Pelastetaan Pitkäjärvi ja Ilkon upeat kalliot

Allekirjoitukset, joissa on kommentti mukana

#3015

Pitkäjärven alue on todella upea ja tärkeä luontokohde, lähteineen ja talvisine jääpatsaineen. Kaukajärven vesi on kirkkaudessaan omaa luokkaansa, jossa käy sukeltajia harjoittelemassa pitkänkin matkan päästä juurikin sen ainutlaatuisen kirkkauden ja syvyyden vuoksi.

Mari Kosela (Orivesi, 21.10.2023)

#3016

Jättäkää Ilkko rauhaan!

Sirpa Kärenlampi (Tampere , 21.10.2023)

#3037

Rotkojärven ympäristössä on vanha puisto, jonka soisi säilyvän tulevaisuuteen. Sen lajisto tulee invetoidan ennen päätöksentekoa.
EU:n säädösten mukaan metsää ei saa korvauksetta hävittää rakentamisen tähden. Toivottavastui päättäjät ovat tämänkin huomioineen. Säilynyt luonto kuuluu kaikille.

Henry Väre (Sipoo, 22.01.2024)

#3043

On tärkeää säilyttää rauhallinen erämaatyylinen luontokeidas, joka on lähellä ja johon on helppo mennä. Ihmisten ei tarvitse mennä erämaahan asti kerätäkseen voimia ja energiaa kiireiden keskellä. Jos tällainen ikiaikainen luontoalue tuhotaan voidaan jälkikäteen harmitella aikalailla, oliko aivan tarpeellista. Kadotettua ei saa takaisin. Varsinkin kun riskit vesien pilaamiselle on suuri. Hyödynnetään aluetta mieluummin luontoarvot edellä. Etenkin ulkolaiset matkailijat nauttivat sopivista kävelyretkistä, jopa opastetuista maksullisista, jossa kerrotaan miten tällainen rotkojärvi ym. on muodostunut. Säilytetään jälkipolville lähiluontopaikat!

Anne Ahvenjärvi (Kangasala, 26.01.2024)

#3045

Olkaa edistyksellisiä. Tilaa rakentaa varmasti löytyy muualtakin. Luonto kiittää.

Aino-Sisko Rantanen (Tampere, 27.01.2024)

#3049

Enpä olisi uskonut että seurakunta laittaa rahan luonto- ja kulttuuriarvojen edelle. Erityisen törkeää tämä on, kun ympäristön tuhoaminen tehdään toisen kunnan alueella!

Reita Nyberg (Tampere, 27.01.2024)

#3057

Vaadin, että kulttuurihistoriallista arvokasta aluetta ei saa tuhota.

Tanja Peltomaa (Kangasala , 27.01.2024)

#3058

Olen asunut Kangasalla ja Ilkonmäki ja Pitkäjärvi tulivat tutuiksi paikoiksi pyöräilessäni siellä. Olen kauhusta sekaisin kun olen lukenut että nyt tämä maisema halutaan tuhota. Kyllähän Kangasalla lääniä riittää muullakin, ettei tarvitse tuhota historiallista ja kaunista maisemaa. Eikai Srk niin köyhä ole?

Clarisse Bäckman (Akaa, 27.01.2024)

#3063

On sitä maata muuallakin rakentaa. Räjäytys ei saisi olla peruskallioiden osalta ainoa ratkaisu. Peruskallioo ei liimaamalla saa takaisin . Ja luontoa ei palauteta alkuperäiseen asuunsa, kun puretaan peruuttamatonta.

Juhana Jaakkola (Tampere, 27.01.2024)

#3072

Ilkon seutu on jo rakennettu täyteen. Pitääkö luonto pilata rakentamalla, eikö mikään riitä ??
Täytyy ajatella myös luonnon ja ihmisten hyvinvointia : PITKÄJÄRVEN pitää pysyä uintikelpoisena . Siellä olen paljon lapsena itsekin uinut.

