Tornion ensihoito- ja sairaankuljetusten laatu on säilytettävä

Arvelinkin että hait aiemmilla teksteilläsi tuota että pääset sanomaan "SPR 10 hoitotasoista olisi muuttunut siis 0ksi parin vuoden kuluessa?"

Porukan tietäen uskon että moni olisi käynyt päivittämänsä koulutuksiaan tarvittavilta osin.

Tekstistäsi paistaa läpi vankkumaton usko koulutuksen kaikkivoipaisuuteen. Tyypillistä. Ei siinä mitään.

Kuten tiennet, ensihoitaja AMK on hyvä koulu - ehkäpä paras alalle oppimaan valmentava. Unohdat, jäävinä - luulen, kuitenkin sen asian toisen puolen. Vai etkö vielä edes näe sitä? Sen mitä täällä moneen kertaan - jo ihan alusta alkaen on painotettu. Kokemuksen. Sen, että paraskin koulu antaa vain valmiudet päästä hankkimaan kokemusta ja kehittymään työolosuhteissa.

Tuon myöntävät kaikki ensihoitoalalla toimineet lääkärit, asetuskin korostaa sitä kenttäjohtajan osalta. Olen kuullut korkean alaa valvovan viranomaisen sanoneen että vaikka tuota ei ole VALVIRA:n yksityispuolen ohjeisiin kirjattukaan niin tokihan vaativissa paikoissa kuten sydäntehoilla ym. asia tiedostetaan eikä vähäisellä kokemuksella omaavia laiteta vaativimpiin paikkoihin. Niinpä niin...

Olen huomannut - enkä ainoana - ja anteeksi nyt vain jos nyt taas olen mielestäsi epäkollegiaalinen ja halveksuva, sen että ensihoitaja amk-porukasta aika moni uskoo koulusta tultuaan omaavansa lähes epäinhimilliset kyvyt ja taidot ja omaa äärettömän luottamuksen omaan kaikkivoipaisuuteensa. Parissa vuodessa tuo yleensä tasoittuu.

Vaikka tämä on toistoa, en voi olla mainitsematta että näen kyllä vähintäinkin teoriaopiskelun veroiseksi opiksi käytännössä hankitun kokemuksen. Ja tuo kokemus täytyy hankkia ensin perustasolla, sen jälkeen hoitotasolla, lopulta itsenäisesti hoitotason hoitajana toimimisen. Eli vanha jo usein mainittu kisälli-oppipoika-metodi.

"Sekunnin murto-osassa vielä ehtien punnita potilaan kannalta parhaiten soveltuvaa hoitolinjaa" juttujen hallinta silkan teoriaopiskelun ja lyhyiden kouluaikaisten harjoittelujaksojen pohjalta ei minusta ole riittävä. Väitän. Katson että tuon omaksuminen vaatii pikkuisen käytännön työtäkin ja satojen ja satojen potilastapausten näkemistä ja kokemista.

Ensihoidon kenttätyössä joutuu oikomaan ja lipsumaan annetuista hoitoprotokollista jonkin toisen vielä olennaisemman seikan vuoksi. Ratkaisut ovat jokapäiväisiä. Ilman laajaa käytännön kokemuspohjaa luova protokollakohtien yli hyppiminen ei ole helppoa, luotettavaa eikä välttämättä johda positiiviseen lopputulokseen.

Kannattaa, ihan ilman sarvia ja hampaita, epäkollegiaalisuudesta ja halveksunnasta syyttämisestä nyt puhumattakaan, lukea noi Bennerin määritelmät ja miettiä millä tasolla

a) On itse.

b) Millä tasolla tulisi olla, perustason hoitajan, hoitotason hoitajan, kenttäjohtajan? Minusta jo noviisi voi aloittaa toimiessaan ohjauksessa....

BENNER (1984) ”From novice to expert”
1989 Aloittelijasta asiantuntijaksi. WSOY

1. NOVIISI
Ei kokemuksia
Tarvitsee perehdytystä
Säännöt ohjaavat toimintaa

2. EDISTYNYT ALOITTELIJA
Kohdannut todellisia tilanteita
Havaitsee tilanteiden yleisominaisuuksia

3. PÄTEVÄ
Havaitsee tilanteiden yleisominaisuuksia
Ongelmanratkaisun perustana tietoinen käsitteellinen ja analyyttinen pohdinta

4. TAITAVA
Tarkastelee työtään kokonaisuutena
Osaa asettaa työhön liittyvät tekijät tärkeysjärjestykseen

5. ASIANTUNTIJA
Valtava määrä kokemuksia
Kokonaisvaltainen intuitiivinen ote työhön

m