UPM:n hakkuut Kerimäen Huosiossa on peruttava

Allekirjoitukset, joissa on kommentti mukana

#12

On varmasti muitakin kohteita seurakunnalla, kuin tämä mittaamattoman arvokas huosio.

Simo Ikonen (Savonlinna, 25.08.2020)

#19

Ei hakkuita ilmastokriisin aikana.

Vilma Salminen (Helsinki, 29.08.2020)

#46

Nyt todella kannattaa pohtia mitä ollaan tekemässä. Hakkaattomien metsien arvo on muussa kuin puunmyyntituloissa. Huosion vanhat metsät ovat helpon saavuttettavuuden vuoksi erittäin tärkeitä paikallisille asukkaille, retkeilijöille, liikunnan harrastajille, partiolaisille jne.. Positiivinen ilmiö on ollut, että Huosion poluille ja nuotiopaikoille ovat löytäneet myös nuoret, nuoret aikuiset ja perheet. Luontokohteiden yleinen suosio on ollut kovassa kasvussa ja tätä ilmiötä koronaika on vielä lisännyt. Luonnon monimuotoisuuden ja maisemien kannalta on välttämätöntä säilyttää hakkaattomia metsiä seudulla, jossa metsäteollisuuden ja talouden ehdoilla on tehty rajua metsänkäsittelyä vuosikymmeniä. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus löytää oikeaa metsää muualtakin kuin kaukana sijaitsevilta suojelualueilta. Hakkuut ovat merkittävä imagotappio seurakunnalle, Kerimaalle, Kerigolfille sekä Saimaan luontoarvoja markkinoivalle matkailutoiminnalle. Seurakunnan pitäisi olla muiden toimijoiden kanssa yhdessä rakentamassa harjujen muodostamaa viherkäytävää välillä Punkaharju, Kulennoistenharju, Huosio, Käärmeharju, Multamäki, Pyöriäissalo, Kaivannonniemi, Seppäharju, Huutoharju jne... Varparantaan asti. Harjuluonto on ainutlaatuista. Harrastan polkujuoksua ja rakastan harju- ja suomaisemia sekä vanhoja metsiä. Juoksin Huosion polkuja kuin lentäen, voitin itseni, aistini herkistyivät, kuulin nuolihaukan ja palokärjen rummutuksen ja olin onnellinen.

Jukka Eskelinen (Savonlinna, 01.09.2020)

#48

Vanhat metsät ovat hälyttävällä vauhdilla katoamassa Etelä-Suomesta. Todella toivon, että Huosion metsien omistajilta löytyy valmiutta toimia alueellaan luonnon monimuotoisuuden huomioivalla tavalla ja jättää avohakkuu Huosiossa tekemättä. Huosion harjualue rauhoittumisen ja virkistäytymisen mahdollistavana luontokohteena kärsii pahoin, jos sen ikimännyt kaadetaan ja muut puut laajan polkuverkoston varsilta järein menetelmin poistetaan. Vaihtoehtoja on, jos ne halutaan nähdä ja ottaa käyttöön.

Tiina Pulkkinen (Savonlinna, 02.09.2020)

#62

Entisenä Kerimäkeläisenä ja nykysyin siellä paljon käyvänä, tämä on toteutuessa todella harmillinen asia. Hienot maastot revitään auki kokonaan turhaan, kun muillakin keinoilla metsää voisi hoitaa.

Juho Männistö (Espoo, 02.09.2020)

#67

Vanha luonto on kalleinta pääomaa suomalaisille! Moraalitonta hakata 16 hehtaaria avohakkuuna!!

Tuula Kähkönen (Pieksämäki, 02.09.2020)

#75

Ero kirkosta on väistämätön, jos tämä hanke toteutuu. Miten enää uskoa että seurakunta haluaa jäsenilleen hyvää?!

Inka Kianto (Kerimäki, 02.09.2020)

#92

Kaikkea ei voi mitata rahassa.

Jaana Lammi (Savonlinna, 03.09.2020)

#98

Hakkuut on peruttava!

