Espoolaisten päiväkotien lapsiryhmät pienemmiksi

Espoon kaupungin asukkaina ja veronmaksajina tuomme julki syvän huolemme ja suuttumuksemme Espoon kaupungin tavasta täyttää päiväkotien alle 3-vuotiaiden lasten ryhmät jatkuvasti ylitäysiksi. Vaikka ryhmän kooksi on määritelty 12 alle 3-vuotiasta lasta ja ryhmässä on kolme kasvatusvastuullista, ryhmään otetaan eettisesti epäilyttävien täyttöastemääräysten takia kuitenkin usein 13 tai 14 alle 3-vuotiasta lasta. Lisäksi moneen ryhmään sijoitetaan 15. lapsi säännöllisesti kahtena päivänä kuukaudessa perhepäivähoidon varahoitojärjestelyjen takia.
Päätöksiä perustellaan vedoten pienten lasten suureen sairastelevuuteen ja tarpeeseen pitää päiväkotien käyttöaste sadassa prosentissa koko ajan. Kasvattajaresursseja ei kuitenkaan lisätä, joten sadat alle 3-vuotiaat espoolaislapset ovat käytännössä jatkuvasti tilanteessa, jossa lapsiryhmässä on yli 12 lasta ja enintään kolme hoitajaa. Lisäksi laitosapulaisten määrää vähennetään jatkuvasti, mikä entisestään lisää varsinaisen hoitohenkilökunnan kiirettä mm. lasten syömis-, pukemis- ja siirtymätilanteissa. Kun henkilökuntaa on liian vähän lasten todelliseen tarpeeseen nähden, pieniä 2-vuotiaita joudutaan ääritilanteissa kohtelemaan ns. ”isoina” eli he joutuvat pitkälti pärjäämään itse mm. syömisessä, pukemisessa, nukahtamis- ja riitatilanteissa.

Asetuksessa lasten päivähoidosta 16.3.1973 / 239 ja sen 6. pykälässä määrätään, että enintään neljää alle 3-vuotiasta lasta kohden tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi ammatillisen kelpoisuuden täyttävä henkilö. Tästä suhdeluvusta kunta saa poiketa vain lyhytaikaisesti ja vanhempien työllistymisestä, opinnoista tai koulutuksesta johtuen tilapäisesti. Poikkeaminen ei kuitenkaan ole lyhytaikaista eikä tilapäistä, kun näemme viikoittain tilanteita, jolloin kasvatusvastuullisia on vähemmän kuin päivähoitoasetus edellyttää. Joka aamu lapsia hoitoon viedessämme olemme huolissamme ja laskemme, onko muuten erinomaista hoitoa antamassa tänään riittävä määrä hoitajia ja lastentarhanopettajia. Vakinaisten hoitajien vuosilomien ajaksi ei edes aina palkata sijaisia, mikä johtaa ryhmien toimimiseen vajaalla henkilökunnalla. Seure-henkilöstöpalvelun kautta saatavat sijaiset ovat suurimmaksi osaksi kouluttamattomia, eikä sijaisia ole aina edes saatavilla.

Pienten lasten sijoittamisesta ylipaikoille aiheutuu pelkkää haittaa. Pahimpia haittoja ovat jatkuvat turvallisuusriskit, lasten korvatulehdusten määrän dramaattinen kasvu, tulehduksista aiheutuva luonnollisen kehityksen ja puhumaan oppimisen hidastuminen, lasten aggressioiden, keskittymiskyvyttömyyden ja rauhattomuuden lisääntyminen sekä luontaisen oppimisrauhan menettäminen (ks. Lastentarha-lehti 4/2008, s. 17–19). Ennen kaikkea pienet leikkimistä ja sitä kautta elämää opettelevat lapset tarvitsevat turvaa, puhumista ja mahdollisuuksia olla myös rauhassa yhteydessä hoitajien ja muiden lasten kanssa. Jotta hoitohenkilökunta pystyisi vastaamaan lasten tarpeisiin, he tarvitsevat myös aikaa havainnoida ja suunnitella lasten toimintaa ja tutustua lasten perheisiin. Jokainen ryhmän lapsi, myös 13.,14. ja 15. lapsi tarvitsevat em. tukea ja palveluja, jotka nyt otetaan henkilökunnan selkänahasta ilman lisäkorvausta. Puhutaan varhaisesta puuttumisesta lasten mahdollisiin ongelmiin, mutta kukaan ei ehdi puuttua niihin ajoissa, kun kasvatusvastuullisia on liian vähän. Myös viime vuosina kasvanut kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvien lasten määrä ja heidän mahdollisuutensa oppia suomen kieltä edellyttävät, että hoitajia on vähintään asetuksen edellyttämä määrä.

