Uramon koulu

Riihimäen kaupunki on jaettu päivähoidon ja koulutoimen osalta kolmeen alueeseen. Kaikilla kolmella alueella on vähintään kaksi kaksisarjaista perusopetuksen 1.-5. luokkien alakoulua.
Perusopetuksen lähtökohtana ovat lähikouluperiaate ja yhtenäinen perusopetus. Koulutuslautakunnan mukaan tämä tarkoittaa yhtenäistä pedagogista jatkumoa päivähoidosta esiopetukseen ja edelleen perusopetuksen yhdeksänteen luokkaan siten, että oppilaalla on kehityskautensa ja yksilöllisten tarpeidensa mukainen fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen,  virikkeellinen kasvu- ja opetusympäristö.
Pedagogisen jatkumon turvaamiseksi on tärkeää, että koulualueiden päivähoito, esiopetus ja peruskoulun 1. luokat ovat keskenään synkronoitu.
Synkronoinnin lisäksi on kehitettävä varhaiskasvatusyksiköiden keskinäistä yhteistyötä sekä koulujen ja päiväkotien yhteissuunnittelua.

Parhaillaan rakentuu Metsäkorven alue ja myöhemmin rakentuvat Huhtimon, Kokon ja mahdollisesti Varuskunnan alueet.
Tarveselvityksen oppilas- ja väestöennusteet perustuvat tilastokeskuksen 31.12.2012 päivittämään asuinaluekohtaiseen tietoon lasten asuinpaikasta. Valmisteilla olevan kuntarakenneselvityksen mukaan Riihimäen kaupungin perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa 17%:lla vuoteen 2030 mennessä. Kasvua tapahtuu, vaikka väestönkasvu jostakin syystä pysähtyisi.
Akuutein alakoulujen lisätilantarve on pohjoisella koulualueella.

Uusien koillisten asuntoalueiden oppilaat ohjautuvat Pohjoiselle koululle. Lapsista muodostuu ikäluokkaa kohden vuosittain 1-2 esiopetus- ja perusopetusryhmää. Pohjoista koulua ei voida laajentaa nykyiselle tontille, jonka vuoksi Pohjoisen koulun länsipuolella asuvat oppilaat joudutaan jatkossa ohjaamaan Uramon koulun oppilaiksi.

Tarkoituksen mukaisin ratkaisu pohjoisen oppilaaksiottoalueen tilaongelmiin on laajentaa Uramon koulua kaksisarjaisesta koulusta kolmisarjaiseksi esiopetuksen ja perusopetuksen 1.-5. luokkien kouluksi. Kasvavan oppilasmäärän vuoksi kasvatus- ja opetustoimen tarkoituksenmukainen järjestäminen kaupungin pohjoisella oppilaaksiottoalueella edellyttää Uramon koulun mitoitusoppilasmäärä kasvaa nykyisestä 290 oppilaasta 430 oppilaaseen. Koulu muuttuu vaiheittain vuoden 2017 jälkeen kolmisarjaiseksi esi- ja perusopetuksen kouluksi. