Vaasan musiikkiluokkien puolesta

#2448: Yksinäinen Ajattelija - Mietinpähän vaan

Niin , mietitään. Mitkä olivatkaan siis alunperin ne asiat, jotka johtivat tähän tilanteseen? Miksi Niistä ei kerrota?

Tiedote: "Musiikkia voi opettaa niin, että menen sen kummemmin valmistautumatta vain tunnille, ja kysyn oppilailta, lauletaanko jotain vai tehdäänkö jotain muuta. Tai

http://cdncache1-a.akamaihd.net/items/it/img/arrow-10x10.png...

laitan päälle karaoke-DVD:n, yksi laulaa (hyvin tai huonosti), loput kuuntelevat tai kirjoittavat maantiedonläksyjään ehkä pyydän oppilaita ottamaan seuraavaksi tunniksi minkä tahansa CD-levyn. Oppilaat kertoivat monista sellaisistakin tunneista, joissa opettaja - rehtorinsa hyväksynnällä - ei ollut tunnilla edes läsnä, jotta “ei häiritsi oppilaiden luovuutta”. Tällä tavalla pidetyt tunnit voivat jatkua kolmannesta luokasta lukioon asti aivan samalla tavalla ilman minkäänlaista kehitystä. Opettaja ja rehtori saavat palkkansa, eikä rehtoria, virastoa ja koulun elämää häiritä kaiken maailman konserteilla, leireillä, matkoilla ja levytyksillä. Eikä pidä olla yhteydessä alakoulun väkeen, jotka kenties toimivat toisin!"

"Sitten tuli ala- ja yläkoululle  u u s i a  r e h t o r e i t a  ja  y l ä  k o u l u l l e   m u o d o l l i s e s t i   p ä t e v ä   o p e t t a j a, musiikkiluokkien entinen oppilas. Alakoulun opettajien kanssa oli mme onnessamme: nyt vihdoin tuli opettaja, jonka kanssa teemme yhdessä vaikka mitä! Annoimme hänelle kaikkemme, jotta hän pääsisi helposti alkuun. Odotuksemme olivat korkealla. Tosin meitä hätkähdytti yläkoulun uuden rehtorin outo lausunto. Sen mukaan musiikkiluokilla ei hänen kautenaan tule olemaan etuoikeuksia, eikä hän liioin oikein halunnut olla väleissä kanssamme. Emme osanneet aavistaa pahaa. Iloinen ja intensiivinen työskentely jatkui silti. Uusi opettaja oli aina tervetullut alakoulun opettajain huoneeseen kahville.

Yläkoulun uusi musiikinopettaja alkoi kuitenkin loistaa  p o i s s a o l o l l a a n  tunneilta. Me alakoulun opettajat autoimme sinisilmäisesti melko pitkään nuorimmaistamme luullen, että hänet on autettava yli alkuvaikeuksien. Pidimme häneltä pitämättä jääneitä oppitunteja aluksi mitään aavistamatta. Sitten alkoi käydä yhä selvemmin ilmi, että

p o i s s a o l o t  selittyivät pikemminkin  v ä l i n p i t ä m ä t t ö m y y d e l l ä   o p p i l a i t a  ja kollegoja kohtaan kuin alkuvaikeuksista johtuvina.

Ritva sanoutui ensimmäisenä irti yhteistyöstä yläkoulun opettajan kanssa."