Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Ota yhteyttä adressin tekijään

Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa.

Sivuston ylläpitäjä on poistanut tämän viestin (Näytä tarkemmat tiedot)

18.02.2013 04:53


Sivuston ylläpitäjä on poistanut tämän viestin (Näytä tarkemmat tiedot)

18.02.2013 04:55


Sivuston ylläpitäjä on poistanut tämän viestin (Näytä tarkemmat tiedot)

18.02.2013 05:03



Vieras

#555 Vapo ostaa halvalla tarkkailupalveluja !!!

21.02.2013 19:38

http://yle.fi/uutiset/vapo_tuomittiin_ymparistolain_rikkomisesta/6506886

Jukka Finni
Adressin tekijä

#556 Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 22.2.2013

22.02.2013 22:05

Tutkimus pitää tuulimyllymelua riskinä

Isojen tuulivoimaloiden lähellä
asuvat voivat kärsiä voimaloiden
aiheuttamasta melusta, joka aiheuttaa
unettomuutta ja unihäiriöitä,
myös masennusta.

Yhdysvalloissa Mainen osavaltiossa tehty tutkimus osoitti, että voimalan läheisyys lisäsi terveyshaittoja, erityisesti unettomuutta. Unitabletteja popsitaan moninkertaisesti enemmän kuin kaukana asuttaessa.

Alueelle rakennettiin 28 puolentoista megawatin tuulivoimalaa viime vuosikymmenen lopulla. Samanlaisia tuulipuistoja kaavaillaan myös Suomeen.

Tutkimus julkaistiin lokakuussa Noise and Health -tiedejulkaisussa ja siitä kertoi brittiläinen Daily Telegraph -lehti. Selvityksessä oli mukana kolme tutkimusyksikköä Yhdysvalloista, Kanadasta ja Englannista.

Tuulivoimaloiden melu on ajankohtaista Suomessa.

Maakuntaliitot selvittivät vuosina 2010–2011 tuulivoiman rakentamiseen mahdollisesti soveltuvia alueita, joita löytyi kaikkiaan 254. Pieniä yhden tai kahden voimalan kohteita ei edes laskettu. Monin paikoin suunnitelmia on alettu viedä eteenpäin.

Kohteet on valittu haja-asutuksen liepeiltä niin, että lähimpään asuntoon on vähintään puoli kilometriä. Syrjäisille alueille ja luontokohteisiin ei mennä.





Mielenterveyden
haitat yleistyivät



Tutkimusta varten koottiin kaksi sosioekonomisesti samanlaista ryhmää. Lähellä asuvilla oli alle puolitoista kilometriä lähimpään voimalaan, ja toiseen ryhmään otettiin 3,3–6,6 kilometrin päässä asuvia.

Väsymystä podettiin yleisesti ja lähellä asuneet valittivat olevansa väsyneitä, kun he heräävät aamulla. Yöunen puute vaivasi myös päivällä ja väsymys alensi työtehoa.

Alle kilometrin päässä voimalasta asuneista yhtä lukuunottamatta kaikki kertoivat terveytensä heikentyneen sen jälkeen, kun voimalat rakennettiin. Vastaavaa ei todettu kaukana tuulimyllyistä asuvilla.

Useampi kuin joka neljäs lähellä voimalaa asuvista kertoi käyttävänsä säännöllisesti unitabletteja, kun kaukana asuvista alle 10 prosenttia turvautui niihin.

Lähes joka neljäs voimaloiden lähellä asuva oli käynyt lääkärissä masennuksen takia tai masennus oli pahentunut sen jälkeen, kun tuulivoimalat rakennettiin alueelle. Kaukana asuvien mielenterveydessä ei havaittu muutoksia.





Melu lähtee
siivistä



Tuulivoimalan haitallisuus liittyy siipien aiheuttamaan matalaan ja tasaisesti sykkivään ääneen, joka tunkeutuu sisätiloihin ja haittaa nukkumista. Ääni voi olla niin matala, ettei sitä kuulla, mutta silti se vaikuttaa unen laatuun.

Matalat äänet kantavat paljon kauemmas kuin korkeat, sillä ne eivät vaimene samalla tavalla ilmassa. Ilmiö on tuttu, kun ohikiitävästä autosta kuuluu matalaa musiikin jumputusta.

Edes asuntojen seinät eivät pidättelee matalaa melua, eikä rakennusten tilkitsemisestäkään ole juuri apua. Ympäristöministeriön mukaan vasta ikkunoiden ja karmien vaihtaminen ääntä eristäviin saattaa auttaa.

Tyypillistä on, että matalat äänet voimistuvat muita enemmän tuulivoimalan koon kasvaessa.





Uudet suunnitteluohjeet
kesälomien jälkeen



Ympäristöministeriön mukaan meluhaittoja voidaan vähentää tehokkaimmin viemällä voimalat riittävän kauas asutuksesta.

Jonkin verran melua pystytään vaimentamaa siipien muotoilulla sekä pysäyttämällä tai alentamalla tehoja, kun meluhaitta on suurimmillaan. Se pienentää kuitenkin tuulimyllyn sähköntuotantoa.

Voimaloiden suunnittelua ohjeistettiin kesällä valtioneuvoston asetuksella ja parhaillaan VTT kokoaa ympäristöministeriön toimeksiannosta yhtenäistä suunnitteluohjetta. Se valmistuu keväällä ja saadaan käyttöön kesälomien jälkeen, ministeriöstä kerrotaan.



