Uudenkaupungin musiikkiluokkatoiminta on säilytettävä!

Musiikki ja sen tekeminen, soittaminen ja kuunteleminen on kautta maailman sivun kuulunut ihmisen elämään. Toinen ihminen saa musiikista enemmän kuin toinen. Tämä on jokaiselle hyvin yksisöllistä.
Toinen ei anna arvoa tuo taivaallista musiikille. Toinen voi taas saada esim. musiikkiterapiasta aivan mahtavan avun.
Nykyään raha on tiukassa monessa kunnassa. Kaikissa aletaan miettiä mikä on tärkeää, mikä tulisi säilyttää.
Näin myös Uudessakaupungissa. Meillä on jo pian parinkymmenen vuoden ajan ollut musiikiluokat erillisenä perusopetuksen lohkona. Oppilailla on ollut mahdollisuus hakea musalle kolmannelta alkaen.
Tämä on ollut hienoa "lisää" perusopetuksessa. Jotkut oppilaat ovat päässeet musalle jos ovat omanneet musikaalisia lahjakkuuksia.
Tämä musiikkitoiminta on työllistänyt neljä opettajaa. Siellä on ollut erikokoisia luokkia 14-26 oppilaaseen.
Sanotaan, että tämä ei maksa enempää kuin tavallinenkaan luokkatoiminta. Kyllähän ne musaluokan opettajatkin nostavat palkkansa siinä missä muutkin. Enkä ollenkaan usko, että siellä musalla harrastetaan vain kuorolaulantaa. Varmasti siellä on erilaisia instrumentteja. Kyllä nekin maksaa.Tämä on todellakin sellaista ylimääräistä hyvää mitä ukilaiset lapset ovat saaneet. Pääosin luokat ovat koostuneet kaupunkilaisista oppilaista.
Raha on nyt tiukalla ja pitäisi miettiä mistä aletaan säästämään. Mielestäni on kohtuutonta, että musaluokat saavat jatkaa, mutta esim. kyläkoulut suljetaan. Kyliltä tulevat lapset saavat alkaa kulkea pidempiä koulumatkoja jne.
Tässä kohtaan varmasti ne musaluokkalaiset oppilaatkin ovat samaa mieltä. Varmasti antavat ennemmin sille pienelle koululaiselle mahdollisuuden oppia siinä lähellä kotia.
Puhuttu on myös kaupungissa olevista alakouluista. Tai lähinnä siitä, että niitä on liian paljon.
Kaupungissa on erittäin arvokas historiallinen koulu. Sen arvoa koulukäytössä ei varmasti kaupungin päättäjät pysty mittaamaan rahassa.Siihen on hyvin vaikea keksiä sen kiinteistön arvoa vastaavaa toimintaa.
Historiallinen arvo kantaa hedelmää jälkisukupolville. Koulu on ollut kaupunkilaisten vaihtoehto. Siellä ollaan panostettu liikuntaan hieman enemmän kuin kuin muissa kouluissa. Tämä tapahtuu ihan perustuntiopetuskehyksen puitteissa. Tämä on kaikissa kouluissa mahdollista. Siihen ei tarvitse erikseen perustaa luokkia ja siihen eri opettajia.
Liikuntaa voidaan myös pitää ennaltaehkäisevänä terveydenhoitona. Siinä säästyvät eurot näkyvät vasta vuosikymmenien takaa.
Kaikki kunnia musiikkiluokille ja niissä työskenteleville. Ankarien aikojen alla on mietittävä mikä tulee säilyttää ja mikä jäädä.
Uudessakaupungissa on aivan mahtava musiikiopisto. Moni musaluokan oppilas käykin musiikkiopistoa. Tässä olisi mahdollisuus kaupungilla, satsata siihen. Siellä voi ihan oikeasti syntyä todellisia musiikin ammattilaisia.
Mikä olisi sen hienompaa kun oman kaupungin musiikintaitaja veisi musiikin sanomaa ympäri Suomea ja maailmaa.
Musiikkiopistossa on taitava/ammattinsa osaava henkilökunta.
Paras ratkaisu tietysti olisi, että Joulupukki toisi kaupungille säkillisen euroja ja antaisi ne perusopetuksen käyttöön.Valitettavasti tämä on vain toiveajattelua.

On kohtuutonta että toimivia yksiköitä ollaan lopettamassa. Eri koulut ja musiikkiluokat on laitettu kaikki toisiaan vastaan eli "joko-tai" eikä "sekä-että"-tilanne on päällä.