Minna Wigren (Kangasala, 28.01.2024)

#3092

Toivon, että päätöksenteossa mietittäisiin asioita ensin ympäröivän luonnon näkökulmasta. Kehityksen pitää kehittyä, mutta varsinkin vesistöjen läheisyydessä on tärkeää ymmärtää vaikutusten laajuus ja peruuttamattomuus. Kerran tuhottua luontoa ei saa takaisin.

Sanna Hautamäki (Kangasala, 31.01.2024)

#3100

Kasvoin Kaukajärvellä. Kasvoin rautakautisen kalmiston raiskiolla, siellä mistä meidän olisi pitänyt säilyttää jälkipolvillemme uskomattomia hautoja, joihin lasketut vainajat olivat vauraita säiläkirjoitettuine miekkoineen, kaukaa tuotuine lasihelmineen ja indigovärjättyine pronssikoristeltuine viittoineen. Minne haudatut vainajat olivat käärittyjä suuriin karhuntaljoihin suuren harjun hietikkoon, joka revittiin ja tuhottiin viime vuosisadalla kaupunkirakentamisen paineen vuoksi riekaleiksi; sitä emme koskaan saa koottua takaisin, voimme ainoastaan enää kertoa tarinoita siitä ja hävetä.

Kaukajärvi on rakennettu tuholle, jonka myötä menetimme valtavan laajan ja ainutlaatuisen ikkunan Suomen ja esivanhempiemme menneisyyteen sekä siihen, keitä Kaukajärvellä viikinkikaudella eli 900-1200-luvuilla oikein asui. Nyt tiedämme lähestulkoon pelkästään sen, että vauraita, ehkä jopa Suomenmaan vauraimpia ihmisiä - kyläläisiä, joilla oli varaa aikansa huippukäsityöläisten eli -teknikoiden aseisiin, tekstiileihin, koruihin ja käyttötavaroihin.

Esimerkiksi Euran rautakautisesta kalmistosta on koottu viime vuosisadankin arkeologisilla tekniikoilla paitsi upea muinaispuku, jota entinen presidentti Tarja Halonenkin kantoi ylpeydellä, myös läjäpäin tietoa ihmismenneisyyden kirjosta, selviytymisestä, ja kukoistamisesta. Nykyteknologia on osannut kertoa näiden ihmisten geeniperimästä, kasvunsijoista, ruokavaliosta ja kenties tulevaisuudessa vielä upeampiakin asioita. Vilusenharjun kalmisto - se, joka Kaukajärvellä viime vuosisadan puolivälissä tuhottiin soranotossa harkitsemattoman rakentamiskiireen vuoksi - ei voi enää tänä päivänä kertoa kuin säälittävän karkeaa dataa siitä, keitä harjun kupeessa ennen eli, sillä kaikki muu on tuhottu.

Ei anneta historian toistaa itseään. Ei tuhota maisemaa, joka on milteipä ainoa yhteytemme Vilusenharjun vainajiin; jonka säilyttämällä voimme jättää alueen tuleville asukkaille, ulkoilijoille ja arkeologeille, retkeilijöille ja kaupunkilaisille, kosketuksen tuhansien vuosien taa. Kaivettua maata ei voi koota enää takaisin - hulevesillä pilattua kirkasta vettä saa tuskin enää kirkastettua ilman, että koko järven eliöstö kärsii, rakentamista kiirehtimällä sahaamme omaa oksaamme. Kuka tietää - ehkä Tampere olisi nykyään koko Suomen arkeologisen tietämyksen kehto ja Vilusenharju maan kuuluisin kalmisto Euran sijaan, jos harju olisikin säilynyt! Ehkä meillä olisi museot, muinaistekniikan opinahjot, yleistieto ja ylpeys siitä, että saamme tutkia ja kertoa Vilusenharjusta muille.