VEIKKO NIITTYMAA

Anonyymi

#558 Tuulivoima

22.02.2013 22:22






On normaalia, että tuulivoimayhtiöt tuovat esille vain etuudet. EI vahingossakaan mainita tuulivoimasähkölle tulevaa kuluttajahintaa. Oma taloussähköni tuli maksamaan v. 2012 minulle nyt jo kaikkine lisineen 14,7 senttiä/kWh. Tuulivoiman keskeisessä maissa sähkön kuluttajahinta on kivunnut 28-30 senttiin kWh, esim Iso-Britannia, Tanska ja Saksa.

Vuosikertomuksensa 2011 mukaan Kemijoki Oy myi vuonna 2011 sähköä 4 365 GWh 39,613 miljoonalla eurolla eli 0,9 senttiä kWh.
Lisäksi tällä yhtiöllä on suunnitteilla uutta lisävesivoimaa, mitkä toisivat heidän arvionsa mukaan noin terawattitunnin eli 1 000 miljoonaa kilowattituntia lisää 100 -prosenttisesti uusiutuvaa sähköenergiaa vuosittain eli kaksinkertaisesti sen, minkä Suomeen kaavaillut 2 500 MW tuulivoimaa koskaan tuottaisivat koko elinkaarensa aikana.

Vesivoimalaitokset ja varastoaltaat ovat käytännössä myös ikuisia, sillä esim. Imatran voimalaitos täyttää muutaman vuoden kuluttua 100 vuotta ja toimii paremmin kuin uutena.

Valtioneuvoston kaavailema tuulivoimarakentaminen hipoo jo taloustyhmyyden huippua. Valtioneuvosto on talousviisaineen (=hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta, vrt 80 -luvun loppua ja sen jälkeen alkanutta Suomen talouden katastrofia kaikkine seuraamuksineen) suunnitellut satoja miljoonia (2000 miljoona euroa) veronmaksajien tukea tuulivoimarakentamiseen sekä lyönyt jo nyt lukkoon 10,53 sentin tavoitehinnan kilowattitunnilta tuulisähkön tuottajille, jonka maksaisivat kaikki yksityiset sähkönkäyttäjät.

Pelkästään näillä valtiovallan tuulivoimarakentamista pönkittävillä 2000 tukimiljoonilla saisi ostettua tältä Kemijoki Oy:ltä heidän oman hinnoittelunsa mukaista sähköä 222 MRD kWh (222.000.000.000 / Ennen vanhaan meillä sanottiin väliajalla "Mitäs me nollista, kun eivät nekään meistä"). Tuulivoimaa tuettaessa kaikki menee pohjattomaan nieluun eli taivaan tuuliin ja jäljelle jäisi ainoastaan todellisille vastuunkantajille maksettavaa ja ne ongelmat, joista meillä Suomessa muun maailman tapaan ei edes kerrota suurelle yleisölle. Nuoruudessani oli sentään meilläkin vielä eräs poliitikko, joka muisti aina mainita että "KYLLÄ KANSA TIETÄÄ". Tiedän, ettei tiedä tästä tuulivoimasta eikä sen seuraamuksista täällä Suomessa. Tällaisen tuulisähkön hinta on noin 12-kertainen Kemijoen vesisähköön verrattuna, ja valtiohan on Kemijoki Oy:n suurin osakas. Kyllä nyt voidaan jo puhua kansantalousrikoksesta ja tuulivoiman rakentajat sekä taustalla kärkkyvät sijoittajat ovat varsinaista rosmosakkia (=SANOISIN VIELÄ KREIKKAAKIN PAHEMPIA TALOUDEN SYÖPÄLÄISIÄ).

Viime kalenterivuonna sähkön pörssihinta oli Suomessa 45,158 euroa/MW = 1000 kWh eli pörssierä. Edellä olevan perusteella tuulivoimayhtiön tuottaessa tätä vihreää tuulienergiaansa 100.000 euron edestä, saa tällainen tuulivoimayrittäjä sekä sen taustalla kärkkyvät sijoittajat nostaa tukea tähän edellä mainitun sähkömäärän tuottamiseen samanaikaisesti 233.181 euroa.


Niin miksi tätä ei kerrota meille? Energian tuotanto on sentään ennen ollut taloutemme tukijaalka. En ymmärrä tällaista tuulivoimataloutta. Kiitos ei meille Suomeen.


Anonyymi

#560 Tuulivoima

22.02.2013 22:27

Allaolevasta linkistä voi lukea (englanniksi) miten käy kun tuuliturbiinin käyttöikä täynnä. 12-15 vuotta. Linkin kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa...
http://www.americanthinker.com/2010/02/wind_energys_ghosts_1.html
Kun tuet loppuu, toiminta käy kannattamattomaksi, ja loppuu. Romut kuitenkin jää. Maanomistajan vastuulle? Toimintansa lopettava tuulipuisto siinä vaiheessa "varaton" ei ryhdy maksamaan kallista purkutyötä. Tuskinpa toimijat tallettavat pankkiin takuusummaa, jolla katetaan purkamisen kulut toiminnan loputtua. Moniko maanvuokraaja huomaa edes ajatella asiaa?
Jenkeissä tuhansia tuulivoimaloita käyttämättömänä, alueilla joissa keskituulet aivan eri luokkaa kuin Suomessa... Jääneet surulliseksi muistoksi ihmisten hyväuskoisuudesta ja ahneudesta.

Vieras

#561 Re: Tuulivoima

22.02.2013 23:43

#560: - Tuulivoima

Kuulostaa ihan suomalaiselta turvehommalta. Jos ja kun turpeen veroedut loppuu, niin moni suopelto jää levälleen, kun ei kannata ja kun toiminta loppuu, niin kaikki *askat jää maanomistajille ja muille paikallisille asukkaille. Jo kymmeniä tuhansia hehtaareja on jätetty turpeen kaivuun jäljiltä ja kuinka useassa paikassa on vain savivellikkö jäljellä johon ei saa tehtyä edes peltoa - ahneuden hinta tämäkin!

