VETOOMUS JYRKI KATAISEN EROTTAMISESTA

Alhaiset korot innostivat hallituksen lisävelkaan




Velkaa otetaan ensi vuonna seitsemän miljardia euroa, mikä on 400 miljoonaa alkuperäistä ehdotusta enemmän. Alhainen korkotaso supistaa Suomen korkomenoja.

Alhainen korkotaso innosti pääministeri Jyrki Kataisen (kok) kuuden puolueen hallituksen kasvattamaan budjettiriihessään valtion velanottoa.

Suurinta melua pidettiin vanhuspalveluihin tehdyistä kahdenkymmenen miljoonan euron lisäyksistä, mutta kaikkiaan uutta velkaa otetaan ensi vuonna noin 400 miljoonaa euroa valtiovarainministeriön alkuperäistä ehdotusta enemmän.

Reilut kolme viikkoa sitten valtiovarainministeriö julkisti ehdotuksensa, joka oli 6,6 miljardia euroa alijäämäinen. Keskiviikon ja torstaiaamupäivän puristus Helsingin Säätytalolla tuotti lopulta eduskunnalle esityksen, jonka katteeksi uutta velkaa tarvitaan 7 miljardia euroa.

Rohkeus velanoton kasvattamiseen selittyy sillä, että korkomenoiksi ensi vuonna arvioidaan 1,9 miljardia euroa eli 320 miljoonaa euroa tälle vuodelle budjetoitua vähemmän. Eurokriisin odotetaan pitävän korot alhaalla edelleen.

"Tämän hetken arvion mukaan velkaantumiskehitys saadaan vaalikauden lopulla taitettua", sanoi pääministeri Katainen tiedotustilaisuudessa.

Kataisen mukaan arvio perustuu valtiovarainministeriön ennusteeseen.

" Jos maailma ympärillä sulaa, tilanne muuttuu. Budjetti on aina tehty ja tullaan tekemään suhdanne-ennusteen pohjalta."

Budjetin pohjana oleva ennuste perustuu oletukseen, että kansantuote kasvaa ensi vuonna yhden prosentin.
Rakennemuutosalueille tukea

Mitään uusia talouden sopeutustoimia hallitus ei ole keksinyt, vaan nyt pannaan toimeen viime kevään kehysriihessä laaditut veronkorotukset ja menojen leikkaukset. Myös kasvuun ja työllisyyteen tehtävät panostukset ovat pääosin jo ennestään tuttuja.

"Hallitus osoittaa tukea äkillisten rakennemuutosten kourissa painiville alueille eli 10 miljoonan euron valtuudella tuetaan muun muassa Puolustusvoimien rakennemuutoksen alueita. Lisätalousarviossa tuetaan Pekka Ala-Pietilän esitysten mukaisesti ict-alan rakennemuutoksesta kärsiviä alueita, sanoi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd).

Pääministeri Kataisen mukaan kehysriihen päätösten päälle budjettiriihessä sovittiin lisäksi muun muassa uuden jäänmurtajan hankinnasta, laivojen rikkipesureiden tukemisesta ja suunnitelmasta nesteytetyn maakaasun terminaaliverkon rakentamiseksi.

Listaan kuuluu myös homekoulujen korjaamista ja rajavartijoiden lisäämistä itärajalla lisääntyneen matkailun takia.
Hoitajamitoitus hiertää edelleen

Torstaina hallitus käytti tuntikaupalla aikaa eri kokoonpanoissa lähinnä vanhuspalvelulaista syntyneen kiistan ratkaisemiseen. Koko hallituksen tiedotustilaisuudessa kävi ilmi, että ihan yksimielistä ratkaisua ei saatu aikaan.

Sekä valtiovarainministeri Urpilainen että peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) vakuuttivat, että asetukseen mahdollisesti liitettävä hoitajamitoitus on vähintään 0,5 vanhusta kohti eli sama mikä on voimassa oleva suositus. Näin hallitus olisi sopinut.

" Jos suositukset eivät toteudu, meillä on todellakin nollatoleranssi. Sitten annetaan asetus, mutta mitä asetus pitää sisällään, sitä me emme vielä tiedä. Katsotaan arvioinnin perusteella, mitä tarvitaan", sanoi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok).

Asetus tulee voimaan vuonna 2015, eli kiista kytee seuraavat pari vuotta.

STT