EI "Huippuyliopistolle"

Ota yhteyttä adressin tekijään

Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista EI "Huippuyliopistolle".

Antti Savolainen
Espoo

#1

02.03.2007 14:13

Ajattelin kommentoida muutamaa adressissa esitettyä väitettä, jotka mielestäni eivät selkeästi pidä paikkaansa. Osasta muitakin kohtia olen eri mieltä, mutta kukin kokee asiat haluamallaan tavalla. Mielestäni adressin allekirjoittajia ei kuitenkaan saisi johtaa harhaan vain saadakseen lisää allekirjoittajia.

1. Esitys asettuu voimakkaasti tukemaan lukukausimaksujen käyttöönottoa ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

Lukukausimaksut on mainittu kyllä esityksessä mitä en haluakaan puolustella. Esityksessä ei kuitenkaan tueta lukukausimaksuja voimakkaasti, vaan lukukausimaksut on jätetty pääsääntöisesti selvityksen ulkopuolelle. Selvityksessä sanotaan että lukukausimaksuista pitää tehdä yleinen, koko yliopistolaitosta koskeva päätös. Joko puolesta tai vastaan.

2. Yksityisen oikeushenkilön asema olisi liian radikaali irtiotto valtiosta.

Tämä on toki mielipide, mutta muistuttaisin ihmisiä mm. Suomen ylioppilaskuntien liiton ja yliopistojen kannattavan yliopistojen oikeushenkilö-asenaa.
Markus Koljonen
Adressin tekijä

#2

02.03.2007 15:03

Kiitos Antti kommenteista.

1. Työryhmän esityksessä käy selkeästi ilmi, että työryhmä kannattaisi lukukausimaksuja mikäli sillä olisi valtuudet esittää niiden käyttöönottoa.

2. TOKYO on kyllä samaa mieltä yliopistojen ja SYL:n kanssa tästä. Oikeushenkilöaseman tulee kuitenkin olla julkisoikeudellinen, ei yksityinen kuten työryhmä esittää.
Jukka Karhula
Espoo

#3

10.03.2007 22:49

Kiitos addressin käynnistäjille. Oheistan kommenttina kirjoitukseni, joka oli hyväksytty julkaistavaksi HS:n mielipidepalstalla, mutta hyllytettiin eduskuntavaaliehdokkuuteni takia. Tilanne on sikäli paradoksaalinen, että Sailaksen työryhmä esittää fuusion toteutusta kirjattavaksi hallitusohjelmaan - keskustelu asiasta ei ole mahdollista.

Jukka Karhula
rehtori
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen
Espoo


Korkeakoulu ei ole säätiö

Kansliapäällikkö Raimo Sailaksen työryhmä esittää perustettavaksi säätiötä, mikä hallinnoisi ja omistaisi uutta Teknisestä korkeakoulusta, Taideteollisesta korkeakoulusta ja Helsingin kauppakorkeakoulusta muodostettavaa korkeakoulua. Säätiön ylin päättävä elin olisi yliopiston ulkopuolisista henkilöistä muodostuva hallitus.

Säätiölle suunnattaisiin valtion rahaa kaksinkertainen määrä nykyiseen rahoitukseen verrattuna. Lisäksi pyrittäisiin keräämään ”ennennäkemättömällä rahankeräyksellä” yksityistä liike-elämän rahoitusta 200 miljoonaa euroa. Tähän asti Raimo Sailas on vaatinut säästöjä ja tuottavuusohjelman toteuttamista korkeakouluissa niin, että joka toisen eläkkeelle lähtijän työpaikka jätetään täyttämättä.

Säätiöissä hallitus ei ole demokraattisessa valvonnassa. Säätiöt saattavat muuttaa kurssiaan ja alkaa toteuttaa aivan muita tavoitteita kuin oli alun perin tarkoitus. Niiden ihmisten, joihin korkeakoulun toiminta vaikuttaa, edut saattavat väistyä johdon intressien muuttuessa. Koko yhteiskunnan etua palvelevien näkemysten esiintulo jää sattuman varaan.

Onko Suomella varaa uskoa yritysten haluun toteuttaa säätiön kautta kansalaisten edun mukaista koulutusta ja tutkimusta korkeakoulussa? Kiina-ilmiö viittaa aivan muuhun. Tutkimuksen ja opetuksen suuntaaminen saattaisi säätiössä palvella yritysten etua, mikä voi olla kokonaan eri asia kuin koko suomalaisen yhteiskunnan ja opiskelijoiden etu. Valtio kuitenkin maksaisi toiminnasta kaksi, kolme kertaa niin paljon kuin yritykset.

Muutamassa kuukaudessa ilman julkista keskustelua on puristettu mietintö ja nyt Sailas esittää fuusiota hallitusohjelmaan. Asia tulisi ratkaistua täysin virkamiesten harkinnan varassa. Tarvitaan julkista keskustelua, jota esitys varmasti herättää, kun sille annetaan aikaa.

Esityksessä halutaan siirtää korkeakoulujen päätäntävalta ulkopuolisen hallinnon ja liike-elämän asiantuntijoille. Yhteistyö yritysten kanssa kannattaa, mutta päätäntävaltaa korkeakoulun johtamisesta ei saa luovuttaa valtion valvonnan ja tiedeyhteisön asiantuntemuksen ulkopuolelle. Mielenkiintoista olisi ajatella, miten Helsingin yliopiston rooli olisi muuttunut, jos se sortokaudella olisi palvellut erityisesti viennin edistämisen pyrkimyksiä eikä yliopistolla olisi ollut valvottua autonomiaa, missä tieteenalojen näkökulma hallitsi päätöksentekoa.

Jukka Karhula
rehtori
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen
Espoo
Markus Koljonen
Adressin tekijä

#4

13.03.2007 19:55

Hei Jukka, kiitos loistavasta viestistäsi. Pari pientä oikaisua kirjoituksen ensimmäiseen kappaleeseen:
- Tarkasti ottaen säätiö, eli sen hallitus, käyttäisi yliopistossa "strategista päätäntävaltaa".
- Työryhmän ehdotuksessa säätiö ei omistaisi yliopistoa, vaan yliopisto itse olisi kyseinen säätiö. Ne olisivat sama asia.
- Tästä johtuen "säätiön ylin päättävä elin" on ehkä hieman hassusti sanottu, sillä elin on ensisijaisesti koko yliopiston ylin päättävä elin.