 

 

 


Vieras

#562 Re: Tuulivoima

22.02.2013 23:47

#559: - Tuulivoima

kaikki joukolla vastustamaan turvetta, niin eiköhän niitä turpeenkaivajiakin ala mennä konkkaan! (jos se helpottaa mieltäsi, että jollain ei mee hyvin)

 

 


Anonyymi

#563 Re: Re: Tuulivoima

23.02.2013 00:11

#562: - Re: Tuulivoima

Turpeenkaivajat ei saa tukea. Tuulivoimalat saa ihan mieletöntä tukea ja silti konkurssi tulee. Ymmärrätkö että Tuulivoima tuhlaa veronmaksajien rahoja. Huoltovarmuutta ei turpeen osalta ole ollut ja se näkyy kivihiili laskussa ja sen johdosta on moni kaukolämpö nostanut lämmitys laskua ihan kiitettävästi. Maatalouden tuen ymmärtää. Jos maataloudelta loppuu tuki niin silloin kotimaisen ruuan hinta nousee ja se näkyy meidän kaikkien ruokalaskussa. Maatalouden tuki on meidän kaikkien etu. Jos ei tuule niin ei tule veronmaksajille lisä laskua. Mitä Enemmän tulee niin sitä enempi tulee veronmaksajille lisälaskua. Voidaanko turvetta vielä vastustaa enemmän kuin nykypäivänä?

Jukka Finni
Adressin tekijä

#564 Kopiotu netti iltalehdestä 23.2.2013 YDINVOIMA ON SAASTAA

23.02.2013 08:59

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013022316710697_ul.shtml

niin

#565 Suomi pyörimään

24.02.2013 13:16

Ja perätömille valitajille muutaman tonnin maksut kuluista ja haitoista joka venytää lupiesaantia aiheetomasti...Ei se 5-10 vuotta ole sille toiselle ilmaista...
Jukka Finni
Adressin tekijä

#566 Aika on rahaa

24.02.2013 15:18

Ylimääräinen euro kulu mikä syntyy valituksista ja ympäristö lupien kalleudesta ja säädöksien muuttuessa kuukausittain siirtyy automaattisesti turpeen hintaan jonka maksaa turpeen kuluttajat. Virkamiehet/naiset tykkää kun niillä on töitä lupa-asioiden käsittelyssä jotka voi kestää kymmenen vuotta. n. 100 heh lupa kun tulee kielteisenä tai möynteisenä niin päätökselle on tullut 7000 euroa hintaa. Yksikään lupa maksu/valitus ei paranna veden/ympäristön laatua vaan se raha ja aika mikä käytetään vesistöjen suojeluun ja tekniikkaan parantaa veden/ympäristön laatua. Maatalouden ympäristö luvat yhtä kalliita kuin ydin voiman ympäristö luvat.

Ympäristö lupa maksu vois muodostua esim. liikevaihdon suuruudesta tietyllä % määrällä. Silloin se olis tasapuolista.

Tällä hetkellä lupa maksut/käsittely on syrjintää.

Jukka Finni
Adressin tekijä

#567

25.02.2013 21:32

Selvitys: Kivihiili valtaa jalansijaa Suomessa
Bioenergia ry:n Pöyryltä tilaaman selvityksen mukaan kivihiili ja muu tuontienergia korvaavat yhteensä lähes 85 prosenttia lupasumasta johtuvasta turvepulasta. Tilanteeseen vaikuttaa myös vuoden alusta tehty heikennys kotimaisen puuenergian tukeen. Kehitys uhkaa tuhansia työpaikkoja Suomessa.
Kivihiilen ja muun tuontienergian käyttö on noussut merkittävästi etenkin lupasumasta johtuvan turvepulan vuoksi jo tänä vuonna. Kaiken kaikkiaan lähes 85 prosenttia turvepulasta korvautuu tuontienergialla ja vain noin 15 prosenttia varastossa olleen puun polttamisella.
Ensinnäkin turvepulaa korvataan kasvaneella sähkön tuonnilla sen sijaan, että sähkö tuotettaisiin turpeella kotimaassa. Toiseksi, Suomessa ajettavissa turvekattiloissa ylivoimaisesti suurin turpeen korvaaja on kivihiili.
Tuontienergia uhkaa vallata jatkossa yhä enemmän jalansijaa turpeen korvaajana. Mikäli ensi kesän turvetuotanto epäonnistuu, seuraavalla kaudella ei ole enää yhtä suurta puuvarastoa käytettäväksi turvevajeen korvaamiseen.
Turvepula johtuu siitä, että turvetuotantoalueista yhä useampi on mataloituneita soita, joista etenkään sateisina kesinä ei saada nostettua riittävää määrää turvetta. Uusien säille vähemmän herkkien tuotantoalueiden luvitusprosessit ovat vaikeutuneet ja pitkittyneet eli on syntynyt lupasuma.
Myös puun aseman heikkeneminen lisää tuontienergiaa
Tuontienergian käyttöä lisää osaltaan myös energiapuun asemaa heikentävä uusiutuvan energian tukimuutos. Tämän vuoden alusta toteutetun metsähakkeen sähköntuotantotuen alentamisen jälkeen hakkeesta on tullut kallein polttoaine lauhdesähkön tuotannossa. Vielä viime vuonna metsähake oli silloisten tukien vuoksi kilpailukykyinen polttoaine ennen turvetta ja kivihiiltä.
Kivihiili-investoinneilla vuosikymmenten vaikutus
-Tällä hetkellä kriittisin kysymys on se, investoivatko energiayhtiöt kivihiileen vai kotimaiseen puuhun ja turpeeseen. Näillä investoinneilla on suuri merkitys suomalaisiin työpaikkoihin kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa toteaa.
Selvityksen mukaan uusilla turvetuotannon luvilla on kiire, ennen kuin suuri osa energialaitoksista on pakotettuja investoimaan kivihiileen. Nyt esimerkiksi Pori, Pietarsaari, Jyväskylä, Kuopio, Kajaani ja Oulu ovat joutuneet turvautumaan tai varautumaan kivihiilen polttamiseen.
Lämmön hinnassa merkittäviä nousupaineita
Kivihiili-investoinnit johtavat kuluttajan energian hinnan nousuun sekä energiaomavaraisuuden ja vaihtotaseen heikkenemiseen. Peisa muistuttaa, että samalla kotimaisia työpaikkoja ei synny vaan niitä menetetään. Jo nyt nähty kehitys uhkaa yli tuhatta kotimaista työpaikkaa.
Tehdyn selvityksen mukaan kivihiilen lisäkäyttö uhkaa nostaa kuluttajan kaukolämmön hintaa noin 15 prosenttia jo tänä vuonna turvetta käyttävissä kaupungeissa.
Lisätietoja
Bioenergia ry, toimitusjohtaja Jyrki Peisa, puh: 050 364 0836, jyrki.peisa@bioenergia.fi
Pöyry Oyj, energiakonsultoinnin johtaja Juha Elo, puh: 040 594 4755, juha.elo@poyry.com

