Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Joensuun toimipiste säilytettävä

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) on ilmoittanut kotisivuillaan arkiston sisäisiin työjärjestelyihin liittyvistä muutosneuvotteluista, jotka kohdistuvat Joensuun toimipisteeseen. Suunnitelmana on lakkauttaa Joensuussa vuodesta 1981 lähtien toiminut arkisto, joka aiemmin tunnettiin Joensuun perinnearkistona. Lakkauttamissuunnitelmasta ei ole etukäteen informoitu arkiston käyttäjäkuntaan kuuluvia tahoja Joensuussa, eikä lakkauttamisen perusteista esitetä sivuilla selkeää kantaa. Vetoamme nyt SKS:aan ja sitä lähellä oleviin vaikutusvaltaisiin tahoihin, että lakkauttamispäätös peruttaisiin ja keskityttäisiin sen sijaan arkiston toiminnan kehittämiseen Joensuussa. Arkistolla on keskeinen merkitys niin tutkimukselle ja opetukselle kuin Itä-Suomen ja Karjalan kulttuuriperinnön tallentamiselle, mikä on 40 vuoden aikana moneen kertaan osoitettu.

Perinteentutkimuksen ja sen lähialojen kannalta Joensuun perinnearkisto on keskeinen opetusta ja tutkimusta tukeva instituutio. Arkiston työntekijöiden toimesta käynnistettiin uudelleen hiljaiseloon päässyt vuonna 1937 perustettu tiedeseuramme Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ja sen alle tiedejulkaisujen sarjat, joista tärkein on edelleen ilmestyvä johtavan tason tiedelehti Elore. Arkisto on toiminut perinteen- ja kulttuurintutkijoiden kokoontumispaikkana ja uusien kotimaisten ja kansainvälisten tutkimushankkeiden suunnittelun kehyksenä. Arkistossa opiskelijat yli tieteenalarajojen saavat myös kosketuksen monenlaisten perinneaineistojen käyttöön ja kartuttamiseen, lisäksi siellä tehdään työelämän sekä tutkijanurien kannalta keskeisiä työharjoittelujaksoja ja ohjeistetaan tutkimushankkeiden aineistonhallinnassa. Asiantuntevan henkilökunnan tarjoama ajantasainen tieto mm. tietosuojan ja digitoinnin kysymyksistä tutkimushankkeiden yhteydessä on kullanarvoinen resurssi toimivan tutkimusyhteistyön kannalta. Arkisto on ensiarvoisen tärkeä myös Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeissa syntyvien tutkimusaineistojen arkistoinnissa ja niiden saavutettavuuden takaamisessa myös muille tutkijoille pääkaupunkiseudun ulkopuolella: Joensuun toimipiste palvelee säännöllisesti myös laajaa joukkoa kauempaa saapuvia asiakkaita, joille Joensuu on Helsinkiä saavutettavampi.

Jos SKS:n Joensuun arkisto lopetetaan, ei sen tehtäviä tieteelle ja opetukselle voi korvata vetoamalla aineistojen digitaaliseen saatavuuteen. Useimmat digitaalisetkin aineistot ovat käytettävissä vain SKS:n arkiston tiloissa. Perinne- ja muistitietoaineistot, haastattelut ja kenttätöissä kertyneet kuva-aineistot edellyttävät tietosuojan ja tutkimusetiikan vaatimukset täyttävää toimintaympäristöä, jollaista ei voi rakentaa jokaisen tutkijan omaan kotiin. Tietoverkkoyhteyksien hyödyntäminen ja SKS:n digitaalisten aineistojen saaminen Joensuussa käyttöön etänä onkin siksi erityisen tärkeää juuri Itä-Suomessa tapahtuvan tutkimuksen ja opetuksen kannalta.

Joensuussa toimiva arkisto on tärkeä tutkimuksen resurssi. Sen merkitystä vireän Itä-Suomen yliopiston yhteydessä toimivana laitoksena ei voi liikaa korostaa erityisesti tänä päivänä, kun puhutaan Itä-Suomea uhkaavasta näivettymisestä. Juuri Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kohdalla tällaista näivettymistä vahvistava toiminta olisi erityisen tuomittavaa, onhan seuran toimintaan alusta asti kuulunut kiinnostus juuri karjalan kieleen ja kulttuuriin. Tänä päivänä vain Itä-Suomen yliopistossa voi opiskella alati kasvavan kiinnostuksen kohteena olevaa karjalan kieltä ja kulttuuria.

Yhteistyössä koulujen, museon ja vapaan kulttuurikentän kanssa arkisto on vuosikymmenien aikana toiminut myös keskeisenä alueellisen kulttuurin voimaannuttajana, ja tällä tehtävällä voi nähdä tulevaisuudessa voimistuvaa merkitystä. Näyteikkunana SKS:n toimintaan ja olemassaoloon kansallisena instituutiona Joensuun arkisto on myös lukuisia kertoja toiminut keskusvaltaa kohtaan tunnetun epäluulon hälventäjänä, kansallisen kolonialistisen kertomuksen säröttäjänä.

Katsomme lakkauttamisaikeen kokonaisvaikuttavuudeltaan tyrmistyttäväksi ja esitämme sen perumista.

 

Suomen Kansantietouden Tutkijain Seuran johtokunta

Yliopistotutkija, dosentti Tiina Seppä, Itä-Suomen yliopisto

Tutkija, dosentti Jyrki Pöysä, Itä-Suomen yliopisto

Yliopistonlehtori, dosentti Kirsi Laurén, Oulun yliopisto

Akatemiatutkija, dosentti Taija Kaarlenkaski, Itä-Suomen yliopisto

 


Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura    Ota yhteyttä adressin tekijään

Allekirjoita tämä adressi

Allekirjoittamalla tämän adressin annan luvan siihen, että Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura voi luovuttaa tällä lomakkeella antamani tiedot päätöksentekijöille.

Emme näytä sähköpostiosoitettasi julkisesti verkossa.

Emme näytä sähköpostiosoitettasi julkisesti verkossa.







Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…