Susanna Seppänen (Kerimäki, 03.09.2020)

#108

Metsänhakkuuta voi tehdä myös kestävältä pohjalta alueen puuston monimuotoisuus säilyttäen.
Toivottavasti raha ei ole pääsyy avohakkuuseen.
Ajoissa tehdyllä metsänhoidolla, mm. harvennushakkuulla päästään vähintään yhtä hyvään lopputulokseen taloudellisesti ja joku saa siitä myös työtä osakseen.
Toivottavasti alue tulee istutettua vastaavalla puulajilla, tosin aluskasvillisuus häviää joka tapauksessa.
Muuten, onko seurakunta kysynyt Luojalta neuvoa näin tärkeässä asiassa?! Vastaus on varma, vaikka usein ei mieluinen.
Siunattua loppuvuotta kaikille.

Vesa Sahinoja (Kangasala, 04.09.2020)

#110

Tämä avohakkuu on peruttava. Seurakunnan on kuultava jäseniä tässä asiassa.

Mirka Eeva (Joensuu, 04.09.2020)

#119

Ei kaikkea tarvitse myydä, Kerimäkelöiset tarvitsee luontoa ja rauhaa

Kirsi Sallinen (Savonlinna, 06.09.2020)

#137

Missä ovat kunnioitus ja rakkaus luomakuntaa kohtaan?

Sami Yli-Karjanmaa (Laukaa, 07.09.2020)

#147

Avohakkuu ei sovi ollenkaan yhteen ev lut kirkon hiilineutraalisuustavoitteiden kanssa.

Avohakkuu tuhoaa hiilinielun ja avohakkuun yhteydessä yleensä tehtävä maan muokkaus aiheuttaa valtavat hiilipäästöt ilmakehään maaperän hiilivarannoista. Vie vähintään n 20 vuotta ennen kuin hiilinielu palautuu (todennäköisesti ylioptimistinen aika-arvio) vaikka uudet taimet istutetaankin, koska päästöt maaperästä ovat valtaisat ja pienet taimet sitovat hiiltä varsin vähän ennen kuin kasvavat kunnolla isommiksi. Lisäksi aiheutuu myös valtavat ravinnepäästöt vesistöihin.

Jatkuvan kasvatuksen metsähoidossa sen sijaan metsän hiilinielu säilyy ja lisäksi se yleensä tuottaa myös lopulta enemmän tuloa metsän omistajalle. Se olisi siis yhtään pidemmällä tähtäimellä myös taloudellisesti parempi vaihtoehto.

Suvi Laukkanen (Helsinki, 07.09.2020)

#149

Huosion aluetta käytetään koulussa retkeily/suunnistus paikkana. Paikka on myös nuorten suosittu retkeilykohde.

Minna Kukkola (Kerimäki, 07.09.2020)

#150

Nyt kirkko, hei, mihin jäi perustuslain 20 § ja luomakunnan ja sen monimuotoisuuden varjeleminen???

Paula Lönnemo (Salo, 07.09.2020)

#151

Metsissä on arvoa muutenkin kuin kaadetussa puutavarassa. Toivottavasti tälle alueelle löytyy toisenlaista käyttöä, joka säilyttäisi metsän.

Eeva Houtbeckers (Helsinki, 07.09.2020)

#152

Nyt järki käteen näiden hakkuiden kanssa😖

Riitta Levänen (Savonlinna, 07.09.2020)

#155

Suomen metsät myydään, jotta kiinalaiset saavat paskapaperia, järjetöntä.

Nimim.
- avohakkuut eivät virkistä

Marko Cieslak (Jyväskylä, 07.09.2020)

#157

Näillä seuduilla ei enää yhtään arvokasta ja asukkaille tärkeää metsää tule kaataa.

anitta Miikkulainen (Helsinki, 07.09.2020)

#158

Luontoarvoiltaan arvokkaan ja virksitykselle tärkeän metsän avohakkuu lähellä Kerimäkeä järven rannalla ei palvele Kerimäen seurakuntalaisten eikä muiden kerimäkeläisten etua. Avohakkuu kiihdyttää ilmastonmuutosta, rehevöittää vesistöjä, hävittää luonnon monimuotoisuutta, pilaa maiseman ja virksityskäytön. Lisäksi avohakkuu pienentää metsän arvoa. Metsän suojelu on paras vaihtoehto, mutta kaikilla mittareilla, jopa taloudellisesti, jatkuvan kasvatuksen metsänhoito on järkevät tapa hoitaa seurakunnan talousmetsiä.