Tässä hommassa kuvitellaan että säästötavoite tulee sillä kuitattua että laitetaan musaluokat lihoiksi ja muu kouluverkko jatkaa kuin ennen.

Laadullisesti parasta ei omasta mielestäni tule jos lopetetaan 5 kyläkoulua ja samaan pakettiin vaikka sitten musiikkiluokat. Vastakkainasettelu koulujen välillä tai ajatus siitä että "jos meidän koulu loppuu, niin musaluokkakin saa mennä" ei vaan toimi.

Kaupungin rahoja täytyisi katsoa kokonaisuutena. Sivistystoimi karsii aina vaan ja eräät hallintokunnat ovat hissunkissun omista satojen tuhansien tai miljoonienkin ylityksistä. Ilmankos ovatkin olleet hiljaa. Noilla ylityksillä pyöritettäsiin vaikka mitä!

Toisaalta taas oppilasmäärien väheneminen koskee ihan kaikkia kaupungin alueita. Pelkkä seinien ylläpito tai seinien korjaus/uuden rakentaminen pitäisi myös funtsia tarkasti.

Tähän liittyen: Eilen tuli FST:ltä ansiokas dokumentti syrjäytyneen nuoren ihmisen kohtalosta. Paha sitä on rahaksi pukea mutta näin toimittaja teki. Huonosti huomioonotettu ja masentunut hoitamaton nuori tuli toimittajan mukaan maksamaan n. miljoona euroa meille kaikille eläke- ja lääkekuluina, asumistukina ja saamattomina veroina.

Näitä täytyisi pohtia myös kun mietitään tulevia ratkaisuja.

Yksikään kyläkoulu ei ole lopettamisen jälkeen palannut henkiin. Sama kohtalo olisi myös musiikkiluokkatoiminnalla.

Joka tapauksessa: tervetuloia uuteen kirkkoon tiistaina 8.12. kello 18.00 alkaen kuulemaan uutta ja vanhaa joulumusiikkia. Esittäjinä ne, joista pitäisi olla ylpeä eli kaupungin musiikkiluokkalaiset.

T: Esa

Kiitos kutsusta. Saatampa hyvinkin tulla. Kuten jo kirjoitin minulla ei ole mitään musiikkiluokkia vastaan. Henkilökohtaisesti olen hyvän musiikin ystävä. Lapset erityisesti osaavat esittää hienoa ja kuunneltavaa musiikkia.
Kaupunki on pakon edessä joutunut hakemaan säästöjä. Yksi vaihtoehto on musiikkiluokkien lakkauttaminen. On mielestäni väärin sanoa ettei ne maksa enempää. Kyllä niihin tulee lisää kustannuksia.
Toiseksi ne on vain tarjolla harvoille ja valituille.
Perusopetus niin kylissä kuin kaupungeissa on kaikille. Kouluilla on omien tuntikehysten myötä mahdollisuus panostaa johonkin tiettyyn esim. musiikkiin, liikuntaan, kuvataiteeseen tai vaikkapa tekstiili/teknisiin töihin.
Kyllä minusta tuntuu hieman eriarvoiselta se, että kaupungissa on musiikkiluokat erikseen.Toisaalta lopetetaan koko perusopetus.
Eikä voi kieltää Ugissa on hyvin toimiva musiikkiopisto.
Olen kyllä siinä samaa mieltä, että niin kauan kuin muiden hallintokuntien ylitykset painetaan ns. "villasella", niin tässä kaupungissa ei olisi aihetta lopettaa mitään koulua, musiikkiluokkaa jne.
Varsinkin kun eräät ylitykset ovat suurelta osin kyseenalaistettava.
No näistä asioista voisi kirjoittaa vaikka koko illan.
Toivottavasti löytyy se oikea ratkaisu minkä kanssa kaikki voi elää.

"On kohtuutonta että toimivia yksiköitä ollaan lopettamassa. Eri koulut ja musiikkiluokat on laitettu kaikki toisiaan vastaan eli "joko-tai" eikä "sekä-että"-tilanne on päällä.
Tässä hommassa kuvitellaan että säästötavoite tulee sillä kuitattua että laitetaan musaluokat lihoiksi ja muu kouluverkko jatkaa kuin ennen."

