Vain Potilaalla on OIKEUKSIA, joita LÄÄKÄRIN tulee kunnioittaa

MIKÄÄN EI MUUTU JOS LAKIA EI MUUTETA. VAATIKAA LÄÄKÄRI POTILAAN kanssa yhdenvertaiseen asemaan lain edellä.

Lääkärin tulee noudattaa lakia (periaatteessa) ja jos ei noudata, hänen pitäisi joutua siitä edesvastuuseen (vain jos joku huomaa erikseen vaatia tuomioistuimessa häntä virkavastuuseen/ rikosoikedelliseen virkavastuuseen).

 

Esimerkiksi lääkäri ei joudu virkavastuuseen jos hän ei noudata potilaan hoitotahtoa /ei nouda ammattieettisiä velvollisuuksiaan , lainsäädännön noudattamatta jättämisestä, jos häntä ei erikseen vaadita tuomioistuimessa virkavastuuseen sekä rikosoikeudelliseen virkavastuuseen.

Koko toiminnassa ole valvontajärjestelmä käsittellee huomautuksia, kanteluita ja valituksia, antaa niihin vastauskia/ päätöksiä. Valituksen kohteelle antetaan vain huomautuksia, jotka eivät johda mihinkään muutokseen toiminnassa.

Oikeusasiamies tutkii kanteluita. Hallinto-oikeus tutkii valituksia. Aluehallintovirasto käsittelee kanteluita/ valituksia, mutta ei puutu yksittäistä potilasta koskevaan asiaan resurssipulan vuoksi. Valvira ei puutu asiaan ennen kuin potilas on menehtynyt; MITÄ HYÖTYÄ on sitten enää puuttua asiaan?

Valvontajärjestelmällä ei ole toimivaltaa, jos on tapahtunut rikos. Poliisilla on, mutta jos potilas on välittömässä hengenvaarassa lääkärin toimien vuoksi, ei poliisi hae potilasta turvaan, kun tämä olisi vielä hengissä.

Suomessa lääkäri voi lain varjolla lääkityksellä aiheuttaa potilaan menehtyminen kenenkään puuttumatta asiaan, vaikka eutanasia on Suomen lain mukaan kielletty.

 

Meillä Suomen kansalaisilla on oikeus sellaiseen julkiseen terveydenhuoltoon, ettei meidän hoitoa saadaksemme ja turvataksemme potilasoikeutemme, ihmisoikeutemme sekä muut perustuslailliset oikeutemme, tarvitse turvautua oikeudellisiin keinoihin.

Suomen Perustuslaki 1 Luku 2 § Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

  1. Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
  2. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
  3. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Perustuslain 3 momentissa siis vahvistetaan hallinnon lainalaisuuden periaate.

Muuttakaa lainsäädäntöä niin, että virkavelvollisuuden noudattamatta jättämisen seuraamukset toteutuvat ilman erillisiä tutkimuksia ja oikeudenkäyntejä.

 

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (28.6.1994/559 ) 5 Luku 26 § Seuraamukset virheellisestä toiminnasta, poistakaa laista kohta voi antaa, lopettakaa huomautusten, määräysten ja ohjeiden antaminen (lääkärit osaavat lukea lakia), antakaa tuntuvat sakot, antakaa potkut, vankeusrangaistus tai poistakaa ammatin harjoittamisoikeudet heti 5 vuodeksi tai vakavassa tapauksessa kokonaan.

Luuletteko, että suomalaiset vielä kauan katselevat tällaista:

  • lääkäri sanoo potilaan äidille, että säästö syistä, veronmaksajien rahojen säästämiseksi lapsellenne ei ole muuta paikkaa kuin psykiatrinen sairaala (vaikka lapsi ei kuuluisi sinne lainkaan),
  • lainmukaisen päätöksen haltuun saamiseksi tarvitsee tehdä poliisille tutkintapyyntö,
  • vanhuksia, nuoria, lapsia ja vammaisia ei hoideta
  • kuulovammainen julistetaan pysyvästi mielisairaaksi
  • lääkäri ei suostu noudattamaan lakia, koska tietää, ettei joudu siitä edesvastuuseen
  • jne, jne, jne
  • ja joku kehtaa vielä sanoa ääneen, ettei kansalaisten lakialoitteita käsitellä eduskunnassa. Te olette siellä meitä varten, hoitamassa meidän asiaamme meidän verovaroilla !

 

Suomessa on tällä hetkellä sellainen tilanne julkisessa terveydenhuollossa, että

  • jos julkista ja/tai merkittävää julkista valtaa käyttävä viranomainen (lääkäri) ei noudata lakia ja
  • hänen toiminnastaan tekee huomautuksen, kantelun, valituksen valvonta viranomaisille (oikeusasiamies, Valvira, Aluehallintovirasto, hallinto-oikeus, jne) ja
  • todetaan, että lakia ei ole noudatettu,

niin ainoa seuraamus on, että hän/ hoitoyksikkö saa vain huomautuksen.

 

Eli käytännössä huomautuksista, kanteluista ja valituksista ei seuraa mitään, lääkäri on lain yläpuolella ja potilas täysin lainsuojaton (paitsi jos potilas tietää oikeudestaan käyttää perustuslain 118§ 3 momentin mukaista asianomaisen syyteoikeutta).

 

Käytämme valtavasti veronmaksajien rahoja valvontaorganisaation ylläpitämiseen, joka ei turvaa yksittäisen kansalaisen oikeuksia eikä turvaa tasapuolista kohtelua.

Odotamme kuukausia 3 / 6 / 8 kk päätöksiä, jotka johtavat - ei mihinkään.

Ainoa poikkeus on poliisi, joka ryhtyy toimenpiteisiin heti tutkintapyynnön saatuaan ja noudattaa lakisääteistä velvollisuuttaan järjestyksen ja lain valvontaa.

Emme tarvitse toimimatonta, kallista valvontaorganisaatiota, tarvitsemme poliisia valvomaan, että julkista valtaa ja merkittävää julkista valtaa käyttävät noudattavat lakia.

Lopettakaa poliisien resurssien alasajo, poliisi on kansalaisten ainoa turva.

 

On oikeusvaltioperiaatteen kannalta kyseenalaista, että ainoa keino saada julkista valtaa / merkittävää valtaa käyttävä viranomainen

  • edesvastuuseen toiminnastaan on vaatia tuomioistuimessa hänet virkavastuuseen sekä rikosoikeudelliseen virkavastuuseen sekä noudattamaan lakia ja potilaan oikeuksia.

Hirveän kallis, hidas ja toimimaton systeemi, joka rikkoo kansalaisten ihmisoikeuksia.

 

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (28.6.1994/559 )5 Luku 24 § (22.12.2009/1550) Ohjaus ja valvonta

Miten turvataan lainmukaisen ja objektiivisen valvonnan toteutuminen, kun valvontaviranomaisina toimii lääkäreitä, joiden tulee noudattaa Lääkäriliitton jäsenilleen laatimia ohjeita (eettiset ohjeet ja kollegiaalisuusohjeet sekä useat muut).

Mitä sitten tehdään kun lääkärit eivät noudata yllä mainittuja ohjeita, vaan noudattavat vääränlaista kollegiaalisuutta?

 

Lainsäädäntöa on muutettava:

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (28.6.1994/556) 4 Luku 22 § Taudinmäärityksestä ja oikeudesta määrätä lääkkeitä, muutettava niin että lääkäri ei voi koskaan ohittaa potilaan oikeuksia ja lääkärin on aina noudatettava ammattieettisiä velvollisuuksiaan, koska lääkärit ovat palveluammatissa.

