Asia jonka puolesta adressi on tehty, on hyvin tärkeä, mutta jonkinlaista rajausta se vielä kaipaisi. Tällaisenaan en voi sitä allekirjoittaa. Jos jokaisesta katoamisilmoituksesta seuraisi oitis "suuretsintä" medioita myöden, virkavaltakin ylityöllistyisi silminnäkijöiden soitteluista, joista suurin osa on varmaan perättömiä. Ihminen kun on erehtyväinen ja voi kuvitella nähneensä kadonneen jossain, vaikkei oikeasti ole nähnytkään.

Pekka Heinonen kommentoikin mielestäni hyvin adressin puutteita kadonneiden naapurin vanhojen poikien tai lomaille lähteneiden perheiden näkökulmasta. Ei kaikkea voi viedä suoraan mediaan. Mikäli omaiset ja tuttavat eivät saa henkilöön yhteyttä vuorokauden sisällä, voisi asian viedä julkisuuteen hillitysti.

#11: Henna Hyvärinen - Tarkempaa rajausta kaivattaisiin

Eli tämä lakiehdotus, eli lain hengen tarkoitus: Tulisi olemaan allaolevan kaltainen, ja tuosta hengestä sitten muotoutuu varsinainen lakiteksti.

Katoamisilmoitukset tehtäisiin aivan niin kuin ennenkin ja jos, siis jos poliisilla on myös syytä epäillä että kadonnut on oikeasti kadonnut niin samalla lähtee asiasta mediatiedote.

Tarkoitus ei ole jonkun mielijohteesta tehty katoamisilmoituksen saattaminen kuvan kanssa lehteen.

lakialoite asiasta on kuitenkin tehtävä ja lakivaliokunnat hoitavat pilkkujen viilamisen asiantuntijoiden apua käyttäen, joten ei miedän tarvitse siitä huolehtia loppuun saakka, kunhan laitetaan nimet alle ja viimeistään joku kansanedusta saa lapun käteen ja homma lähtee siitä eteenpäin, hyvin harva ihminen osaa tehdä varsinaisen lakitekstin alusta loppuun saakka yksin.

Kuvaus lain käsittelystä tai sen muuttamisesta:

Kun lakeja säädetään tai muutetaan, se tapahtuu tapahtuu eduskunnan täysistunnossa. Lakiehdotus tulee eduskunnan käsiteltäväksi joko hallituksen esityksenä tai kansanedustajan tekemänä lakialoitteena.

Lakiehdotuksen käsittely täysistunnossa alkaa lähetekeskustelulla. Keskustelun päätyttyä asia lähetetään valmisteltavaksi valiokuntaan. Valiokuntakäsittelyn jälkeen lakiehdotus palaa täysistuntoon.

Täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä päätetään lain sisällöstä. Toisessa käsittelyssä päätetään lopullisesti lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Tavallisen lain hyväksymiseen tai hylkäämiseen riittää yksinkertainen enemmistö annetuista äänistä eli se ehdotus, joka saa enemmän ääniä, voittaa. Perustuslakia koskevissa kysymyksissä noudatetaan perustuslain säätämisjärjestystä.

Kansanedustajan ei tarvitse tässä prosessissa olla ekonomisti tai taloustieteilijä, vaan hänen tehtävänsä on arvioida näiden erityisasiantuntijoiden toimittamien selvitysten ja ehdotusten toimivuutta käytännössä, ja ottaa ne huomioon kansan/äänestäjien tahtoa toteuttaessan kuten demokratian periaatteisiin kuuluu.

Liitän nyt pienen rajauksen ko. tekstiin.