VETOOMUS PÄÄTTÄJILLE: MIELENTERVEYSONGELMIEN OIREIDEN SIJAAN HUOMION TULEE KOHDENTUA NIIDEN JUURISYIHIN - YHTEISKUNNALLISIIN ONGELMIIN JA PERUSTAVANLAATUISEEN TURVATTOMUUTEEN

Allekirjoitukset, joissa on kommentti mukana

#406

Toivoisin panostusta lasten ja nuorten yksinäisyyden ehkäisyyn ja yhteisöllisyyden tukemiseen. Lapset joutuvat viettämään liikaa aikaa yksin mm. koulupäivien jälkeen ja kesälomilla. Koulujen iltapäiväkerhoihin toivoisin enemmän ammatillista ja osaavaa tukea, niin että myös erityis-, nepsy- ja käytöshäiriöiset lapset olisivat sinne tervetulleita sekä niin, että toimintaa on mahdollista eriyttää lasten tarpeiden mukaan. Etenkin nuorilla opiskelu vaatii liikaa itseohjautuvuutta ja luokaton malli kouluissa ei tue ystävyyssuhteiden ja turvallisten aikuissuhteiden syntymistä. Opiskelussa olisi tärkeää saada edetä omien vahvuuksien ja kiinnostusten tukemana eikä suorituskeskeisesti. Olisi tärkeää tunnistaa ja ohjata eteenpäin tukea tarvitsevat perheet jo raskausaikana.

Laura Elola (Laukaa, 25.08.2022)

#419

Nuorena lukiolaisena 2000-luvun alussa vanhempi opettajani ja oponi sanoi minulle että on huolissaan nuorten näköalattomuudesta. Sanoi että nuoren on tärkeä löytää omaa elämää suurempi tarkoitus, oli se sitten uskonto tai eläintensuojelu. Olen miettinyt tuota jälkeenpäin monet kerrat. Pelkään että tässä asiassa ei olla välttämättä menty ainakaan parempaan suuntaan. Läntisessä kulttuuripiirissä on ideologista tyhjyyttä.

Juha Mikkonen (Jyväskylä, 25.08.2022)

#457

TEHKÄÄ PÄÄTÖS KOKA KAUASKANTOINEN.VIE PITKÄLLE TULEVAISUUTEEN.KIITOS !

Hannu Tikka (Helsinki, 28.08.2022)

#461

Ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen ja lamaannuksesta auttavat parhaiten hallitustason ilmastotoimet

Riku Suvitie (Helsinki , 28.08.2022)

#475

Varhaiskasvatus ei vastaa sille asetettuja tavoitteita. Laatuharha jota ylläpitävät poliitikot, asiantuntijat ja jopa sivistystoimenjohtaja sekä varhaiskasvatus päälliköt. Niin kauan kun varhaiskasvatusta yliopistossa opiskeleva tyttäreni vaatii minua tekemään lastensuojeluilmoituksen tullessaan Seuren palvelusta eri päiväkodeista. Jos päivähoidon taso vaatii lastensuojelun väliintuloa ei voida kansan mielenterveydestä tulevaisuudessakaan toivoa parempaa. T. Varhaiskasvatuksen opettaja, läheltä nähnyt

Ulla-Riikka Kukko (Nurmijärvi, 30.08.2022)

#482

En itse mt-työtä tekevä, vaan sen palveluita vuosikymmenet käyttänyt ja monia erilaisia itsehoitomenetelmiä etsinyt ja opiskellut. Allekirjoitan adressin sanoman.

Minna Marttinen (Kemi, 31.08.2022)

#483

Jokainen lapsi tarvitsee turvallisen lapsuuden!

Riikkakaisa Romppainen (Kempele, 31.08.2022)

#491

Ei ole mahdollista resursoida ja tarjota psykiatrista hoitoa kolmannekselle tai edes viidesosalle väestöstä, sote-alueiden perus- ja erikoissairaanhoidossa yhteensä.

Satu Kontio (Riihimäki, 01.09.2022)

#513

Myös erikoissairaanhoito on kriisissä, työntekijät lähtevät, kun ei saa tehdä töitä kunnolla. Tehdään näennäistä ja pinnallista työtä. Ajetaanko erikoissairaanhoito tarkoituksella alas.