Täysin käsittämätöntä tämä päivähoidon lakisääteisen suhdeluvun jatkuva rikkominen on etenkin vauraassa Espoossa, jolla on kykyä ja taloudellisia mahdollisuuksia taata lasten tasokas päivähoito. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen sopimuksen vuoksi kunnat eivät kilpaile työntekijöistä palkoilla. Tämä sopimus ei voi estää Espoota vakinaistamasta määräaikaisissa työsuhteissa olevaa päivähoitohenkilökuntaa riittävässä määrin eikä tarkistamasta palkkoja sellaiselle tasolle, jolla alan ammattilaiset haluavat työskennellä Espoossa. Lisäksi Espoon kaupungilla on todellisia mahdollisuuksia pitää kiinni ammattitaitoisesta päiväkotihenkilöstöstä huolehtimalla kunnollisista työolosuhteista, työviihtyvyydestä ja työturvallisuudesta, mitkä tukevat myös lasten mielekkäitä hoitopäiviä. Nämä toimenpiteet ovat monin verroin tärkeämpiä kuin esimerkiksi Espoon toteuttama kosmeettinen työnantajailmeen visuaalinen uudistus. Nykyinen tilanne ajaa yhä useammat osaavat työntekijät pitkillekin sairaslomille, mikä heikentää työyhteisön mahdollisuuksia laadukkaan hoidon (vrt. Espoon kaupungin asettamat laatutavoitteet) tarjoamiseen. Mm. pysyvät hoitosuhteet, lasten turvallisuus, lapsilähtöisyys ja varhaiskasvatussuunnitelmien tekeminen puhumattakaan niissä sovittujen tavoitteiden saavuttamisesta ovat uhanalaisia. Lapsi- ja sitä kautta työmäärän on liian väljästä päivähoitoasetuksesta huolimatta oltava kohtuullinen, jotta kasvattajille jää aikaa tehdä laadukasta työtään.

Ehdottamamme uudistukset sitouttaisivat motivoitunutta ja pätevää henkilökuntaa työhönsä myös tulevina vuosina toisin kuin nykyinen tilanne, jossa sekä vanhemmat että työntekijät pelkäävät, mitä ylisuurissa ryhmissä hoitopäivän aikana tapahtuu. Tunnemme päivähoidon työntekijäpulan, ja juuri sen vuoksi on olennaista, että Espoon kaupunki käyttää todellisia sitouttavia ja työhön kutsuvia keinoja päivähoidon hyvän henkilökunnan rekrytoimiseksi, sillä kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä käytetty.

Vaadimme, että Espoon kaupunki ryhtyy pikaisiin toimiin ja luopuu alle 3-vuotiaiden lasten sijoittamisesta ylipaikoille päiväkotien lapsiryhmiin. Huolemme kohdistuu myös kaikenikäisten lasten päivähoidon toimivuuteen ja turvallisuuteen. Espoon tulee myös huolehtia pätevän päivähoitohenkilöstön houkuttelemisesta ja sitouttaa nykyiset ja tulevat työntekijät mm. luomalla heille mielekkäät työolosuhteet. Kaikille hoitoa tarvitseville lapsille pitää löytää kunnollinen, pätevien hoitajien ja lastentarhanopettajien tarjoama päivähoito asianmukaisissa tiloissa subjektiivisen päivähoito-oikeuden hengessä. Seuraamme aloitteemme käsittelyn edistymistä herkeämättä ja odotamme, että asiaan puututaan mahdollisimman pian.

Tämä aloite ja siihen liittyvä adressi ovat espoolaisten vanhempien aloitteita, joihin lastemme hoitajat eivät ole osallistuneet.

Sanna Voipio-Huovinen Seppo Huhta

Sanna Voipio-Huovinen    Ota yhteyttä adressin tekijään