PELASTAKAA KOIRAMME!!

#137: Tarkkailija - Tiede versus vainoharhat ja taikausko

Tervehdys!

Minä en ole puhunut ikinä mitään Viikin eläinsairaalasta. Olen puhunut siitä mitä minä olen itse kokenut/huomannut Viikin löytöeläintalossa ja Viikin koe-eläintilalla. Omien kokemusteni mukaan Viikin löytöeläintalon toiminta ei ole ollut avointa, siellä on ovet suljettuina ja edes viikin löytöeläintalon aukioloaikoina ei pääse sisään kassalle/asiakaspalvelutilaan Viikin löytöeläintaloon. Minä en ole ikinä vainonnut ketään. Me emme ole mitään narkomaaneja emmekä mielenterveystapauksia. Tämä koira ei ole todellakaan kalju, eikä siinä ole kasvaimia eikä se ole sokea eikä mitään muutakaan sellaista. Eikä kyseisellä koiralla ollut mitään kipuja, kun se oli kotona.

Koiran omistaja ei ole antanut mitään lupaa, että koiraa käytettäisiin tutkimuskäytössä amerikancockerspanielitutkimuksessa eikä muussakaan tutkimuksessa eikä koiran omistaja ole antanut mitään lupaa lopettaa koiraa.

Olen nähnyt televisio-ohjelmissa ja internetissä miten kivuliaita eläinkokeet ovat. Jos haluatte, voitte katsoa esim. BUAV:n sivut internetistä. Englannissa eläinkokeet ovat todellinen ongelma, mutta valitettavasti Suomessakin tehdään eläinkokeita esimerkiksi koirilla, joka on ongelma.

Kuulimme, kun tämä kyseinen koira itki surullisena/onnettomana Viikin löytöeläintalossa. Sitä itkua ja kärsimystä ei ollut todellakaan mukavaa kuunnella! Koira kärsii siitä, kun se ei saa nähdä omistajaansa/perhettä, johon se on kiintynyt. Kun seurakoiraa pidetään yksin käsitykseni mukaan pienessä kopissa mahdollisesti (?) päiviä, viikkoja, kuukausia, niin kyllä seurakoira sellaisesta kärsii. Tällä kyseisellä koiralla on aina ollut ihmisseuraa ja eläinseuraakin. Ja olemme huolestuneita siitä, että jos koirat eivät saa tarpeeksi paljon liikuntaa Viikin löytöeläintalossa.

Minun viittaukseni on Seurakuntasanomien numeroon 18/2014 eläinkokeista Viikin koe-eläintilalla. Minä ainakin uskon, että eläinkokeet ovat erittäin kivuliaita eläimille. Me havaitsimme Viikin koe-eläintilalla, että kauheasta, epätavallisen voimakkaasta lannanhajusta päätellen lantoja ei ollut luotu mahdollisesti aika pitkään aikaan (?) ja Viikin löytöeläintalossa oli koirien pihahäkeissä ulosteet ja pissat siivoamatta.

Meitä, jotka olemme kysyneet koiran vointia eikä koiran omistajaa ei ole ainakaan kohdeltu mitenkään hienotunteisesti Viikin löytöeläintalon puolella, päinvastoin, koiran omistajalta salataan kaikki tiedot omasta koirasta ja vedotaan salassapitovelvollisuuteen, käytäntöihin jne. ja minkäänlaista neuvotteluhalukkuutta/kykyä ei ole löytynyt Helsingin Kaupungin eläinlääkäreiden puolelta. Yleensä ihmisten kanssa pystyy neuvottelemaan asioista. Koiran omistaja on tavallinen ihminen, joka rakastaa ja välittää koirastaan ja joka on hoitanut joka päivä koiraansa. Ja tästä on olemassa kirjallisia ihmisten todistuksia, että koiran omistaja on hoitanut koiraansa.

Koiran omistajalla ei ole yhtään huono omatunto koirastaan, koska hän on hoitanut joka päivä koiraansa ja koira on kaunis ja vahva koira. Ja kotona ollessaan tämä koira oli iloinen koira, perheen oma päivänsäde.

Tämä koiran huostaanotto perustuu valvontaeläinlääkärin koiran omistajalle ilmoittamattomalla kotikäynnillä kirjoittamaan tarkastusraporttiin, jossa on valheita ja perättömiä lausumia.

T. Adressin tekijä