Olisi uskomattoman lyhytkatseista tuhota tänä päivänä, ei edes sataa vuotta Vilusenharjun tuhoa myöhemmin, myös Pitkäjärvi ja sen ympäristö tulevilta polvilta. Se olisi toinen keskisormi kalmistolle, kun Vilusenharju itsessään on pyyhitty likipitäen kokonaan paitsi kartalta, myös kaukajärveläisten ja ympäröivien kuntien asukkaiden tietoisuudesta. Kuinka moni alueen ohi kulkeva olisi osannut sanoa kysyttäessä, mihin Muinaishaudankatu viittaa? Mihin yhden kerrostalon seinään tehdyt aseiden silhuetit viittaavat? Kun edes asukkaat eivät siihen osaa välttämättä vastata.

On meidän velvollisuutemme ja kunniamme olla vahtimassa sitä, että tulevaisuudenkin ihmisillä riittää tietoa ja yhteys Vilusenharjun vainajiin ja maailmaan. On meidän työmme vahtia, että maaperässämme tutkittavaa, että kaupunkilaisille riittää luontoelämyksiä lähellä hyvien kulkuyhteyksien varrella, ja ennen kaikkea: että Vilusenharjun vainajien leposijan tuho jää tällä alueella viimeiseksi harkitsemattomaksi rakennusprojektiksi.

Tehdään järvelle oikeutta.

Pelastetaan Pitkäjärvi.

Allekirjoittanut: Anniina Keskinen, muinaistekniikan artesaani, perinneparkkuri ja taiteilija

Anniina Keskinen (Mynämäki, 31.01.2024)

#3101

Raha ei ole syy raivata kaunista maisemaa pois!

Samu Heikkinen (Kangasala, 31.01.2024)

#3104

Pitkäjärven ja Kaukajärven rakentamaton maasto tulee säilyttää.

Tommi Riikonen (Pirkkala , 31.01.2024)

#3108

Ei kaikkea luontoa tarvitse Tampereelta viedä.

Eetu Lehtonen (Tampere, 31.01.2024)

#3122

Kyllä niitä taloja mahtuu hieman sivumpaankin eikä tuo paikkanakaan ole taatusti helpoin/ halvin infralle.

Janne Haapaniemi (Tampere, 01.02.2024)

#3145

Luonnolla on paljon suurempi merkitys kun kaavoittajien pelikenttänä !!!!!!

Nina Österlund (Lahti, 03.02.2024)

#3169

Pitkäjärven seutu on Vatialan ja Liutun alueen ihmisille täysin korvaamaton: lyhyen kävelymatkan päästä on löydettävissä uskomaton rauha, jonka takeena ovat luonnontilaa muistuttavat metsät, upeat jyrkänteet ja tyynenä taivasta peilaava rotkojärvi. Tunnelma hakee vertaistaan Pirkanmaalla - kauas ei jäädä Torisevasta ja Helvetinjärvestä. Tämän lisäksi tulevat tietysti luontoarvot luontoarvojen itsensä takia eli kasvien, eläinten ja sienten oikeus elää siellä missä ne vielä kykenevät elämään.

Kangasalaa on vuosien saatossa järsitty siihen mittaan, että Kesäpäivää ei enää pysty itkemättä kuuntelemaan. Pitkäjärven alue on minulle entisenä kangasalalaisena tuttu ja rakas. On suoranainen katastrofi, jos alue onnistutaan nyt kaavoittamaan pilalle. Menetettyjä arvoja ei tulla koskaan saamaan takaisin.

Pekka Sillanpää (Mynämäki, 04.02.2024)

#3170

Lenkkeilen usein Pitkäjärven maisemissa, asun Vehmaisissa. Nautin suunnattoman paljon luonnossa kävelystä. Ehdoton suositus tälle adressille❣️

Eija Lehtimäki (Tampere, 04.02.2024)

#3198

Sensuroimatonta tietoa:
nykysuomi, mkr, positv.fi, rapsodia.info, umv, ten.ithelvm <-
kanto.media

Kari Aava (Tampere, 05.02.2024)



Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…