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (28.6.1994/559 ) 4 a Luku 23 a § (21.5.2010/433) Oireenmukainen hoito, ehdottomasti poistettava kokonaan, koska

  • mahdollistaa diagnoosiarvailun ja arvailun mukaisen lääkityksen (arvausta voidaan muuttaa vaikka 2 vkon välien)
  • potilasta ei tarvitse parantaa, oireiden poistaminen riittää
  • mahdollistaa oireiden synnyttämisen lääkemanipulaatiolla
  • kukaan ei voi puuttua lääkitykseen
  • mahdollistaa lääkelobotomian tekemisen sekä potilaan pysyvä vammauttamisen sekä hengenriistämisen
  • mahdollistaa täysin väärän diagnoosin ja sen oireita poistavan lääkityksen
  • mahdollistaa pelkän oireiden poistamisen ja potilaan todellinen sairaus jää tutkimatta ja hoitamatta
  • on täydellinen tappoase kokemattoman, ’minä määrään’ –asenteella varustetun ja /tai ammattieettisistä velvollisuuksistaan piittaamattoman lääkärin käsissä
  • mahdollistaa mielenterveyspotilaiden loputtoman lääkityskierteen [ensin manipuloidaan potilasta tarkkailu-eristyksessä psykoosilääkkeillä, jolloin syntyy oireita - jotka tarkoituksella tulkitaan tahdosta riippumattomaan hoitoon edellyttäviksi oireiksi - joita voidaan poistaa psykoosilääkkeillä psykiatrisessa sairaalassa aiheuttaen potilaalle lääkeriippuvuus -josta seurauksena vierotusoireita (kotiutuksen jälkeen n. 6 viikon kuluttua), -  jotka voidaan tunnistaa psykooseiksi - ja sama aloitetaan alusta]
  • mahdollistaa puolustuskyvyttömien potilaiden käyttämisen lääketutkimusten koekaniineina

Kyseinen lain kohta palvelee mainiosti hoitotyön laatukriteereitä: kuinka nopeasti potilas läpäisee hoitoketjun. Ja psykiatrinen potilas tulee takuuvarmasti pian takaisin, joten potilaspaikkojen korkea käyttöaste on taattu.

Puuttukaa psykiatrisessa hoidossa sekä mielenterveyspotilaille annettujen erittäin vaarallisten lääkkeiden annostukseen ja lääkkeiden sallimiseen. Lääkkeille ei ole mitään vasta-aineita ja niitä annetaan jopa kymmeniä kertoja yli maksimiannostusten. Suomessa käytetään lääkkeitä, jotka ovat muulla kielletty niiden hengenvaarallisten haittavaikutusten vuoksi.

Muuttakaa mielenterveyslakia, niin ettei puolustuskyvyttömästä potilaasta voida tehdä lain varjolla täysin lainsuojatonta, joka on täysin hoitohenkilökunnan mielivallan armoilla. Missään muussa länsimaassa ei ole käytössä vastaava pakkohoitojärjestelmää (idästä sen sijaan löytyy vastaavia).

 

Miettikää hoitotyön laatukriteerit uudestaan, hoitotyön onnistuminen mitataan sillä,

  • paraneeko potilas,
  • onnistutaanko potilaan terveyttä hoitamalla ehkäisemään jonkin sairauden puhkeaminen,
  • saadaanko potilas lopettamaan tupakointi,
  • onnistutaanko potilaan painoa pudottamaan, jne, jne.

Nämä pitäisivät olla lääkärin tulospalkkauksen bonusperusteita.

Vaatikaa ylilääkäreiltä hallinnollista koulutusta (vähintään yhtä kattavaa kuin sairaanhoidon johtajilla on), määritelkää ylilääkärien virat määräaikaisiksi max. 3-5 v.

 

Ettei meiltä vanhuksilta, lapsilta, opiskelijoilta, vammaisilta, mielenterveyspotilailta, eläkeläisiltä, muilta vähäosaisilta eikä muilta Suomen kansalaisilta kiistettäisi Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (17.8.1992/785) 2 Luku 3 § Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun mukaisia oikeuksiamme ja olisimme Suomen perustuslain 6§ mukaisesti yhdenvertaisia lain edessä.

