Oikeaan suuntaan on YAD menossa. Vielä kuitenkin on esityksessä parannettavaa.
Vuoden 2010 väestökyselyn mukaan 16-69-vuotiaista suomalaisita 17 prosenttia on joskus kokeillut kannabista. 25-35-vuotiaiasta joskus kannabista on kokeillut 36 prosenttia. (Lähde: s.25, http://www.valvira.fi/files/tiedostot/p/a/Paihdetilastollinen_vuosikirja_2011.pdf)
Jos nykyinen huumausainepolitiikka kerran toimii, niin miten tälläiset luvut on mahdollisia?
Olisi jo aika lopettaa tämä yhteiskunnan moraalisignaalien antaminen ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella ja koittaa jotakin toista lähestymistapaa. Kymmeniä vuosia on jo aiheutettu ihmisille kärsimystä sekä tuhlattu poliisin ja oikeuslaitoksen voimavaroja.
Miksi kannabiksen käytöstä pitäisi rangaista ihmisiä, joille sen käytöstä ei aiheudu ongelmia ja jotka eivät toiminnallaan vahingoita muita? Ja jos ongelmia käytöstä aiheutuu, niin miten rikosoikeudelliset toimenpiteet auttavat asiaa? Eikö oikea suunta ole nimenomaan auttaa ihmisiä, joilla on ongelmia, eikä aiheuttaa heille lisää niitä?
Tunnen monia kannabiksenkäyttäjiä. Osa käyttää päivittäin, osa yhtenä päivänä viikossa, jotkut muutaman kerran kuukaudessa ja jotkut ehkä kerran vuodessa. Suurin osa näistä on aivan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, opiskelijoita ja mahtuupa joukkoon muutama työtönkin. Tämän perusteella voin vetää käytön hyödyistä ja haitoista seuraavanlaisen yhteenvedon:
Haittoja:
-Saattaa vahingoittaa keuhkoja. Usein kannabista sekoitetaan tupakkaan ennen polttamista, joten samalla tulee polttaneeksi tupakkaa. Katukaupasta saatavaan kannabikseen saatetaan myös lisätä terveydelle haitallisia aineita.
-Saattaa aiheuttaa joillekkin mielenterveydellisiä ongelmia.
-Jotkut saattavat laiskistua käytön ajaksi.
-Lähimuistin heikkeneminen.
-Aamupöhnä käytön jälkeisenä päivänä
Hyötyjä:
-Rentouttaa
-Tuottaa mielihyvää, joten esim. ruoka maistuu paremmalta
-Parantaa mielikuvitusta
-Auttaa nukkumaan paremmin
-Poistaa kipuja
Edellä tehty yhteenveto perustuu minun havaintoihin, eikä välttämättä ole absoluuttinen totuus haitoista ja hyödyistä, joten kannattaa suhtautua varauksella. Suurinta osaa haitoista voi vähentää yksinkertaisesti pitämällä käyttövälin riittävän isona. Tämä on kuitenkin hyvin yksilöllistä, eikä edes suurimmalla osalla tuntemistani päivittäiskäyttäjistä ole ilmennyt mitään mainitsemistani ongelmista. Tunnen kuitenkin myös ihmisiä, joille on ongelmia aiheutunut käytöstä. Myös polttamisen aiheuttamia haittoja voi vähentää syömällä tai höyrystämällä kannabiksen. Kaikille kannabis ei sovi, eikä kaikkien tarvitse sitä alkaa käyttämään.
Se on totta, että kannabis ei ole haitaton päihde. Joillekkin ihmisille sen käytöstä aiheutuu ongelmia, kun taas toisille ei. Se on myös tosiasia, että osa ihmisistä tulee käyttämään sitä, sanoo laki mitä tahansa. Tärkeää olisikin alkaa vähentämään käytöstä aiheutuvia ongelmia, eikä lisätä niitä lainsäädännöllä. Tosiasioihin perustuva valistus ja rikosoikeudellisista seuraamuksista luopuminen ovat askeleita oikeaan suuntaan. Tietoa vähiten haitallisista käyttötavoista pitäisi olla helposti saatavilla. Tämän lisäksi täytyy kannabis ottaa jollakin tapaa takaisin kontrolliin. Tällä hetkellä sen myyminen on täysin vapaata, eikä kauppiaat taida kovin usein henkilöpapereita kyselllä. Näin kannabista päätyy helpommin alaikäisille, kuin jos sen tuotanto ja hankkiminen olisi jollakin tapaa säännösteltyä. Kauppias saattaa myös välittää muita aineita, joten kannabiksen käyttäjä saa helpommin käsiinsä muita huumausaineita. Jos käyttäjä ei tuntisi kauppiasta, hänellä ei olisi tälläistä yhteyshenkilöä.
Kannabiksen ottamisen kontrolliin voi toteuttaa monella tapaa. Omasta mielestäni Hollannin tapa ei välttämättä ole se paras mahdollinen. Yksi hyvä vaihtoehto voisi olla Espanjan kannabisklubi-malli(=Cannabis social clubs). Se toimii siten, että klubiin rekisteröityneet asiakkaat arvioivat kuinka paljon kannabista he käyttävät esim. kuukaudessa ja klubit saavat sitten kasvattaa tietyn määrän asiakkaiden tarpeisiin. Jos klubi kasvattaa enemmän kuin arvioidun määrän niin siitä rangaistaan. Jos haluaa jäseneksi johonkin klubiin, niin tarvitsee siihen suosittelijan joka on jo kyseisen klubin jäsen. Klubitilat on yksityisiä tiloja, joita ei voi tunnistaa ulkoapäin eli mainokset yms. on kielletty. Näillä klubeilla on velvollisuus vähentää haittoja, joten niiden tiloista löytyy esim. vaporisaattoreita(höyrystimiä) ja tietoa käyttötavoista, joista on vähiten haittaa terveydelle. Klubit saattavat myös järjestää erilaista sosiaalista toimintaa.
Suomi on osa kansainvälistä yhteisöä, joten kun muualla maailmassa muutetaan lainsäädäntöä kannabiksen suhteen, niin se on täälläkin edessä. Nyt olisi aika alkaa pohtimaan miten se tehdään kaikesta järkevämmin ja siten, että käytöstä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa yksilölle ja ympäröivälle yhteiskunnalle.