Bioenergia ry
Bioenergia ry aloitti toimintansa vuoden 2012 syksyllä, kun Finbio, Puuenergia, Pellettienergiayhdistys ja Turveteollisuusliitto oli yhdistetty Bioenergia ry:ksi. Yhdistys kattaa koko bioenergia-alan aina maanomistuksesta energiantuotantoon, metsäteollisuuteen, teknologiaan ja alan oppilaitoksiin.
Bioenergia ry:n tavoitteena on synnyttää uusia työpaikkoja ja torjua ilmastonmuutosta viisaasti edistämällä kotimaisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa. Pyrimme nostamaan uusiutuvan energian osuuden puoleen koko energiantuotannosta ja energiaomavaraisuuden asteen yli puoleen vuoteen 2030 mennessä. Yhdistyksen jäsenyritykset tuottavat 80 prosenttia kaikesta uusiutuvasta energiasta Suomessa ja kattavat 90 prosenttia kotimaisen energian tuotannosta. Jäsenyritykset työllistävät suoraan tai välillisesti yli 20 000 ihmistä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 3 miljardia euroa.
Jukka Finni
Adressin tekijä

#568

25.02.2013 21:46

TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ
Pöyry Management Consulting Oy




25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy
TURPEEN TUOTANTO ON SÄÄRIIPPUVAISTA –
MYÖS TURPEEN KULUTUS VAIHTELEE


.Keskimääräinen turpeen kulutus on ollut viimeisten 15 vuoden aikana noin 23 TWh. Suurin vaihtelu
on johtunut lauhdesähkön tuotantoon käytetyn turpeen määrästä sekä myös lämmitystarpeesta.
Turpeen tuotanto on vaihdellut välillä 5 - 37 TWh.


.Sääolosuhteet olivat kesällä
2012 turvetuotannon kannalta
huonot ja mataloituneet suot ovat
herkkiä sateisuudelle.
.Turpeen tuotantomäärä jäi
erittäin alhaiseksi,
energiaturvetta tuotettiin noin
11,2 TWh.
.Keväällä 2012 varastoissa oli
turvetta noin 5 TWh, joten
käytettävissä olevan turpeen
määrä oli reilut 16 TWh.



TURPEESTA ON PULAA VUONNA 2013 – TURVETTA KORVATAAN
HIILELLÄ, PUULLA JA TUOTANTOA VÄHENTÄMÄLLÄ
25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy 3

Turpeen käyttö jää arviolta 7 TWh keskimääräistä alhaisemmaksi
Puolet turpeesta jää
käyttämättä ja
korvautuu sähkön
tuonnilla
ja tuontipolttoaineilla
Puolet korvataan
nykyisissä kattiloissa
muilla polttoaineilla



TURPEESTA ON PULAA VUONNA 2013 – TURVETTA KORVATAAN
HIILELLÄ, PUULLA JA TUOTANTOA VÄHENTÄMÄLLÄ
25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy

4
Kivihiili 60 %
Muut 5%

Puu 35 %

Puolet korvataan
nykyisissä kattiloissa
muilla polttoaineilla
Turvetta korvataan 3,5 TWh
Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

TURPEESTA ON PULAA VUONNA 2013 – TURVETTA KORVATAAN
HIILELLÄ, PUULLA JA TUOTANTOA VÄHENTÄMÄLLÄ
25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy 5


Kivihiili
Muut
Puu

Puu
Kokonaisuudessaan vain 1/6 turpeen käytön vähenemästä
korvautuu kotimaisella puupolttoaineella
Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

MIKSI?

