Adressi kristillisten arvojen ja uskonnonopetuksen puolesta

Jäntti kirjoittaa tuolla ylempänä (104.) tunnustuksellisesta kristinuskonopettamisesta kuin se olisi viimeinen mahdollisuus pelastaa kansakuntamme.  Tosiasiassa hyvinvointimme, niin materiaalinen kuin henkinenkin, on lisääntynyt sitä mukaa kun kristinuskon kuristusote yhteiskunnastamme on löystynyt.  Aikanaan meillä oli yhden kristityn lahkon monopoli ja nyt on jo päästy joltiseenkin vapauteen; tekemistä toki vielä riittää mutta jo pitkällä ollaan. Älkäämme turmelko tätä kehitystä vaan jatketaan irroittamalla yhteiskunta kaikista uskonnoista neutraaliksi ja sekulaariksi.  Osana sitä meidän tulee kiireesti lopettaa kaikkinainen tunnustuksellinen opetus ja kertoa koulukkaille kristin- ja muiden uskontojen aiheuttamista kauheuksista historiantunneilla ja ahdistavan kristinuskon filosofisista ongelmista filosofiantunneilla.

Pursiaiselle (116.) lisäksi tiedoksi, että tiede ja uskonnot ovat ristiriidassa keskenään koska tiede perustuu vastaanväittämiseen, väitteiden perusteluun ja niiden oikeaksi todentamiseen.  Uskonto taas perustuu uskomuksille joita ei saa kyseenalaistaa eikä muuttaa.  (jos saisi, niin luonnontieteen havainnot olisi jo aikaa sitten päivitetty Raamattuun siellä nyt olevien virheiden korjaamiseksi).