Tornion ensihoito- ja sairaankuljetusten laatu on säilytettävä

#954: Ammattilainen minäkin - Re: Re: Re: Re: #943

Hieman lisävaloa asetuksen 11 §:n muistion kohtaan:

"Sen estämättä, mitä 8 §:n 2 momentin 3 kohdassa ja 10 §:n 2 momentissa säädetään, henkilöt jotka asetuksen voimaan tullessa ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja joilla on riittävä ensihoidon osaaminen ja tehtävän edellyttämä kokemus ja jotka toimivat asetuksen voimaan tullessa hoitotason ensihoidon tai kenttäjohtajan tehtävissä, voivat toimia hoitotason ensihoidon tai kenttäjohtajan tehtävissä. Tämä turvaisi pitkää alalla toimineiden, käytännön työssä ja erilaisilla lisäkoulutuksilla ammatin oppineiden henkiöiden mahdollisuuden jatkaa tehtävissään." (http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=42730&name=DLFE-15436.pdf)

Keskustelin asetuksen siirtymäsäännöksen tästä poikkeuskohdasta erään korkeassa asemassa olevan asiantuntijan kanssa. Tämä poikkeuskohta vaatii tosiaan aukikirjoittamista aluekohtaisesti. Selvää ja yksioikoista tulkintaa siitä ei voida vielä tehdä. Asiaa voi kuitenkin lähestyä työntekijän kannalta miettimällä siten, että mikä organisaatio tulee olemaan yksittäisen työntekijän työnantajana tulevaisuudessa? Tuleeko työnantaja pysymään uuden lainsäädännön myötä samana vai tuleeko työntekijästä työnhakija. "Toimintalisenssit" ovat tähän asti olleet yleensä toimipaikkakohtaisia tai sairaanhoitopiirikohtaisia.

SHP:n vastaava taho joutuu palvelun tuottajana (tai muun palvelun tuottajan kanssa) pohtimaan noudatetaanko asetuksen mukaisia pätevyysvaatimuksia kirjaimellisesti vai jatketaanko saavutetulla mallilla, jossa tunnettujen työntekijöiden kokemus on mahdollisesti se painavampi kriteeri. Merkittävässä roolissa tulee varmasti olemaan myös henkilöstön saatavuus toiminta-alueelle. Epäselvyyttä ei enää kuitenkaan pitäisi olla ensihoidon hoitotason minimikoulutusvaatimuksista.

Asetuksen poikkeuskohdalla on todennäköisesti pyritty turvaamaan henkilöstön asema organisaatioissa, joissa on hyvin pitkät perinteet sekä vakiintuneet käytännöt ensihoitopalvelun tuottamisessa ja jotka ovat määrätietoisesti kehittäneet palvelun laatua. Nämä organisaatiot tulevat hyvin todennäköisesti myös jatkamaan ensihoitopalvelua lainsäädäntömuutoksen jälkeenkin.

"Ammattilainen minäkin" toteaa:

"Tämä vielä n. kuukauden voimassa oleva ns. hoitotason määritelmä on ihan höpöhöpö-leikkiä ihmisten terveydellä ja hengellä. Uusi asetuskaan ei sitä kaikilta osin paranna (missä ovat käytännön testauksen velvoitteet?) mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa."

OLEN TÄYSIN SAMAA MIELTÄ TÄSTÄ, mutta seuraavaa kommentiasi en kyllä tunnista omaksi tavakseni ja voisin tulkita viittauksesi minuun jopa kunnianloukkauksena:

"Mielestäni tapa jolla sen olette tehneet on tekopyhä, epäkollegiaalinen, muita halveksuva ja sitä kautta väärä."

Olen kuullut eräiden hoitotyön ammattilaisten kertomana, että ensihoidon tietyn koulutusryhmän edustajissa on esiintynyt näkemystä, jonka mukaan sairaanhoitaja-koulutetut eivät kuuluisi ensihoitotyöhön sairaalan ulkopuolella eivätkä sisäpuolella. Mielestäni kyseinen mielipide edustaa erittäin räikeästi epäkollegiaalisuutta ja halveksuntaa. Mitähän mieltä sairaaloiden päivystyspoliklinikoiden henkilökunta on tästä näkemyksestä?

Tähän voisi joku pitkään alalla olleen jälkipolvi todeta, että "meidän äiti / isä on hoitanut teidänkin isää / äitiä".