25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy 6
Huoltovarmuustekijät

Kilpailukyky

•Turpeen veron nousu viime vuodenvaihteessa
•Metsähakkeen sähköntuotantotuen heikentyminen viime
vuodenvaihteessa


•Heikko turvetuotantokesä 2012 ja alhainen turpeen varastotaso,
jonka taustalla on uusien turvetuotantoalojen luvituksen hitaus
•Puun saatavuuden rajallisuus ja käytön lisäämisen ”hitaus”



Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy 7
.Maailman suurin biopolttoainevoimalaitos (puu, turve,
kivihiili, REF)
–toimittaa teollisuushöyryn UPM:n
metsäteollisuusintegraatille ja kaukolämmön
Pietarsaaren kaupungin kaukolämpöverkkoon.
–Lisäksi laitoksella on kapasiteettia tuottaa merkittäviä
määriä lauhdesähköä eri polttoaineilla


.Puupolttoaineiden osuus polttoainekäytöstä:
–2011: 47%
–2012: 55%


.Vielä viime vuonna lauhdesähkön tuotannossa metsähake oli kilpailukykyisin
polttoaine ennen turvetta ja kivihiiltä. 1.1.2013 metsähakkeen
sähköntuotantotukea laskettiin, jolloin hakkeesta tuli kallein polttoaine. Sen
lisäksi turvetta ei ole huonosta turvetuotantokesästä johtuen saatavilla
riittävästi, joten kivihiilen käyttö on lisääntynyt merkittävästi.
–Talvella 2012-2013 kivihiilen osuus polttoainemäärästä on 40 – 50 %




CASE-ESIMERKKI HIILEEN SIIRTYMISESTÄ –
ALHOLMENS KRAFT AB, PIETARSAARI


Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy
SEURANNAISVAIKUTUKSET NÄKYVÄT ERITYISESTI
KAUKOLÄMMÖN HINNASSA MUTTA MYÖS TYÖLLISYYDESSÄ JA
KAUPPATASEESSA
8
.Lisäksi turvetta käytetään tänä lämmityskautena arviolta noin 7 TWh keskimääräistä
vähemmän. Tästä noin 1,2 TWh arvioidaan korvautuvan puupolttoaineilla, jonka
tuotanto myös työllistää. Loppu, lähes 6 TWh, turvevähenemästä korvautuu sähkön
tuonnilla ja tuontipolttoaineilla
.Menetetään noin 1250 henkilötyövuoden työpanos.
.Vaikutus kauppataseeseen on yli 100 M€


.Turpeen veromuutos vuoden alusta,
hinnannousu saatavuuden
heikentymisestä sekä erityisesti
sisämaan laitoksilla kalliimman
kivihiilen käyttö nostaa
kaukolämmöntuottajien kustannuksia
jopa yli 10 €/MWh
.Tämä voi johtaa jopa lähes 15 %
lämmön hinnan nousuun
kuluttajahinnassa joissain
kaupungeissa



Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

TURPEEN JA KIINTEIDEN PUUPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN
KEHITTYMISEN SEURAAMISEKSI LAADITTIIN KOLME
SKENAARIOTA

25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy 9
Nykytrendi - skenaario
Energia- ja ilmastostrategia - skenaario
Kotimaisuus - skenaario
Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

25.2.2013

Pöyry Management Consulting Oy
JATKAMALLA NYKYTRENDIÄ KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN
KÄYTÖN KASVU LÄHES PYSÄHTYY
10
.Turvetuotantoalaa on poistunut käytöstä viime
vuosien aikana noin 3 000 hehtaaria vuodessa ja
uutta on saatu luvitettua noin 1 000 hehtaaria.
Samalla vanhat suot ovat mataloituneet entisestään,
jolloin tuotannon sääriski on merkittävästi suurempi.
.Nykytrendi-skenaariossa turvesoiden luvitus on
nykyisen kaltaisesti riittämätöntä ja turvetuotantokyky
ei keskimäärin riitä vastaamaan alentunuttakaan
kysyntää.
.Vähintään ajoittaisesta turvepulasta johtuen
energiantuotantolaitokset joutuvat
huoltovarmuussyistä investoimaan ja siirtymään osin
hiilen käyttöön
. Hiilen käytön kynnys madaltuu, jolloin hiiltä
käytetään enemmän hintasuhteiden salliessa, vaikka
turvetta olisikin saatavilla.



Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy
KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN KOKONAISKÄYTTÖMÄÄRÄSSÄ
MERKITTÄVIÄ EROJA ERI SKENAARIOIDEN VÄLILLÄ

11
.Turpeen vuotuinen käyttö eroaa
10 TWh eri ääriskenaarioissa vuonna 2020:
Nykytrendi- vs. Kotimaisuus-skenaario.
.Erot kiinteiden puupolttoaineiden käytössä
skenaarioiden välillä ovat selvästi pienemmät, vain
alle 2 TWh. Tämä johtuu siitä, että Suomi on
sitoutunut täyttämään mm. uusiutuvan energian
osuuden velvoitteensa, ja sen keskeinen osa on
metsähakkeen käytön merkittävä kasvattaminen,
skenaariosta huolimatta.
.Myös energia- ja ilmastostrategia – skenaarion
toteutumiseksi on turvetuotantoalojen määrästä
pidettävä huolta ja riittävästi uutta tuotantoalaa
luvitettava.
.Pääosin erot skenaarioiden polttoainekäytön
välillä johtuvatkin kivihiilen käyttömääristä



Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

SELVITYKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET
25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy 12
Turvetuotantoalojen luvitussuman
purkaminen

Huolehdittava kotimaisten polttoaineiden
kilpailukyvystä kivihiiltä vastaan
Korjaavia toimenpiteitä tarvitaan nopeasti,
jotta tilanteesta ei tule pysyvä
Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy
TURVETUOTANTOALOJEN LUVITUSSUMAN NOPEA PURKAMINEN
KESKEISTÄ HIILEEN SIIRTYMISEN ESTÄMISEKSI
13
.Hiilelle siirtymisen estämiseksi tärkein ja kiireellisen asia on kysyntään nähden riittävän turvetuotannon
varmistaminen. Tässä keskeisintä on turvetuotannon luvitussuman nopea purkaminen, koska luvan
saamisen jälkeenkin kestää tyypillisesti vähintään 4 - 5 vuotta tuotannon käynnistymiseen.
Tuotantokykyä on oltava riittävästi, jotta voidaan kerryttää riittävä ylivuotinen varastotaso huonojen
tuotantovuosien varalle. Tämä tarkoittaa sekä riittävää hehtaarimäärää että tuotantosoiden oikeaa
ikärakennetta (riittävästi uusia, ei vielä mataloituneita soita).
.Riittävä turvetuotanto tulee saavuttaa nopeasti, ennen kuin suuri osa laitoksista ehtii hankkia
hiilenkäyttömahdollisuuden eli luvittaa laitoksensa hiilenkäyttöön, investoida tarvittaviin teknisiin
muutoksiin ja hankkia hiilivaraston. Hiilenkäyttömahdollisuuden hankkimisen jälkeen kynnys hiilen
käyttöön markkinatilanteen niin salliessa on pieni.



Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy
TÄRKEÄÄ HUOLEHTIA KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN
KILPAILUKYVYSTÄ KIVIHIILTÄ VASTAAN
14
.Turpeen ja puun kilpailukyvystä on myös tärkeää huolehtia. Turpeen veron nosto ja samanaikainen
puun tukien lasku pitää turpeen ja puun keskinäisen kilpailukyvyn ennallaan, jolloin energiantuotannon
puustamaksukyky säilyy samana, eikä teollisuuden kuitupuu ohjaudu enempää energiantuotantoon.
Samalla kuitenkin kotimaisten polttoaineiden absoluuttinen kilpailukyky hiileen nähden heikkenee,
vaikkakin vielä tällä hetkellä kilpailukyky on etenkin sisämaan sähkön ja lämmön
yhteistuotantolaitoksilla riittävä. Kuitenkin rannikon laitoksilla, joihin hiilen kuljetuskustannus on
alhaisempi ja mahdollisesti turpeen kuljetusmatkat ovat pidemmät, hiilen kilpailukyky on parempi.
.Polttoaineiden verotus koskee vain lämmöntuotannon polttoaineita, sähköntuotannon polttoaineet ovat
verottomia. Verottomilla hinnoilla tarkasteltuna, eli sähköntuotannossa, hiilen käyttö on jo nyt turvetta
edullisempaa. Niinpä lauhdetuotannossa ja osin rannikon korkean rakennusasteen
väliottolauhdelaitoksilla, hiilen käyttö on jo nyt turvetta kannattavampaa. Erityisen huolestuttavaa on,
että vuodenvaihteessa toteutetun metsähakkeen sähköntuotantotuen laskun myötä hiilen käyttö
lauhdetuotannossa on myös metsähaketta edullisempaa. Tämä näkyy välittömästi lauhdesähkön
tuotannon polttoainekäytössä.



Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy
TURVEVAJETTA PAIKATAAN NYT SYÖMÄLLÄ PUUVARASTOJA,
TÄTÄ MAHDOLLISUUTTA EI OLE ENÄÄ TOISENA PERÄKKÄISENÄ
VUOTENA ILMAN KUITUPUUN ENERGIAKÄYTTÖÄ
15
.Huomioitavaa on myös, että kuluvalla lämmityskaudella puuttuvaa turvetta korvataan suuria määriä
metsähakkeella. Käytännössä tällä hetkellä kulutetaan puupolttoainevarastoja. Samaan aikaan
hakkuumäärät ovat tavallista alhaisempia, jolloin uutta metsähaketta tuotetaan vähemmän. Tämä
tarkoittaa, että vaikka kuluvan lämmityskauden turvepulasta nyt selvitään puun ja hiilen käyttöä
lisäämällä, olisi toinen peräkkäinen huono turvetuotantokesä erittäin hankala. Metsähakkeen käytöllä
ei pystyttäisi enää korvaamaan turvetta vastaavia määriä, ellei kuitupuuta ohjattaisi polttoon. Turvevaje
jouduttaisiin siis hoitamaan entistä enemmän kivihiilellä.
.Metsähakkeen käytön lisäämistavoitteet ovat erittäin suuret seuraavien vuosien aikana ilman
turvetuotannon ongelmiakin. Metsähakkeen tuotantoa ei ole mahdollista nopeuttaa sellaisia määriä,
että sillä voitaisiin merkittävästi korvata turvetuotannon vajetta myöskään tulevina vuosina.
.Kuitupuun laajamittainen ohjaaminen energiantuotantoon aiheuttaisi ongelmia metsäteollisuuden
puunhankinnalle. Teollisuuden raaka-aineen hankintakustannukset nousisivat, mikä vaikeuttaisi
metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Pahimmillaan tällä olisi vaikutusta metsäteollisuuden
tuotannon määrään ja sijoittumiseen. Tällä olisi puolestaan aiemmin esitettyä kertaluokkaa suuremmat
vaikutukset vaihtotaseeseen, työllisyyteen ja edelleen kansantalouteen.
Jukka Finni
Adressin tekijä

#569

25.02.2013 22:01

BIOENERGIA RY - Luonnonenergiaa Suomesta

Kivihiili korvaamassa kotimaista
•Selvityksestä vedettävä se johtopäätös, että kivihiili vakiinnuttanut asemaansa kotimaisten polttoaineiden kustannuksella. Kyseessä selkeä, valitettavasti rakenteisiin asti ulottuva muutos
•Kriittisin kysymys on se, investoivatko energiayhtiöt kivihiileen vai kotimaiseen lähienergiaan, vaikuttaa vuosikymmeniksi eteenpäin.
•Useat energiayhtiöt ovat nyt joutuneet ilmoittamaan kivihiili-investoinneista. Monet uusiutuvan energian investoinnit ovat puolestaan jäissä.
•Esimerkiksi perinteiset kotimaisen energian käyttäjät kuten Jyväskylä, Pietarsaari, Kuopio, Oulu, Pori ja Kajaani ovat joutuneet turvautumaan tai varautumaan kivihiilen polttamiseen.

