Seinäjoen koulutuskuntayhtymän opetuspisteiden säilyttäminen maakunnassa

Suomen koulujärjestelmä vaatii perusteellista uudistusta. Tällä hetkellä
on monilla akateemisilla aloilla työttömyyttä. Tämän vuoksi on yliopistojen
ja korkeakoulujen määrää ja opetuslinjoja tarkistettava nopeasti.
Lukioissa on maaseudulla oppilaspulaa. Tämän vuoksi on maaseudulla lukioiden
ja toisen asteen oppilaitosten opetussuunnitelmia yhteensovitettava ja yhteis-
työtä lisättävä, jotta maakunnissa oppilaitokset säilyvät.
16-vuotiaat lähtevät varmaan mielellään maakuntakeskuksiin opiskelemaan, koska
pääsevät pois kotoa. Onko tämä järkevää, koska tuonikäisistä helposti osa
ajautuu viihteelle ja opinnot jäävät sivuseikaksi.
Toisen asteen koulutusohjelmia on myös kehitettävä vastaamaan tulevia työmarkkinoita.

Asko Salo
Seinäjoki

Käväisin eilen Luoman kyläkoululla kuuntelemassa infoa kampuskylähankkeesta. Hämmästykseni oli suuri kun huomasin muutamia nuoria kävelevän koulun kentälle. Kysyin että onko Luoman kylässä tällaisia nuoria jotka vielä viitsivät tulla illallakin urheilu kentälle? Sanoivat että opistolaisia.

Muutaman minuutin kuluttua nuoria oli n. 30-40 ja he pelasivat pesistä kentällä, minulle tämä oli suuri yllätys. Onko EP opistolla näin paljon nuoria?Kyllä, paljon nuoriso ja vapaa-ajan ohjaajia. Kaikki opiskelijat yhteensä 230.
Siis vetovoimaisia opetusyksiköitä voi olla maakunnassakin, eihän kaikkien tarvitse, eikä kuulu olla suuria keskuksia.

Tuli vain mieleeni että tässäkin olisi varmaan joitain yhteistyö mahiksia, siis ainakin vapaa-ajalla iltatoiminnassa?

Ehkä linjavaihtoehtoja tulisikin tarkastella ja keskittää eri opetuspisteissä, kuitenkin niin että kaikki opetuspisteet säilyvät. Ei maakunnan oppilaitoksia voi tyhjätä sen takia saadaan Seinäjoella tiloja täytettyä. Munatonta touhua. Kuitenkin aiotaan rakentaa lisää.

Syksyisin opiskelijat hakevat asuntoa opiskelupaikkakunnilta. Tällä hetkellä moni nuori on käytännössä asunnoton, kaupunkien pienten vuokra-asuntojen kysyntä on suurempi kuin tarjonta. Omenahotelli tai kaverin sohva ei ole paras mahdollinen asumismuoto.

Maakunnassa tilanne on toinen, vielä löytyy edullisia vapaita asuntoja.

On opiskelijoiden etua että opetuspisteet säilyvät maakunnassa!

Synergiaetuja ei tuo kaikkien opiskelijoiden laittaminen samaan kaupunkiin. Ellei sitten synergiaeduksi lasketa esim.koulutuskuntayhtymässä olemassaolevien ongelmien sulauttamista omaan järjestelmäämme..? Jo aiemmin mainittu pula opiskelijaasunnoista, saati opiskelijoiden tarvitsemista "sivupalveluista" on käsinkosketeltavaa! Entäs ammatilliseen koulutukseen pakollisena osana kuuluvat työharjoittelut -onko Seinäjoella tilaa kaikille, vai onko vaarana, että koulussa heikommin menestyvät jäävät ilman harjoittelu (ja työ-) paikkaa ja syrjäytyvät helpommin?

Kylän nuoria ei pidä väkisin ajaa kaupunkeihin, varsinkaan kun Ilmajoella on olemassa (vastoin erilaisia agitaatiopuheita) täysin tomivat tilat, työharjoittelujärjestelmät, laitteet, kokemus... Nykyajan ainoa toimintatapa tuntuu olevan se, että toiminnot yhdistetään hallitsemattoman suuriksi kokonaisuuksiksi (jolloin puutteet eivät hyppää silmille..?) ja aina rakennetaan uutta, "nykyajan tarpeet täyttävää" kokonaisuutta.

Muistakaamme wanhan kansan viisaus: ei pidä korjata jotain, mikä ei ole edes rikki..

#1: asko salo - Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset yhteistyöhön 

 

keskittäminen on pers..stä!