Näin VTT:

http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2010/T2550.pdf

”Turvetuotannon kannalta otollisena kesänä myös maastopalojen riski on suuri. Kuivana kesäkautena 2006 sattui Suomessa 6 288 maasto- ja metsäpaloa, joista turvepaloja oli noin 7 % eli 417. Sateisena vuonna 2007 turvepaloja oli alle puolet vuoden 2006 tilanteeseen nähden. (Turveteollisuusliitto 2006b.)”

Paljonko paloi turvekenttiä ympäröiviä metsiä 417 turvepalon lieveilmiöinä? Paljon.

”Turvepöly on pääosin orgaanista. Sen koostumus vastaa niitä kasveja, joista turve on muodostunut. Valtioneuvosto on määritellyt ilmanlaadun raja-arvot, jotka on huomioitava myös turvetuotannossa. Ilmanlaatua kuvataan ns. leijumalla, jolla tarkoitetaan ilmassa leijuvan pölyn määrää (mg/m3). Kokonaisleijuman ohjearvo on 120 mikrog/m3 (vuorokausikeskiarvo), ja hengitettäville hiukkasille (PM10) raja-arvo on 40–50 mikrog/m3 (vuorokausikeskiarvo). Laskeumalle ei ole olemassa ohjearvoja. Ainoastaan viihtyvyyshaittaraja on määritelty: 10 g/km2/kk -laskeumataso (Turveteollisuusliitto 2002).”

Vapon taulukoista voi todeta turvepölyn laskeutumien olevan vielä puolen kilometrin (500 m) päässä turvekentistä 5-10 grammaa yhdelle(!) neliömetrille(!) kuukaudessa(!). Laskekaa siitä mitenkä moninkertainen on todellinen turvepölykuormitus Turveteollisuusliiton ilmoittamaan viihtyvyyshaittarajaan (10g/km2/kk) verrattuna? Neliökilometrillä on miljoona neliömetriä. Silti turvekenttiä avataan aluehallintovirastojen päätöksillä yhä vain muutaman sadan metrin etäisyydelle asutuksesta. AVI-viranomaisten turvelupapäätökset myötäilevät edelleenkin turvetoimijoiden intressejä ja haitoista kärsivien kansalaismielipiteillä ei ole p---aankaan merkitystä.

Mielenkiintoinen yksityiskohta VTT:n "tiedotteessa" on, että siinä aineisto koostuu lähinnä turvetoimijoiden materiaalista.

#1876: turvekriitikoita kompaten - Turvetulipaloista ja turvepölylaskeumista

"Kuivana kesäkautena 2006 sattui Suomessa 6 288 maasto- ja metsäpaloa, joista turvepaloja oli noin 7 % eli 417."

Paljonko nuo 417 turvepaloa aiheuttivat ylimääräisiä kustannuksia (joita ei olisi tullut ilman turvetuotantoa) yhteiskunnalle? Eikös verorahalla ylläpidetyt pelastuslaitokset ole mukana turvepalojenkin sammutuksessa? Sammutus sitoo miehistöä ja kalustoa paljon, jopa sikakalliita helikoptereita.

Entäs sitten ne vahingot joita tuli, kun palot ryöstäytyivät turveaavikoilta metsiin? Paljonko niissä paloi puuta ja menetettyä puunmyyntirahaa? Siinä taisivat monen perikunnan "tulevat puunmyyntitulot" kärventyä ennenaikaisesti turvetuotannon seurauksena?

Mitenkäs turvepalojen usein pitkäaikaiset ja suuret savuhaitat vaikuttivat ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen, matkailuelinkeinoon jne...? Olen nähnyt ja kokenut, että palava turvekenttä voi kyteä viikkojakin nostaen kitkerää ja sankkaa savua kymmenien kilometrien päähän. Sitäkin on helppo vähätellä todellisuutta tuntematta.

Turpeen sammuttaminen on tosi vaikeaa, koska vesi karkaa kuivasta turpeesta kuin "hanhen selästä" ja sammutus vaatii yleensä rankkaa kaivamista palopesäkkeiden taltuttamiseksi. Tuttu palomies kertoi turvepalojen sammutuksen olevan työnsä pahimpia tehtäviä; terveydelliset haitat ovat suuria ja työ on todella raskasta ja kuluttavaa.

Me turvekentän naapurit elämme jatkuvan ylivalppauden rasittamina, kun roihut on jo koettu omakohtaisesti.