Tilanteesta vaikea löytää voittajia
•Energiayhtiöiden näkökulmasta kivihiili-investoinneissa on kyse pakkoinvestoinneista, joilla etenkin lämmöntuotanto saadaan talviaikaan turvattua.
•Hiilen käyttöön joudutaan investoimaan, koska useimmissa vanhoissa kaukolämpökattiloissa ei voida polttaa puuta ilman tukipolttoainetta eli turvetta tai tuontihiiltä.
•Kotimaiset työpaikat jäävät kuitenkin syntymättä, hinnat nousevat, vaihtotase heikkenee eikä puhtaampaa lähienergiaa hyödynnetä.

Vaikutukset talouteen
•Jo nähty kehitys uhkaa noin 1250 henkilötyövuoden työpanosta.
•Lämmönhintaan paikoin välitön 15 % nousupaine
•Kauppataseen osalta puhutaan sadoista miljoonista, pitemmällä ajalla jopa miljardeista euroista
•Esimerkiksi 10 turvetta käyttävää voimalaitoksen investoiminen hiilen käytön lisäämiseen voi olla suuruusluokkaa 50 - 100 M€.

Lupasuma ja tukipolitiikka taustalla
•Viime kädessä kysymys on turpeen saatavuudesta, joka on ongelmissa lupasuman vuoksi. Tästä on edelleen seurauksena se, että sateisina kesinä ei saada enää nostettua riittävää määrää turvetta.
•Ala on ollut myös jatkuvien veronkorotusten sekä tuotanto- ja investointitukien leikkaamisten kohteena. Suuret investoinnit edellyttäisivät kuitenkin nimenomaan ennakoitavuutta.
•Yksi keskeinen väärään suuntaan vievä tekijä on myös ohjauskeinojen toimimattomuus nykyisillä alhaisilla päästöoikeuksien hinnoilla.

Nykyinen luvitustahti jää hallituksen tavoitteista
•Nykyisellä luvitustahdilla turvetta ei riitä hallituksen energia- ja ilmastostrategian mukaiseen turvemäärään (16 TWh 2020).
•Pöyryn nykytrendi-skenaarion mukaan nykyisellä luvitustahdilla vuonna 2020 on käytettävissä turvetta vain 11TWh eli vain alle puolet viimeisen 15 v. keskiarvosta (23 TWh).
•Vuoden 2012 lopussa uusien turvetuotantoalueiden lupia oli prosessissa noin 12600 ha ja vanhojen alueiden lupaehtojen tarkistushakemuksia lähes 7000 ha.
•Tällä hetkellä vanhaa tuotantoalaa poistuu enemmän kuin uusia saadaan tuotantoon.

Myös puun asema on heikentynyt
•Viime vuonna lauhdesähkön tuotannossa metsähake oli silloisten tukien vuoksi kilpailukykyisin polttoaine ennen turvetta ja kivihiiltä.
•Tämän vuoden alusta toteutetun metsähakkeen sähköntuotantotuen alentamisen jälkeen hakkeesta tullut monin paikoin kallein polttoaine.
•Esimerkiksi Pietarsaaressa sijaitsevassa maailman suurimmassa biovoimalaitoksessa aiemman tukijärjestelmän ansiosta metsähakkeen käyttöä lisättiin merkittävästi, viime vuonna puupolttoaineiden osuus oli jo 55 prosenttia.
•Vuoden 2013 alusta toteutuneen metsähakkeen tuotantotuen leikkauksen seurauksena metsähakkeesta on tullut voimalan kallein polttoaine.
•Tämän ja turvepulan vuoksi kivihiilen osuus voimalassa käytetystä polttoaineista kasvaa aiemmasta 10 prosentista 30–50 prosenttiin.

Jatkossakin tarvitaan sekä puuta että turvetta
•Puulla on valtavat kasvunäkymät (biohiili, bionesteet, biokaasu ja kivihiilen korvaaminen), puun ei tarvitse kilpailla turpeen kanssa
•Puuenergian ja turpeen käyttö on toisiinsa sidoksissa, puu tarvitsee teknisistä syistä tukipolttoaineeksi turpeen tai kivihiilen
•Vielä tällä lämmityskaudella turvetta on korvattu pieneltä osin myös puupolttoaineella, mikä on ollut mahdollista käyttämällä varastoitua puuta normaalia enemmän.
•Ensi talvena ei ole enää yhtä suurta puuvarastoa käytettäväksi mahdollisen turvepulan korvaamiseen.
•Tämä viittaa siihen, että kivihiilellä on jatkossa yhä vahvempi asema turpeen korvaajana.

Suomea vaivaa kotimaisten energialähteiden vajaakäyttö
•Suomen reilun 30 prosentin energiaomavaraisuus jää selkeästi EU:n noin 50 prosentin keskiarvosta.
•Viime vuoden kauppataseemme jää arviolta 1,6 miljardia alijäämäiseksi. Kauppataseen viiden viime vuoden aikaisesta 10 miljardin heikkenemisestä yksin kallistunut tuontienergia selittää vähintään 2½ miljardia euroa.
•Suomi velkaantuu yhdeksän miljardin vuosivauhdilla ja työttömyys on jäämässä kahdeksaan prosenttiin.
•Tarvitsemme selvää suunnanmuutosta. Tuontienergian sijaan Suomi voisi tuottaa nykyistä suuremman osan käyttämästään energiasta itse.

