisesta tilanteesta myös häränpyllyä heittänyttä päästökauppaa. Hiilidioksiditonnin hinta on viidessä eurossa, kun realistinen hinta olisi 40-45 euroa. Energiateollisuus muistuttaa, että ruskohiili on ainoa energialähde, jota ei subventoida valtion varoilla. Quentinin mukaan kysymys on harhasta. Ruskohiilienergian tuottajat saavat tukea käänteisesti, koska niiden ei tarvitse maksaa itse käyttämästään energiasta uusiutuvan energian maksua. Tavallisen kansalaisen sähkölaskua energiamuutoksen lisäkulujen peittämiseen perittävä maksu nostaa 6,24 senttiä kilowattitunnilta. Vattenfall Europelle, RWE:lle ja muille ruskohiilisähkön tuottajille vapautus toi viime vuonna 166 miljoonan euron lisäedun. Umwelthilfessä lasketaan, että sähkön tuottaminen maksaa ruskohiilellä 10 euroa, kivihiilellä 20 euroa ja maakaasulla tuotettuna 40 euroa megawattitunnilta. Tuulisähkö maksaa halvimmillaan noin 30 euroa. - Nurinkurista on, että ilmaston kannalta pahimmalla mahdollisella tavalla tuotettu sähkö on kaikista halvinta, Jürgen Quentin sanoo. Saksan ruskohiililiitossa ei kiistetä ympäristöjärjestön laskelmia, mutta ollaan itse asiasta eri mieltä. - Maailman ilmastoa ei pystytä pelastamaan pelkästään Saksan toimenpiteillä, liiton tiedotuspäällikkö Uwe Maassen sanoo. Hänen mukaansa Saksan talous ei pärjää ilman täysin omavaraista ruskohiiltä ja säätiloista riippumatonta energiantuotantoa. Liitossa luotetaan, että tekniikan parantuminen vähentää voimakkaasti hiilivoimaloiden hiilidioksidipäästöjä. - Monenlaisia lupaavia teknisiä keinoja on jo kokeiltavana, Uwe Maassen kertoo. Vattenfall Europen Lausitzin voimalassa testataan savukaasujen "pesemistä". Nesteytetty hiilidioksidi on tarkoitus varastoida maan alle odottamaan mahdollista uusiokäyttöä. Ympäristöjärjestöt eivät usko tekniikan toimivuuteen. Varastopaikoiksi suunniteltujen alueiden asukkaat vastustavat hanketta henkeen ja vereen. Ruskohiiltä arvioidaan riittävän Saksassa sadoiksi vuodeksi. Suurimmat varannot löytyvät Reininmaalta ja Brandenburgista. Jo luvan saaneiden avolouhosten tieltä puretaan kokonaisia kyliä, ja tuhannet ihmiset pakotetaan muuttamaan muille alueille. Maailman ilmastoa ei pystytä pelastamaan pelkästään Saksan toimenpiteillä. Uwe Maassen Umwelthilfen tiedotuspäällikkö Luvut Ydinsähkön osuus hiipuu Saksalaisten kuluttamasta energiasta tuotettiin vuonna 2013 öljyllä 33 prosenttia ja maakaasulla 22 prosenttia. Uusiutuvan energian osuus oli 12 prosenttia, samoin kivihiilen ja ruskohiilen. Ydinvoimalla tuotettiin 8 prosenttia energiasta. Muiden tapojen osuus oli 1 prosentti. Saksalaisten energian- kulutus kasvoi viime vuonna 2,6 prosenttia edellisvuodesta.



@Lapin Kansa Oy

#892: -

paljonkos Saksa tuottaa energiastaan turpeella?

 

JOSPA KESKITYTTÄISIIN VAIN OMAN MAAMME ENERGIAN TUOTANTOON. Saksa tekee jokatapauksessa mitä tekeekin ilman meitäkin. Suomalainen 100% luonnonvoima työllistää ja luo hyvinvointia kuntiin ympäri Suomea. Energia omavarainen Suomi on ainakin minun haave.

#894: - 100% SUOMALAINEN

Turvetuotanto ei luo hyvinvointia vaan pahoinvointia. Yksi hyötyy, sata kärsii. Olette itsekkäitä paskiaisia koko sakki.

Paskiainen = Kakkaava elävä olento. Kyllä, olemme kaikki sinut mukaanluettuna paskiaisia.

#896: -

toiset vaan kakkaavat enemmän - niin ja minä en kakkaa järviin ja jokiin ;)

 

#896: -

Paskiainen ei ole sama asia kuin paskivainen :-)

Vapo onnistui parantamaan viime vuonna tulostaan ja keventämään velkataakkaansa. Valtaosan tuloksesta toi turve, jonka menekki huolestuttaa valtionyhtiötä.

Kesä suosi turpeennostajia. Vapo saavutti turpeen tuotantotavoitteestaan 87 prosenttia, ja nyt kaikenlaista turvetta olisi tarjota asiakkaille. Entistä suurempi huoli on kuitenkin kysynnän lasku.

Energiaturpeen veron korotus ja halpa kivihiili ovat vähentäneet turpeen käyttöä.

”Rannikolla turve ei enää pärjää, ja kivihiiltä tuodaan yhä syvemmälle sisämaahan”, Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny sanoo.

Vapo paransi viime vuonna tulostaan kaikilla liiketoiminta-alueilla lukuun ottamatta puutarhatuotteisiin keskittyvää Kekkilä-konsernia.

Energiaturpeen osuus on Vapo liikevaihdosta alle neljännes, mutta tuloksesta energiaturve tuo valtaosan. Energiaturpeesta liikevoittoa kertyi 36 miljoonaa ja ympäristöturpeesta neljä miljoonaa euroa.

Vapon liikevaihdosta turvetuotantoa selvästi suuremman osan muodostivat viime vuonna sahat. Sahojen tulos jäi edelleen selvästi tappiolle, vaikka liiketappio pieneni edellisvuoden 10,9 miljoonasta eurosta 5,7 miljoonaan euroon.

Vuoden loppua kohti sahauksen kannattavuus koheni niin, että loka-joulukuussa sahat tekivät Yli-Kyynyn mukaan operatiivisen nollatuloksen.

Vapon liikevaihto supistui viime vuonna 617 miljoonaan euroon edellisvuoden 653 miljoonasta eurosta. Voitto ennen veroja nousi 19,7 miljoonaan euroon, edellisvuonna tulos jäi niukasti tappiolle.

Juha Kaihlanen

#899: -

vähät ympäristöstä yms. - kunhan viivan alle jää mahd. paljon