Marika Leppänen (Turku, 02.09.2022)

#531

Mielenterveyden ongelmat on suurin pandemia tällä hetkellä. Rahaa tai sen puutetta nostetaan jalustalle syytetyn asemaan tai syyttäjäksi kaikissa asioissa, mutta raha ei ole se oikea ongelma. Te päättäjät olette yksilöinä, mielipiteillänne ja päätöksenteossa se ongelma tai olette ongelmien keskeisiä ratkaisijoita. Kuinka teidän mielenne toimii?

Sari Turunen (Helsinki, 05.09.2022)

#532

Olen erittäin huolissani asiasta ja keskustelisin mielelläni siitä, miten muuttaa kurssia yhteisöllisempään ja samalla yksilöiden autonomiaa tukevampaan suuntaan.

Linda Helena Tavio (Helsinki, 06.09.2022)

#534

Täysin samaa mieltä adressin kirjoittajan kanssa. Olen seurannut pahoinvoinnin lisääntymistä koulupsykologina lähes 20 vuotta ja yksilökeskeinen, suorituksia ihannoiva yhteiskunta luo pahoinvoivia lapsia ja nuoria.

Salla Saarela (Tampere, 06.09.2022)

#542

Ennalehkäiseviin palveluihin on saatava rahoitusta huomattavasti nykyistä enemmän. Näin myös säästyy julkista rahaa ja inhimilliset kärsimykset vähenevät.

Teija Larsson (Lohja, 07.09.2022)

#556

Ihmisyyden mittaaminen suoritteilla ja jatkuva yksilökeskeinen ajattelu uuvuttaa lapset, nuoret ja työikäiset. Ihmistä ei ole tarkoitettu pärjäämään yksin ja toimimaan koneen tavoin. Hyvän elämän mittarit löytyvät merkityksellisistä ihmissuhteista, kuulumisesta joukkoon, mahdollisuudesta antaa ja saada tukea, olla avuksi ja tulla autetuksi. Yksilökeskeinen kilpailuyhteiskunta tuottaa pahoinvointia ja ei auta, että korjataan yksilöitä, täytyy korjata sairasta systeemiä.

Kati Toikka (Rajamäki, 09.09.2022)

#558

Panostus ennaltaehkäiseviin ja korvaaviin toimiin on ensiarvoisen tärkeää, eikä resursseja tulisi kohdentaa joko tai vaan molempiin.

Elina Vartiainen (Nurmijärvi, 09.09.2022)

#568

Maalaisjärkeä asioihin. Usein "Martat" tietää enemmän elämästä käytännössä kuin yliopistot teoriassa. Somesta pois nuoret,se helpottaa,koska saat olla ja kehittyä rauhassa eikä jatkuvas vertailua muihin. Huumeet eivät ole rarkaisu,päinvastoin. Elämään kuuluu vastoinkäymiset,ei sen tarkoituskaan ole olla helppoa. Liikuntaa paljon ja eritoten metsissä luonnossa.

Erkki Hyytiälä (Jyväskylä, 09.09.2022)

#569

Olen kirjoittajien kanssa vahvasti samaa mieltä ja syvästi huolissani nykyisen kehityskulun jatkumisesta, vaikka tietoa ja ymmärrystä ihmisen psyykkisistä tarpeista ja kehityksestä on enemmän ja enemmän saatavilla. Tutkimustulokset ovat jo vuosikymmeniä olleet yhdenmukaisia ja korostaneet suhteiden, turvallisuuden tunteen ja vuorovaikutuksen merkitystä kaikessa mitä me ihmiset teemme, miten kehitymme ja maailmaa koemme. Ristiriidan suuruus nykymaailmaan tuntuu käsittämättömältä. Olen lapsiperhepsykologi ja tehnyt työtä yli 10 vuotta.

Laura Hällström (Nousiainen, 09.09.2022)

#584

Nuorten mielenterveyspalveluissa sekä kouluterveydenhuollossa toimivana lääkärinä allekirjoitan jokaisen sanan tästä vetoomuksesta. Yhdenkään hoitamani nuoren asiat eivät parane, jollei hänellä ole/ hänelle rakenneta toimivaa turvaverkkoa. Tämä verkko koostuu ennen kaikkea arkea lähellä olevista ihmisistä. Perheestä, ystävistä ja koulun sekä harrastustoiminnan aikuisista. Jotta aikuisilla on aikaa ja voimia nähdä ja tukea nuorta, on heidänkin voitava hyvin. Jos turvaverkko on vahva, sen yhden osasen pettäessä muu verkko kannattelee. Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia. Lapset ja nuoret ansaitsevat kasvurauhaa.

Isa Teeriaho (Hollola, 09.09.2022)



Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…