Kansalaisadressi telakkateollisuuden turvaamiseksi Suomessa

Seilori

/ #264 Menetyksen mittasuhteista

26.01.2013 16:51

Ison suomalaisen telakkayhtiön lähitulevaisuus on yhtä epäselvä ja epävarma kuin aikaisemminkin. Ja ihan oikeasti sen telakkatoiminnan loppu on lähellä, ellei kahden tilatun laivan rahoitus tule kuntoon pian! Arvattavasti ongelmayhtiön likviditeetti huononee ajan kuluessa, ja tilattujen laivojen rakennustyö keskeytyy. On vaikeata myöntää luottoa epävarmassa tilanteessa olevalle yhtiölle.

Eikä toistaiseksi ole pulpahtanut ylitse muiden uskottavaa tai kelvollista ratkaisumallia, henkilöä tai konsortiota muuta kuin alihankintafirmojen orastava yhteenliitttmä. Sekin ratkaisu vaatisi rinnalleen ison rahoittajan, valtion tai eläkeyhtiöitä, ainakin alkuvaiheessa. Alkaa olla kiire.

Jo suomalaistelakan omaa designia olevan jättiristeilijän menetys oli asia, jota ei voinut uskoa tapahtuvan silloin, kun asiasta alettiin julkisesti hälistä. Kauppaa ei menetetty kilpailussa eikä STX kilpailuttanut hallituksia niin kuin on ilmaistu, vaan sen syntymiselle alkuperäisen suunnitelman mukaan ei ollut edellytyksiä. STX-emoyhtiö siirsi tilauksen Ranskaan saadakseen kaupan syntymään ylipäätään, kun siellä luvattiin luoda pikavauhtia suotuisat edellytykset. Ja tietysti se tapahtui Ranskan valtion suosiollisella myötävaikutuksella, kun jättiurakkaa tyrkytettiin Ranskaan kuin tarjottimella, kiitos Suomen hallituksen käsittämättömän lainapäätöksen!

Onkin sitten toinen juttu, miten ranskalaiset selviävät urakastaan. Laivan design, kaikki sen esikuvalaivojen tuhannet yksityiskohdat ja ratkaisut on Turun telakalla asiakkaan kanssa yhteistyössä kehitettyjä, monesta rakennetusta laivasta toiseen testattuja ja hiottuja asioita. Fyysisesti ranskalaistelakka pystyy ison laivan rakentamaan, ja vähemmälle on heiltä varmaan jäänyt juhlahumussa suunnittelutyöstä ja aikataulusta selviäminen. Se ei heitä paljoa tässä vaiheessa huoleta, kun ovat ennenkin saaneet tappiolla laivoja rakentaa. Tiedossa on, että suurvalta-Ranskalla on interessissään pitää yllä vähintään yhtä suurtelakkaa sotateollisuuden tarpeisiin, kuten laivaston alusten rakentajana. Ja suurvaltayhteistyön tuloksena Ranska ja tuo nimenomainen telakka on myynyt helikopterien tukialuksen Venäjälle sekä laivaosaamista ja rakentamisapua Venäjällä rakennettaviin sisaraluksiin. Eli Ranskan valtion lempilapsesta ja erikoisasemasta voidaan todella puhua, ja työn turvaaminen telakalle siellä on valtiollinen intressi silläkin uhalla, että lahjaksi saatu jättiristeilijän tilaus tuottaisi isot tappiot.

Jos sisaralus halutaan toteuttaa myös ratkaisultaan esikuvalaivojensa mukaisena, tarvitaan myös massiivista sisaraluksien suunnittelutietojen tiedonsiirtoa. Sellaiset tiedot ovat visusti suojeltuja asioita isojenkin yritysryppäiden sisällä. Tapahtuuko sekin Suomesta Rankaan ilmaiseksi STX-omistajan komennossa? Ilmaiseksi ranskalaiset eivät saisi selvitä, eikä heille oikeastaan pitäisi edes korvausta vastaankaan mitään luovuttaa, koska koko hommassa on ryöstön makua – selvitäköökööt ranskalaiset itse lahjatilauksensa toteutuksen! Vaikka suunnittelutyön laajuus jättiläiskokoisessa laivassa on valtava, on sen osuus laivan kauppahinnasta verrattain pieni, eli mahdollisella muodolliseksi jäävällä korvauksella suomalaistelakalle ei olisi lohtua pitkäksi aikaa. Työn ja liikevaihdon massa liittyy fyysisen laivan ja sen koko alihankintaketjun tekemään työhön, perusmateriaaleista rakennetavan risteilijän suureen jalostusarvon kasvamiseen.

Edelleenkin jotkut jaksavat mollata telakkatyötä ulkomaalaisten haalaripukuisten siirtotyöläisten erityisalana, jonka jatkumisesta Suomessa ei ole niin väliä. Suomalaisia ylpeitä haalaripukuisia riittää niin telakoilla kuin niiden ulkopuolellakin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt myös se tuhansien toimihenkilöiden ja muiden ammattiryhmien työ, jota laivan toteutuksessa tarvitaan. Välillisesti monipuolisesta teollisesta toiminnasta ja kansainvälisestä kanssakäymisestä hyötyvät niin taksinkuljettajat, majoitusyrittäjät ja moninaisten muiden palveluiden tuottajat, kauppa ja liikenne. Missä ovat toimihenkilöjärjestöjen ja yrittäjien vahvemmat kannaotot?

Tämä kampanja ansaitsee suureman osanoton ja menestyksen, joten pistäkääpä tietoa tästä nimien keruusta eteenpäin edelleenkin!