Feministinen aloite

"oki mainitsit, ja pitää ehkä paikkansakin, että nuo adressin suoranaisesti miesten asemaa näennäisesti parantavat kohdat voivat olla aivan koristeena, mutta toisaalta ne voivat aivan hyvin olla myös tämän adressin rehellisiä tarkoituksia."

Eivät ne ole. Ne ovat pelkkää sanahelinää. Perusteluita löytyy useita:

1) adressissa ei mainita lainkaan Suomen suurinta tasa-arvo-ongelmaa, eli miehiin kohdistuvaa lainsäädännöllistä sukupuolisyrjintää. Sille ei siis ole tarkoituskaan tehdä mitään.

2) lupaukset esim. syrjäytyneiden miesten aseman parantamisesta ovat täysin vailla konkretiiaa. Ne ovat liian ylimalkaisia vakavastioettaviksi. Olennaista olisi estää syrjäytymiskehitys ennenkuin se todella alkaakaan, eli jo kouluvaiheessa. Suomalainen koulutuslaitos syrjii poikia sukupuolen perusteella. Sitä adressi ei huomioi lainkaan, vaikka kyseessä on mitä merkittävin tasa-arvo-ongelma.

3) perhe- ja lähisuhdeväkivalta nähdään yksinomaan naisten ongelmana (ja miesten syynä), mitä se ei suinkaan ole. Kun naisista tehdään valheellisesti yksinomaan viattomia uhreja ja miehiin ja lapsiin kohdistuva fyysinen ja henkinen väkivalta siivotaan maton alle piiloon, annetaan vähintäänkiin välillisesti hyväksyntä naisten väkivaltaisuudelle. Feministeillä on verta käsissään.

4) meillä on merkittävät tasa-arvoviranomaisorganisaatiot, joiden nimenomaisena velvollisuutena olisi edistää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista ja poistaa sen tiellä olevia esteitä. Miksi tämä koneisto ei koskaan tee yhtään mitään miehiin kohdistuvan sukupuolisyrjinnän lopettamiseksi ja miehiin kohdistuvan epätasa-arvon kitkemiseksi? Koska se on täynnä feministejä.

5) kummasti feministit muistavat miestenkin olemassaolon (siis muunakin kuin kaiken pahan alkuna ja juurena) juuri vaalien alla. Niiden jälkeen onkin sitten aivan toinen ääni kellossa, eikä miesten asiaa muisteta enää lainkaan, eipä juuri edes juhlapuheissa. Esimerkki: naisjärjestöt ovat vuosikausia vaatineet kovaan ääneen, että ministereistä 50% tulisi olla naisia. Muutoin heidän mukaansa tasa-arvo ei voisi lainkaan toteutua. Nyt sitten valittiin naisenemmistöinen hallitus (feministipuolue vihreät valitsi molemmille ministerinpaikoilleen naisen), mutta mitään protesteja ei ole naisjärjestöistä kuulunut. Ei vaikka tasa-arvo ei tietenkään toteudu nytkään, kun naisia on yli 50% ministereistä. Tekopyhää kaksinaismoralismia, siis.

6) Feministit eivät ole lainkaan kiinnostuneita miesten aemasta tai oikeuksista. Miehille vain syydetään yhä enemmän ja enemmän velvollisuuksia ja vaatimuksia. Esimerkiksi isyys ei ole suinkaan miesten oikeus, toisin kuin äitiys on naisten. Se on pelkästään vain velvollisuus. Isyydellä ei ole mitään itseisarvoa, toisin kuin äitiydellä. Isille on varattu ainoastaan maksumiehen, työjuhdan ja syntipukin rooli nykyperheissä. Mitään oikeuksia heillä ei ole. Parhaimmillaankin isä voi olla korkeintaan jonkinlainen apuäiti. Toisaalta naiset kuitenkin vaativat miehiltään varakkuutta ja menestystä. Jos et niitä saavuta, et koskaan pääse edes apuäidiksi.

Näin se vain menee. Feminismi on suomalaisen yhteiskunnan syöpä.