Tilanne korjattavissa
•Kaikenkattavaksi poliittiseksi ohjenuoraksi se, että puu ennen turvetta ja turve ennen kivihiiltä.
•Ympäristöhallintoon liittyviä lupakäytäntöjä voisi selkeyttää ja nopeuttaa, nyt nähtävillä täysin päinvastaista kehityksestä.
•Uusiutuvalle metsähakkeelle maksettavaa tukea voisi kehittää siten, että metsähake on ajojärjestyksessä ennen kivihiiltä.
•Kotimaisten asemaa edistäisi ennen kaikkea turpeen veron poistaminen ja metsähakkeen tuen palauttaminen alkuperäiselle tasolle.

Adressin tekijä on poistanut tämän viestin (Näytä tarkemmat tiedot)

26.02.2013 18:34



Vieras

#571 Re:

27.02.2013 08:04

#568: Jukka Finni -

olipa yllättävä tämänkin tutkimuksen sisältö ja sanoma! On se vaan ihmeellinen asia, että jos sataa vettä, niin se on luvituksen vika!!!

 

 

Jukka Finni
Adressin tekijä

#572 Kopioitu Maaseudun Tulevaisuudesta 27.2.2013

27.02.2013 09:20

Kivihiili korvaa turvetta lämmityksessä

Turpeen saatavuus on heikentynyt ja
hinta nousussa. Kivihiiltä saa varmasti
ja sen hinta on laskenut, mikä houkuttaa
investoimaan kivihiilikattiloihin.

Turpeen saatavuus on heikentynyt ja hinta on veronkiristyksen vuoksi noussut. Turvetta nostettiin viime kesänä noin 11,2 terawattitunnin (TWh) verran, mikä on vain puolet keskimääräisestä kulutuksesta.

Siksi monen kaupungin energiayhtiö on investoinut voimalaitosten kivihiilitekniikkaan.

Bioenergia ry:n mielestä voimayhtiöiden investoinnit ovat osoitus siitä, että valtion turvepolitiikka on epäonnistunut.

”Tavoitteena on vähentää turpeen käyttöä niin, että kivihiilen käyttö ei lisäänny. Nyt on käynyt täysin päinvastoin”, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa sanoo.

Pöyryn tekemien laskelmien mukaan noin 3,5 TWh turvetta korvataan muilla polttoaineilla tänä vuonna. Noin 60 prosenttia siitä on hiiltä.

Pöyry teki laskelmat Bioenergia ry:n toimeksiannosta.





Energiayhtiön
tehtävä tulosta



Kivihiili kiinnostaa energiayhtiöitä huoltovarmuussyistä. Ainakin Jyväskylässä, Oulussa ja Kuopiossa voimaloita muutetaan kivihiilelle sopiviksi.

”Jotta voimalalle saadaan riittävästi ajotunteja, on polttoainetta oltava. Emme olisi tehneet investointia kivihiililaitteisiin, ellei turvetta kohdeltaisi Suomessa niin huonosti”, Jyväskylän Energian tuotantojohtaja Tero Saarno sanoo.

Nyt kivihiili on voimalaitoksen pihassa turvetta edullisempaa ennen veroja, Saarno arvioi.

Jyväskylän Energian tavoite on, että polttoaineesta olisi puuta 70 prosenttia. Kovin paljon ei puuta voi suosia, jos halvempaa polttoainetta on tarjolla.

”Meidän tarkoitus on tehdä tulosta omistajalle”, Saarno myöntää.

Tällä hetkellä Jyväskylän Energian voimaloissa käytetään vuoden aikana keskimäärin 50 prosenttia puuta, noin 35 prosenttia turvetta ja 15 prosenttia kivihiiltä.





Vanhojen soiden
kuivuminen kestää



Energiayhtiölle kivihiili on helppo vaihtoehto. Puhelinsoitto riittää ja vuori toimitetaan pihaan. Työläitä lupia ei tarvita ja raaka-ainetta on aina saatavilla.

Turpeen korjaaminen sen sijaan epäonnistui viime kesänä sateiden takia. Lupien saaminen uusille soille helpottaisi tilannetta.

”Vanhoilla soilla kuivuminen voi kestää sateen jälkeen melkein viikon, mutta uusilla nostaminen voidaan aloittaa seuraavana päivänä”, Saarno sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Esa Härmälä sanoo hallituksen linjanneen, että lupia pitäisi saada vähäisten suojeluarvojen turvemaille nykyistä nopeammin, kertoo MTV3:n uutiset.





Puun käyttö
lisääntyy



Puun polttaminen lisääntyy, mutta kasvu ei kuitenkaan riitä korvaamaan turpeen tuotannon vajausta.

”Puun käyttö lisääntyy niin nopeasti kuin on mahdollista. Tavoite on lisätä sitä 15 TWh kymmenessä vuodessa”, Pöyryn energiakonsultoinnin johtaja Juha Elo sanoo.

Vuosittainen kasvu on siis noin 1,5 TWh eli noin kolmannes siitä määrästä, mikä tarvittaisiin turvetta korvaamaan.

Puun käytön lisääntyminen on hidasta. Sen pitää esimerkiksi kuivua vuoden. Siksi ensi talven energiapuun pitäisi jo olla kuivumassa.

”Jos Jyväskylän Energian voimaloiden polttoaineesta on puuta 60 prosenttia, menee sitä vuodessa noin 1,5 miljoonaa mottia. Se on pienen sellutehtaan verran puuta”, Saarno sanoo.

 

AIMO VAINIO


Vieras

#573

27.02.2013 20:36

On päivänselvää että turve on kotimaista ja todella hyvä polttoaine.

Vieras

#574

27.02.2013 22:02

... ja onhan sekin päivänselvää, että turpeella on pilattu monet vesistöt


Vieras

#575 Re:

28.02.2013 08:52

#574: -

itämeri?