Adressi Suomen pelimonopolin toimintaa vastaan

#109: - Re: Re: Re: Re: Re:

Ei ole yks tai kaks kertaa, kun on lukenut eri foorumeilta, että saitti, joka ennen oli täynnä paisteja ei ole enää kannattava, koska sinne on tullut  niin paljon suomalaisia. Myös ulkomaisilla foorumeilla. Omat kokemukseni viittaavat aivan samaan, Siellä missä kansallisuudet näkyvät, niin menestyvissä suomalaisten osuus on huomattava, kun taas paistisaralla aika vähän,  jos ollenkaan.

Mikä siinä on taustalla? Jossain jenkkien pokerikeskustelussa, joku näistä jenkkihuipuista totesi, jälleen kerran, että se on meidän pitkä pimeä talvi. Itse olen arvellut suomalaisten suhtautumisen olevan selkeämmin harrastamista. Meillä keskustellaan avoimesti, annetaan neuvoa ja ideoita ja luetaan kirjoja. Pokerihan on aivan samanlainen laji, kun muutkin kilpalajit. Työtä tekemällä ja harjoittelemalla kokemuksen myötä kehittyy.

Mitään tutkimuksia ei ole tehty, mutta jotain arveluja " laskelmia " voi itsekukin tehdä. Suomalaisille on ilmeisen hyvin mennyt perille, että ylemmille tasoille mennään, vasta kun alemmilla pärjätään. 1$ - 5$ taso on varmaankin yleisin taso, missä kappalemääräisesti pelaa ne, jotka eivät pelaa tosi isolla rahalla, mutta takovat kuitenkin ihan merkittävää tulosta.Toki sieltäkin löytyy niitä, jotka yrittävät liikaa, mutta ne, jotka eivät siellä alkuunkaa pärjää, ovat todennäköisesti hyvin pieni joukko niihin nähden, jotka pysyvät suht omillaan, tai tekevät kovaa tulosta. Niiden tietojen perusteella, jotka on saatavissa, niin kovemmilla tasoilla suomalaiset lienevät olevan n. 3 milliä plussalla, voi olla jopa hieman enemmänkin. Myös tuo välitaso on todennäköisesti huomattavasti plussalla. Suurimmat massat löytyy tietysti alimmilta tasoilta, sentistä 25senttiin. Siellä on sekä voittoa, että tappiota tekeviä. On pelaajia, jotka vuositasolla voivat pelata kymmeniä tuhansia käsiä, mutta myös ihan satunnaisia. tällä tasolla tilanne olettaisin on, että suurin osa pelaa lähes +/-0 tulosta hieman painottuen miinuksen puolelle - maksetaan oppirahoja. Samalla, kun kappalemääräisesti eniten on häviäjiä, niin myös voittavien pelaajien määrä on suurin. Minkälaisista summista sitten on kyse. Satunnaiset pelaajat tai parinsentin pöydissä pelaavat eivät voi kovin isoja summia hävitä, ja kun aina välillä voitetaankin, niin ei summat kokonaisuutena kovin merkittäviksi nouse. Kyllä sieltä häviävien joukosta voi löytyä pelaajia, jotka saattavat hävitä 300 -400 kuussa, mutta vastapainona on ne, jotka häviävät kympin pari kuussa. ( aika halpa harraste ). Kyllä kokonaisuutta kun miettii, niin aika selkeetä on, että kokonaisuus jää plussalle. Pelkästään kärkipelaajien tekemät tuotot kattavat tuhansien pelaajien mahdollisesti tekemät miinukset.

Mistä sitten löytyvät maksajat. Ovatko suomalaiset siis fiksumpia, kuin muut? Tavallaan. Pokeria pelataan ympäri maailmaa sosiaalisesta tasosta riippumatta. Pokeri edellyttää yläpään käyttöä. On aivan yksinkertainen asia, että mitä korkeampi on maan koulutustaso, niin sitä paremmin keskimääräisesti pärjätään. Suomen koulutustaso on aivan kansainvälistä kärkeä, joten se yhdistettynä aikaisempaan tekstiini yksinkertaisesti selittää asiaa. Ehkäpä myös pitkä pimeä lisää intoa paneutua harrastuksiin paremmin, eli ei tuo jenkkien ajatuskaan välttämättä ole ihan huuhaata.

Miksi emme siis hyödyntäisi korkeata koulutustasoamme myös tällä saralla, sen sijaan, että yritetään estää se vain keinotekoisen monopolin suojelemisen takia syrjimällä ja sortamalla erittäin isoa harrastajaryhmää?