Korumuotoilun koulutus säilytettävä Lahdessa

Allekirjoitukset, joissa on kommentti mukana

#603

Lahti

(Helsinki, 04.03.2017)

#609

Suunnitteluosaaminen vetää myös käsityöläiset ja teollisen valmistamisen läpi tekniikan, muotoilun ja kulutustottumusten muutoksista. Korut ja käyttöesinemuotoilu ovat meidän kaikkien arkea ja juhlaa ihan huomaamattamme. Korkeakoulupolun tukkiminen korualalta olisi suuri vahinko koko ajan käsitteellisemmäksi muodostuvassa elinympäristössämme. Se aiheuttaisi vahinkoa juuri sille yrittämisen ja työllistymisen sektorille mitä toisaalla yhteiskunnassa peräänkuulutetaan.

(Nurmijärvi, 04.03.2017)

#636

Kaikki ei voi olla insinöörejä tai lähihoitajia. Luovuudella pitää olla paikka kehittyä

(Jyväskylä, 08.03.2017)

#646

Olen lahtelainen kuntavaaliehdokas(PS)
Lupaan puolustaa korumuotoilulinjaa.

(Lahti, 11.03.2017)

#649

Olen kuntavaaliehdokas Lahdessa (PS)

(Lahti, 11.03.2017)

#650

Kuntavaaliehdokas, PS Lahti

(Lahti, 11.03.2017)

#653

Kuntavaaliehdokas, Perussuomalaiset, Lahti

(Lahti, 11.03.2017)

#654

Kunnallisvaaliehdokas, Perussuomalaiset Lahti

(Lahti, 11.03.2017)

#676

Kirjoitin tällaisen mielipidekirjoituksen. ESS ei sitä julkaissut, Uusi Lahti julkaisi.

Muotoiluinstituutin alasajo?

Lahden strategiassa on muotoilu nostettu yhdeksi kaupungin vetovoimatekijäksi. Nyt kuitenkin ollaan lakkauttamassa Lahden muotoiluinstituutin kahta pääainetta, muotoilu- ja vaatesuunnittelua ja korumuotoilua. Tämä on jatkumoa vihamieliselle suhtautumiselle muotoilua ja taideaineita kohtaan. Se edustaa sitä kovaa linjaa, jota Lahden ammattikorkeakoulun johto on noudattanut jo vuosia. Sama se, onko kyseessä Oy vai Ky, kun yhtiöiden poliittinen johto ja ammattijohtajat eivät pitäneet musiikkiteatterikoulutuksesta ja kuvataidekoulutuksesta, niin ne lopetettiin kummankin suuntauksen suuresta suosiosta välittämättä, ja nyt ollaan uhraamassa muoti- ja vaatesuunnittelu sekä korumuotoilu. Aineiden lakkauttaminen tarkoittaa todella pitkien opintosuuntauksien luopumisesta Lahdessa.

Monet meistä lahtelaisista muistavat Kotiteollisuusoppilaitoksen, josta muotoiluinstituutti sai alkunsa. Nykyiset päättäjät viittaavat kintaalla perinteille ja sille, että kaikki muotoiluinstituutin linjat ovat olleet erittäin arvostettuja Suomessa ja maailmalla. Musiikkiteatterin ja taideinstituutin perään on enää turha haikailla, mutta olisiko vielä pelastettavissa nyt lakkautusuhan alla olevat linjat.

Viikolla 9. Lahdessa järjestetään Lahti Design Week. Siihen osallistuvilla lahtelaisilla riittää selittelemistä lakkautuksista. Lahti oli ylpeänä mukana Helsingin World Design Capital 2012 -hankkeessa, jota kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta perusteli muun muassa seuraavasti: ”Lahden osallistuminen hankkeeseen on luonnollinen osa kaupungin strategiaa, jossa muotoilu on keskeisiä tulevaisuuden vahvuuksia.” Mitä nyt sanovat Lahden johtavat virkamiehet ja luottamushenkilöt? Lahti on suurin osakas ammattikorkeakoulussa, joten jonkinlaista päätäntävaltaakin sillä on isoimpana omistajana.