Poistakaa Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (17.8.1992/785) 2 Luku 3 § 1 momentin lauseen kohta ’terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä’ ettei meiltä voida kieltää tutkimuksia ja hoitoa, ohjata säästösyystä mielisairaalaan tai kieltää sairautemme vaatimaa erikoishoitoa ja asettaa eriarvoiseen asemaan lain edessä, perustuslaillisia oikeuksiamme rikkoen.

 

Tilanne Suomessa alkaa vahvasti näyttää samalta kuin 1930 luvulla Keski-Euroopassa, enää puuttuvat vain muurit ’keskitettyjen hoitoyksikköjen’ ympäriltä.

 

Muuttakaa lainsäädäntöä, ettei kansalaisten tarvitse ruuhkauttaa tuomioistuimia vaatimalla oikeusteitse perustuslaillisia, Suomen voimassaoleva lainsäädännön mukaisia oikeuksiaan sekä ihmisoikeuksiaan.

 

Yksityisellä kansalaisella on perustuslain 118 §  3 momentin mukaan oikeus käyttää asianomaisen syyteoikeutta ja vaatia tuomioistuimessa julkista valtaa ja merkittävää julkista valtaa käyttävä osapuoli virkavastuuseen sekä rikosoikeudelliseen virkavastuuseen.

Oikeusasiamiehen Päätös Julkisen Vallankäytöstä Kunnallisssa Terveydenhuollossa (Dnro 711/2/09)  [löytyy Valviran www-sivuilta] Valtiosääntöoikeudenprofessori, oikeustieteen tohtori Veli-Pekka Viljasen määrittelee lääkärien tehtävät, jotka ovat julkista vallankäyttöä sekä merkittävää julkista vallankäyttöä lisäksi professori selittää Suomen perutuslain 118 §.

Virkamiehen erityisasemaan kuuluu muita laajempi vastuu työssä tehdyistä virheistä eli virkavastuu. Virkavastuun yleisinä perusteina ovat perustuslain 2 §:n 3 momentin ja 118 §:n säännökset.

Perustuslain 2 §:n 3 momentissa vahvistetaan hallinnon lainalaisuuden periaate: Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava lakia tarkoin.

Perustuslain 118 §:ssä säädetään vastuusta virkatoimista

  1. mom. Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.
  2. mom. Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään.
  3. mom. Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Perustuslain 118 §:n 3 momentin tarkoituksena on turvata yksilön mahdollisuus osallistua julkisen vallan käytön valvontaan.

Tämä perustuslaissa säädetty asianomistajan syyteoikeus on poikkeus rikosasian asianomistajan toissijaisesta syyteoikeudesta, jonka mukaan asianomistaja itse saa nostaa syytteen rikoksesta vain, jos virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta.

Perustuslain 118 §:n mukaisen syyteoikeuden käyttäminen ei edellytä toimitettua esitutkintaa tai muutakaan viranomaisen toimenpidettä tai ratkaisua.

Tällä sääntelyllä on nimenomaisesti haluttu turvata se, että yksilön oikeus virkatoimeen perustuvan rangaistus- tai vahingonkorvausvastuun toteuttamiseen ei ole riippuvainen mistään viranomaisesta.

Tämä oikeus on periaatteelliselta kannalta tärkeä: virkatoiminnassa mielestään oikeudenloukkauksen kokeneella yksilöllä on itsellään aina käytettävissä laillinen oikeusturvakeino.


TAI

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista sivustollamme. Adressin tekijä näkee kaikki antamasi tiedot.

Saat sähköpostiviestissä linkin vahvistaaksesi allekirjoituksesi. Tarkasta sähköpostisi (myös roskapostikansio).
Facebook
Pitäisikö kansanedustajien palkkaa nostaa?