Tuo äskeinen on lainaus Esan kommentista. Ja kun jostain kumman syystä olen viimeiset viikot ollut aika paljon tekemisissä kouluverkkoasian kanssa, en voi kuin todeta, että tuo kaikkien koulujen vastakkainasettelu on tullut jostain muualta kuin esimerkiksi siirtoesityksen tehneiden poliitikkojen suusta. Pari tarkoitushakuista virkamiestä ja johtavaa koulujensulkijapoliitikkoa ovat sitä kyllä viljelleet.

Viimeisten viikkojen aikana ilmeisesti adressinkin allekirjoittanut rehtori on istunut työryhmässä, joka on sivistyspalvelukeskuksen johtajattaren toimesta laitettu pystyyn tekemään "mahdollisimman karmaiseva" säästöesitys, mikäli "päätöksentekoa pelkäävä" kaupunginvaltuusto "ei uskalla" olla kouluverkkotyöryhmän ja hallituksen siunaaman esityksen takana.

Aika hauska psykologinen kikkka, tosin joskus jopa toimii.

Tuntuu iljettävältä sanoa, mutta nuo puheet ovat tarkoituksellista kusettamista, sillä "viisaiden" työryhmän tarkoitus ei alun alkaenkaan ole ollut tehdä ns. vähiten kivuliasta esitystä. Valitettavasti tarkoitus alkaa näemmä jo pyhittää keinoja virkansakin puolesta toimivilla.

Tuo tapa ei mielestäni ole oikea. Varsinkin kun olemme istuneet epävirallisena työryhmänä tunteja ja taas tunteja hakien näitä kuuluisia säästöjä. Ei vain yhden vuoden osalta vaan vuosiksi eteenpäin huomioiden perusopetuksen osana kaupunkimme kokonaisuutta, eikä pelkästään kapea-alaisesti yhtenä hallintokuntana.

Tiedän. Olemme olleet hiljaisia nämä viikot julkisuuden osalta, mutta emme toimettomia. Ja tämän hiljaisuuden jälkeen yhtenä epävirallisen työryhmän jäsenenä olen myös toiveikas, sillä kyse ei koko aikana ole ollut viivytystaistelu koulujen säilymisen puolesta, vaan kallisarvoisen ajan saamiseksi siihen, että myös me maallikot olemme saaneet oikeasti perehtyä Uudenkaupungin tämänhetkiseen kouluverkkoon.

Erikoista tämän adressin alkuunpanonimissä on se, että juuri allekirjoittaja on työryhmässä joka tällaisen vaihtoehtoesityksen laatii, missä musiikkiluokkia ei ole... :)

On tämä joskus hymyn arvoista.

Ennen kuin tällaisesta aiheesta väännetään yhtään enempää olisi mielenkiintoista nähdä ihan mustaa valkoisella musiikkiluokkatoiminnasta syntyvät kulut. Kyläkoulujen lopettamisen kohdalla laskelman tekeminen lienee kohtuullisen helppoa (kyläkoulun kulut vs. oppilaiden matkakulut ja uudessa koulussa tarvittava lisähenkilökunta) mutta mites musiikkiluokkien kohdalla kun otetaan huomioon seuraavat faktat:

- Musiikkiluokan oppilaat tarvitsevat jokatapauksessa perusopetuksensa joten tältä osin (olettaen että musiikkiluokan koko vastaa muiden luokkien kokoa) lisäkuluja ei synny.
- Peruskoulun musiikin opetukseen tarvitaan tietty välineistö (kuten vaikkapa ne soittimet) riippumatta siitä onko olemassa musiikkiluokkatoimintaa vaiko ei. Musiikin opetus ei edes tavallisella luokalla tietääkseni ole sitä pelkkää mainittua kuorolaulua.

Mistä siis syntyy se säästö jonka takia toimivan järjestelmän lopetusta kannattaa edes harkita?

Kaikkinainen päätöksenteko ja politiikka on aina tarkoitushakuista. Jos tehdään päätös tai jätetään tekemättä niin siitä seuraa aina jotain. Ja kaikella on aina takoitus, eikö?
Tähtisen viesti on toivoakin herättävä - kyseessä lienee ollut tyyntä myrskyn edellä?
Itse en ole minkään konklaavin tai työryhmän jäsen kouluverkon suhteen. Olen henkeen ja vereen sen kannalla, että musiikkiluokkatoiminta on järkevää ja hyödyllistä kaupunkimme kannalta- ihan isänä ja veronmaksajanakin.