Veli-Matti Korhonen (Espoo, 07.09.2020)

#165

Metsät on säilytettävä metsinä. Ratkaisuna: ammattimainen jatkuva kasvatus + osa metsäalueesta aina suojeluun.
Koska: biologinen monimuoisuus, Ilmasto, vesistö, maisema, terveys, ulkoilu/retkeily/liikunta, kaikki muut luonnon tuottamat ekosysteemipalvelut ja ennen kaikkea - luonnon itseisarvo. Omistajalle myös kannattavampaa! Miksi uskoa metsäyhtiöitä tai heihin sidoksissa olevia metsänhoitoyhdistyksiä, joilla vain oma etu ajettavana ? Tällainen niin häpeällistä.

Ulla Montin (Somero, 07.09.2020)

#177

Siirtykää metsän jatkuvaan kasvatukseen tai laittakaa arvokas alue Metso-suojeluun.Jumala kiittää luomakunnan varjelulusta.

Marjaana Karhu (Lappeenranta, 07.09.2020)

#178

Jos on PAKKO hakata tehkää hakkuut niin että kasvavaa puuta on väh 20% enemmän jäljellä hakattavalla alueella kuin normi hakkuussa. Muutama tikan kelopuu ei auta metsäalueen palautumisessa normaaliin. Sääliksi käy suomen tapaa hakata metsää...palautuminen rikkaampaan ja monimuotoiseen maaperään on sitä nopeampaa jos hakkuut tehdään muuten kuin vetämällä koko metsä kaljuksi ja jättämällä vain motourat jäljelle.

Anssi Laitinen (Savonlinna, 07.09.2020)

#179

Yhteisen, monin tavoin arvokkaan metsäresurssin yksipuolinen ja kertaluonteinen käyttö ja pois hävittäminen on vanhan maailman tapoja, ei enää tätä päivää.

Katri Simonen (Vantaa, 07.09.2020)

#181

Metsän arvo ei ole yksin myydyssä puussa - suurempi arvo on metsästä elinympäristönä ja hiilen sidonnassa. Kaadettua metsää ei enää koskaan saada palautettua samanlaisena, sillä harvinaistuvat elinympäristöt koituvat monen eliölajin tuhoksi ennen metsän vanhenemista. Meillä ei ole varaa hakata enää yhtään vanhaa metsää. Ei yhtäkään.

Leena Heikkinen (TEERIJÄRVI, 07.09.2020)

#192

Harvennushakkuu on järkevämpi vaihtoehto.

Eeropekka Luukkainen (Kerimäki, 07.09.2020)

#200

Vanhoja metsiä on Etelä-Suomessa enää kovin vähän jäljellä. Siksi ei ole ratkaisevaa,löytyykö juuri tältä alueelta uhanalaisia lajeja, vaan vanha metsä on tärkeää säästää sellaista elinympäristöä tarvitsevien lajien takia, koska ne ovat sopeutuneet juuri sinne, eivätkä pysty elämään muualla. Kysymys on luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä, joka meillä Suomessakin jatkuvasti vieläkin etenee huonompaan suuntaan, mikä on monin tutkimuksin osoitettu. Tilanne ei parane, ellei ongelmaa oteta vakavasti kaikissa ympäristöä koskevissa päätöksissä. Tarvitaan siis tekoja, pelkät puheet eivät auta mitään. Toivon, että seurakuntanne suhtautuu vakavasti tähän asiaan, sillä myösme ihmiset olemme täysin riippuvaisia monimuotoisesta luonnosta.

Raija Sillanpää (Joensuu, 07.09.2020)



Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…