Päivähoidon nollamaksuluokkaa ei saa poistaa!

Anna Väinälän Sosiaali- ja terveysministeriölle ja Kuntaliitolle tekemän selvityksen mukaan kotona olevien vanhempien lasten päivähoidon syitä ovat mm. erityislapsen hoito kotona sisaruksen ollessa päivähoidossa, opiskelu, pätkätyö, vanhemman pitkä sairasloma, vanhempi (huoltaja) on eläkkeellä.

Suurimpia yksittäisiä ryhmiä ovat kuitenkin maahanmuuttajaperheiden lapset, työttömien lapset ja hoitovapaalla olevien vanhempien lapset. Maahanmuuttajaperheiden kannalta kokopäivähoito on äärimmäisen perusteltua kotouttamisen vuoksi.

Yksi selitys hoitovapaan aikaisen päivähoidon käyttämiseen on Väinälän selvityksen mukaan se, että vanhemmat pelkäävät menettävänsä tutun hoitopaikan - aiheellinen pelko, johon kuntienkin edustajat toivoivat keksivänsä ratkaisun.

Keskimmäinen lapseni oli päivähoidossa kokopäiväpaikalla myös noin kuusi tuntia päivässä, koska opiskelin yliopistossa äitiyslomalla ollessani. Koska lasten ikäero oli vain 1,5 vuotta oli perusteltua antaa esikoisen olla kevätlukukausi hoidossa myös asumisolojemme vuoksi: asuimme hissittömässä talossa enkä päässyt ulkoiluttamaan vanhempaa lasta talvipakkasilla, vaunuja ei saanut säilyttää rappukäytävässä ja meillä oli muitakin ihan fyysisiä hankaluuksia. Helsinkiläinen äiti.

Kiinnostavaa on, että kun osapäivähoidon tuntiraja on 5 tuntia päivässä, olivat kotona olevien vanhempien lapset keskimäärin vain 6 tuntia hoidossa. Ratkaisu siis löytyisi suoraan siitä, että osapäivähoidon tuntirajaksi laitetaan 6 tuntia ja hoitoaika olisi liukuva.

Väinälän selvityksestä tulee ilmi myös se, että päiväkodit ohjaavat tiukalla otteella vanhempia hoitamaan lapsiaan kotona ja hoidon tarvetta arvioidaan subjektiivisesta päivähoitoikeudesta huolimatta. Vanhemmille tarjotaan hyvinkin määrätietoisesti osa-aikahoitoa, avointa päiväkotitoimintaa, kerhoja, leikkipuistoja jne. ja jotkut kunna rajoittavat lain kannalta kyseenalaisestikin hoitomahdollisuuksia.

Kyselyyn vastanneissa kunnissa oli yhteensä n. 70.000 lasta päivähoidossa, näistä kymmenellä prosentilla oli jompikumpi vanhempi kotona. Selvitystä arvioitaessa on syytä kiinnittää huomiota myös siihen, että lähteenä ovat olleet päiväkotien henkilökunta ja sosiaalijohto, eivät vanhemmat, jotka olisivat voineet antaa yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, mihin heidän lastensa hoidon tarve perustuu.