RUOTSINKIELINEN KIELIKYLPYOPETUS WESTENDINPUISTON KOULUSSA

Kansainvälistyvässä maailmassa lasten kieltenoppimista pitäisi kaikin keinoin lisätä. Miksi pitäisi lopettaa mainiosti toimiva systeemi Westendinpuistosta. Mielestäni kielikylpyopetusta pitäisi päin vastoin lisätä ja saatavuutta entistä useammalle kasvattaa. Omat lapsemme ovat nyt käyneet yhteensä jo toistakymmentä vuotta Wessussa kielikylvyssä ja parempaa koulua ja opetusta tuskin voi saada. Sääli, että joku lyhytnäköisyydessään vaatii opetuksen alasajoa.

Westendinpuistoon suomenkieliseen opetukseen hakeneista lapsista keskimäärin kolme lasta vuodessa on perusopetuksessa muualla.

Olen täysin pöyristynyt, että joku voi edes ehdottaa ruotsinkielisen kielikylpyopetuksen lopettamista Westendinpuiston koulussa. Kielikylvyllä on pitkät perinteet Espoossa ja omatkin lapseni ovat käyneet Westendinpuiston alakoulun. Valitsimme asuinpaikkammekin sen mukaan. Pitää löytyä muita ratkaisuja!

Todella typerä ajatus, ehdottaa kielikylvyn lopettamista, ja vain siksi että muutama lapsi vuodessa "joutuu" Toppelundiin (ks. adressit.com/allekirjoitukset/westendin_suomenkieliset_lapset_westendinpuiston_kouluun) Sanoisin, tietenkin, että pääsee Toppelundiin, se on myös hyvä koulu. Itse aloitin kouluni 80-luvun alussa ja westendiläisenä "jouduin" Tapiolaan kouluun, niin kuin ihan kaikki muutkin Westendin lapset. Koulumatkan vaarallisuus tai pituus ei ollut silloin ongelma, niin kuin se tuntuu olevan kielikylpyä vastustavan nykywestendiläisten lasten vanhemmille. Kun Toppelundin koulu sitten noin -85 vailmistui, olisin mielelläni mennyt sinne, koska koulumatka olisi ollut lyhyempi (ts.lähikoulu), mutta koska westendiläiset kuuluivat Tapiolan koulupiiriin, se siitä. Ennen Toppelundin koulua myös Haukilahden lapsilla oli pitkähkö matka Niittykummun kouluun. Ts. en ymmärrä kielikylvyn lopettamista ajavien pointteja.

Mikä kielikylpy on kyseessä, kun sisäänotettavat lapset puhuvat jo ruotsia? Mikäli kielikylpy-yhdistys haluaa lisätä hakijamäärää, ajakaa sitä että suomenkieliset lapset ilman aiempaa ruotsitaustaa voivat hakeutua opetukseen. 7- vuotiaat oppivat kielen puolessa vuodessa, ei siis voi olla kyse muusta kuin suomenruotsalaisten halusta pitää kielikylpyopetus omana pienenä kerhonaan.

#17: -  

 Itse olen entinen kielikylpyoppilas enkä ole tavannut yhtään äidinkielenään ruotsia puhuvaa kielikylpyoppilasta. Kielikylpy on nimenomaan tarkoitettu äidinkielenään suomea puhuville lapsille. Kannattaa perehtyä asiaan ennen kommentointia.

#17: -  

 Jos tämän kirjoittaja ei olisi niin ilmiselvästi vain hämmentämässä kirjoittelullaan ja "trollamassa" älykkään keskustelun sijaan, voisin jopa hymyillä hyväntahtoisesti hetken vastaajan tietämättömyydelle.

Vaikka ymmärrän hyvin, että tällaiseen kirjoitteluun vastaaminen on kuin tuuleen huutaisi, niin siltikin, täältä pesee: Meidän umpisuomenkielisen perheen molemmat lapset ovat ruotsinkielisessä kielikylpykoulussa. Molemmat puhuvat jo nyt sujuvampaa ruotsia kuin minulla on pitkän koulu-urani aikana ollut mahdollisuus (halua, tahtoa, kykyä) oppia! Lastemme luokkatoverit tulevat pääsääntöisesti kaltaisestamme suomenkielisistä perheistä. Perheistä jotka ymmärtävät, että kielitaito yleensä, ja ruotsinkielentaito erityisesti, johtuen historiastamme sekä läheisistä kulttuurisista-, taloudellisista- samoin kuin lukuisten Suomalaisten kohdalla sukulaissuhteista johtuen on rikkaus! Suomen kaksikielisyyttä pitäisi vaalia ja vahvistaa, sen sijaan että toissijaisten ja halpojen lyhyen aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi puretaan ja tuhotaan sitä, mikä on vuosisatojen saatossa rakennettu.

Ja vielä: Väite siitä, että 7 vuotias oppisi ruotsinkielen puolessa vuodessa.... No viittaan oman kirjoitukseni aloitukseen. Tuskin on #17:llä edes kouluikäisiä lapsia...

#17: -  

Kiitos kommentistasi!

Kaikki Westendinpuiston koulun kielikylvyssä olevat lapset ovat äidinkieleltään suomenkielisiä. Opetusmetodina kielikylpy perustuukin juuri tähän; äidinkieleltään enemmistökieliset lapset tutustuvat kielikylpykieleen päivittäisen toiminnan lomassa ja saavat opetusta vieraalla kielellä, tavoitteena toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpy tulee aloittaa jo 3-6 vuoden iässä, eli vanhemmat ja lapset sitoutuvat kielikylpyyn viimeistään lapsen aloittaessa esikoulun. Näin lapset pystyvät oppimaan ja opiskelemaan heille vieraalla kielikylpykielellä heti ensimmäisen luokan alusta lähtien. Opetusmetodin tarkoitus ei siis ole lähteä opettamaan lapselle vierasta kieltä ensimmäisen luokan alusta lähtien, vaan siihen on tullut sitoutua jo aikaisemmin. Kielikylpymenetelmässä keskeistä on myös se, että lasten vanhemmat puhuvat kotona omaa äidinkieltään, tässä tapauksessa suomea.

Kielikylpyä metodina tarjotaan pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa myös monella muulla kuin ruotsin kielellä. Kielestä riippumatta metodiikka oppimiseen on sama. 

Kerromme erittäin mielellämme lisää kielikylvystä ja toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan kielikylpytoimintaan esimerkiksi Espoon kielikylpypäiväkodissa! Yhteystiedot löytyvät esim täältä: http://www.espoonkielikylpy.fi/2. 

Myös Vaasan yliopiston sivuilta löytyy kielikylvystä paljon lisätietoa, johon kannattaa tutustua. 

Kielikylpy valmentaa nuorta paitsi pärjäämään ruotsin kielellä jatko-opinnoissa myös työelämässä sekä vaikuttaa koko asenteeseen vieraiden kielien käyttämisessä, valmiudet kielitaitoon ja rohkeuteen kasvavat ja suomalaisestakin saadaan rohkea ja kielitaitoinen. Terveisin: 4 kielikylpyläisen äiti, 12 vuotta kullakin lapsella kielikylpyä johtanut kielitaitoon, joka on mieletön pääoma ja johtanut ruotsinkielisiin jatko-opintoihin, joka taas monipuolistaa työelämään sijoittumista. Myös yhteisöllisyys samanhenkisten kavereiden ja perheiden kanssa oli aivan mahtavaa ja on johtanut elinikäisiin ystävyyksiin ja verkostoon. Emme vaihtaisi päivääkään pois.