On loistavaa jos/kun epävirallinen työryhmä tuo esille lisää vaihtoehtoja kaavailulle kirveslinjalle. Tätä jäädään odottamaan.

Lapsemme kärsi kolme ensimmäistä kouluvuottaan oppimisvaikeuksista.
Koulunkäynti oli yhtä tuskaa, itkua ja vastenmielistä. Koulusta tultuaan hän alkoi jo suremaan seuraavaa koulupäivää. Huono koulumenestys matematiikassa ja lukemaan oppimisessa mursi itsetuntoa, eikä 2. luokan kertaaminen sitä itsetuntoa ainakaan nostanut. Masennuksen merkit olivat nähtävissä.Minä en ole hyvä missään! Erityisopettajan, koulupsykologin ja jopa TYKS:n neurologisen poliklinikan apua tarvittiin. Diagnoosina monimuotoinen oppimishäiriö ja erityisoppilas status.
Käytiin palavereja, missä mietittiin miten jatketaan?Yhtenä vaihtoehtona oli jopa dysfasialuokka Laitilassa.
Asiantuntijoilta saamien neuvojen pohjalta kuitenkin aloimme tukemaan tyttäremme vahvuuksia (koulun hienolla tuella!) ja tätä kautta saamaan hänelle onnistumisen kokemuksia kouluelämässä.Näitä vahvuuksia ovat kuvataide ja musiikki.
Koska Uudessakaupungissa ei ole muuta kuin musiikkiin painottunut perusopetuksen ryhmä, päätimme hakea sinne. Hän läpäisi testit ja aloitti viime syksynä musiikkiluokan.
Jännitys ja pelko oli suuri sekä lapsella että vanhemmilla. Miten siirto pienestä kyläkoulusta suureen kouluun onnistuu ja miten koulunkäynti sekä koulumatkat alkavat sujumaan?
Jo kahden viikon kuluttua koulun alkamisesta alkoi näkymään täysin uusia piirteitä. Äiti laulaminen on kivaa, koulu on kivaa!
Itsetunnon kohentuminen on näkynyt kaikilla elämän osa-alueilla. Koulumatkat sujuu itsenäisesti linja-autolla, aikaisemman taksikyydityksen sijaan.
Omatoimisuus on moninkertaistunut ja elämä helpottunut.Lukeminen on edelleen hidasta, mutta matematiikka sujuu hienosti ja jopa uuden kielen opettelu on lähtenyt hienosti käyntiin, vaikka aikaisemmin ennustettiin ettei se välttämättä tule onnistumaan ollenkaan!
Tytär kulkee hymyssä suin ja laulaa ääneen päivittäin ja kertoo onnellisena uusista lauluista mitä on oppinut.Minä osaan ja olen hyvä jossain!
Tämä takuulla on vaikuttanut positiivisesti oppimisen vaikeuksiin, koska mitään muuta selitystä asialle ei ole löytynyt.Uusien asioiden oppiminen sujuu kuin laulun siivellä. Tätä on ollut ilo seurata ja myös asiantuntijat ovat saaneet huomata huiman kehityksen. Ei ole tarvittu erityisopettajan tai psykologin palveluja ja vasta ollaan joulussa!

Elämä ei ole vain pelkkiä numeroita tai lukuja.Tehdessämme kuitenkin vääriä valintoja luvut voivat nousta erittäinkin suuriksi. Mitä maksaa yhden oppilaan erityisopetus koko peruskoulun ajan tai mitä maksaa perusopetus musiikkiluokalla ilman erityisopetusta?Kaikki lapset eivät opi samalla tavalla vaan tarvitsevat vaihtoehtoja. Meillä tämä mahdollisuus tarkoitti perusopetuksessa jatkamista.
Tiedän että musiikkiluokalla on monia oppilaita syrjäseuduilta, joiden vanhemmat maksavat nyt itse oppilaiden koulumatkat. Eikö tämäkin tuo säästöä?
Suru on suuri tällä hetkellä. Äiti meidän musaluokka loppuu!

Hyvää joulun odotusta päättäjät ja tervetuloa tiistaina 8.12.09 uuteen kirkkoon kuuntelemaan lapsia, jotka laulavat sydämensä ilolla. Tätä iloa ei korvaa kerran viikossa otettava musiikkiopiston piano- tai viulutunti, koska kaikki lapset eivät edes halua soittaa mitään instrumenttia vaan laulaa!