IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

#794: Hannu Heinonen -

Kiitos Heinonen tekemästäsi voimalaitoslistasta, josta lukijat saavat hyvän käsityksen kuinka laajaa on turpeen ja puun käyttö. Noita laitosten nimiä ja yhtiöitä aina yksittäin vilahtelee uutisissa, mutta harvoin on tuollaista luetteloa missään näkyvissä. Itselleni nuo ovat tuttuja "tapauksia". Panostus kotimaisiin energiamuotoihin on suurta, ja päättäjien linjaukset ja suuntaviivat energia-asioissa pitkälle tulevaisuuteen edesauttavat voimayhtiöitä päätöksiä tehtäessä tulevista voimalaitosratkaisuista ja niiden polttoainevalinnoista.

Myös naapurissamme Ruotsissa panostetaan kotimaisiin polttoaineisiin. Esimerkiksi Jällivaarassa on muutaman kuukauden ajan toiminut uusi turvetta ja puuta käyttävä voimalaitos. Kattilalaitoksen tilaajana oli Gällivare Energi AB.  Laitoksen höyrykattilan ja siihen liittyvän tekniikan ja teräsrakenteet on toimittanut suomalainen Metson ja Wärtsilän yhteisyritys, MW Power.

Kattila perustuu BFB- tekniikkaan (siis kerrosleijuteknikkaan), jonka vuoksi polttoaineesta saadaan liki 100 prosenttia hyödynnettyä.  Investointi oli suuruudeltaan noin 50 miljoonaa euroa ja se tuottaa 21 MW kaukolämpöä kuntalaisille ja 9 MW sähköä valtakunnan verkkoon. Vanha laitos jää edelleen toimintaan. Siinä käytetään polttoaineena ainoastaan turvetta. Turve hankitaan lähes kokonaan omien kuntarajojen sisältä. Tämä oli yhtenä suurena tekijänä valittaessa laitoksen polttoaine. Turve ja puu työllistävät oman paikkakunnan ihmisiä. Turve ja puu on lähienergiaa parhaimmillaan.

Mitään soraääniä ei ole ollut kiintoainepäästöjen suhteen kyseisellä paikkakunnalla. Päästöjä tarkkaillaan ja siellä on hyvin tiedostettu ja todettu turvetuotannosta tulevien päästöjen vähäisyys. Samoin kuin Suomessa, siellä panostus on lähitulevaisuudessa saada maa- ja metsätalouden tuottamat päästöt kuriin ja päästöjen vähentämistekniikka edes lähelle sitä hyvää tasoa mitä on turvetuotannossa jo käytössä ollut.