Lahden kaupunki on yksi perustajajäsenistä Suomen Muotoilusäätiössä. Säätiö tukee ja edistää muotoilun tieteellistä tutkimusta, koulutusta sekä kehittämistyötä. Muotoilusäätiö toimii yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muotoilutoimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Säätiö ylläpitää Lahdessa Muotoilun palvelukeskusta, joka palvelee myös opiskelijoita ja koulutuksen järjestäjiä. Olisi kiinnostavaa kuulla Muotoilusäätiön näkemys lakkautusuhan alla olevista aineista. Luulisi myös, että vaatetusalan yritykset, kuten Luhta Oy, olisivat jo tuominnut muoti- ja vaatesuunnittelukoulutuksen lopettamisaikeet Lahdessa.


Ammattikorkeakoulu perustelee lakkautuksia rahalla. Taloutta pitää tasapainottaa. Eivätkö riittäneet edelliset, tosi suosittujen linjojen lakkautukset? Miksi sama virhe toistetaan? Taloudellista hyötyähän ei vaikuttaisi tällä kertaa syntyvän, koska lakkautettavien aineiden tilalle on tarkoitus kehittää jotain muuta. Opiskelijamäärääkään ei olla vähentämässä. Onko johtajilla mielessä jotain media- tai yritysseksikkäämpää?

Me lahtelaiset olemme voineet ylpeillä vuosikymmeniä ”Muotsikasta”. Se on ollut Suomen arvostetuimpia alan kouluja. Nyt kun sitä ollaan ajamassa pikkuhiljaa alas, suren lahjakkaiden opiskelijoiden ja opettajien puolesta ja häpeän onnettomien päätöksien tekijöitä. Luulen, että samoja tunteita kuin minulla on Taide- ja muotoiluinstituutista valmistuneilla Ars Fennica -palkinnon voittaneella kuvataiteilija Anssi Kasitonnilla, Salmelan vuoden nuoreksi taiteilijaksi valitulla Maria Laineella, Basware-kilpailun voittaneella kuvataiteilija Mikko Lyytisellä ja korutaiteen läänintaiteilija Heili Kauhasella.

(Lahti, 13.03.2017)

#687

Tulevaisuudessa robotiiikka tulee korvaamaan entistä enemmän työpaikkoja, joten miksi kulttuuriin ei panosteta enemmällä harrastustoiminnalla ja opetuksella. Näiden toimintojen kautta tunnetaan taidetta paremmin ja ihmiset harrastaisivat taidetta elleivät peräti tekisi siitä elinkeinoa itselleen. Näin luotaisiin työpaikkoja kulttuurin kautta. Mutta ei, kaikista pitää tulla insinöörejä.

(Lahti, 20.03.2017)

#694

Minun allekirjoitus on jossain määrin ehdollinen, ehdon ollessa, että jos on tehty laajat ja kunnolliset selvitykset sen osalta, että korumuotoilu ei yksiselitteisesti pääaine-oppiaineena oikein sovi ammattikorkeakoulutukseen, ja että sen oikea paikka on esim. toisen asteen koulutuksessa, oppisuhdekouluksessa, tms., niin väen väkisin ei kannata korumuotoilua ammattikorkeakoulun pääainelinjana pitää. Sitten, jos tällaisia selvityksiä ei oikein ole teetetty, tai ne ovat suppeahkoja, niin toki kannatan korumuotoilun säilyttämistä LAMK:in yhtenä pää- ja/tai sivu-oppiaineena. Vaihtoehtoisesti kannatan, että Muotoiluinstituutissa harkitaan tarkkaan, että onko ylipäätään järkevää olla osa LAMK:ia, mikäli tulevaisuus näyttää siltä, että LAMK sanelee Muotsikan yli, että mitä Muotsikassa opetetaan ja mitä ei opeteta. Tällöin ehkä kannattaa hyväksyä, että Muotoiluinstituutin paikka ei ole LAMK:issa, vaan jossain muualla, ehkä peräti itsenäisenä kouluna.

(Lahti, 09.04.2017)