susikannan rajoittaminen

Susi ei ole Suomessa (eikä muuallakaan maailmassa) uhanalainen laji. Kyseinen peto on levittäytyessään ihmisten keskuuteen muuntunut luonteeltaan sellaiseksi, että ihmisen läheisyys ei sille enää ole uhka. Lähinnä sen käyttäytymisestä tulee mieleen kettu. Lounais-Suomessa sen lukumäärä on parin viimeisen vuoden aikana räjähtänyt käsiin. Susikanta on Suomessa sitä luokkaa, että jos heti ei tapahdu kannan rajoittamiseen jotavia toimenpiteitä, sen (kannan) rajoittaminen tapahtuu kansalaisten omana toimenpiteenä (ei voi moittia) ja silloin kaikki jotain susista tietävät ymmärtävät, että tilanne riistäytyy lopullisesti käsistä. Susi tappaa saaliinsa syömällä sen elävältä, elikä saaliin lopettaminen ennen syömistä kuulu sen ruokailutapoihin. Herää vain kysymys, kuka kantaa vastuun ensimmäisestä ihmiseen kohdistuvasta hyökkäyksestä? Tapaus roikkuu jo ilmassa, koska ensimmäiset tämän suuntaiset kontaktit on jo otettu. Kun ensimmäinen tapaus sattuu, ei yhtään susiselittäjää varmasti ole lohduttamassa perhettä, että ei se varmaan enää toistu. Susi kuuluu Suomen erämaihin, mutta niitä erämaita Suomessa on valitettavasti enään vain rajaseudulla. Saksassa ammuttiin ainoa sinne eksynyt karhu kahden viikon "kiinni yrittämisen" jälkeen uhkana ihmisille, eikä kukaan parkunut perään. Nyt on Suomessa suden kanssa sellainen tilanne, että toimenpiteisiin on ryhdyttävä HETI ja näyttää siltä, että käyttöön on otettava luonnonsuojelijoilta tutut keinot, eli tehdään, eikä kysellä oikeutuksia. Tässä tapauksessa teot saavat kaikkien ongelman tiimoilla painivien asukkaiden varauksettoman tuen.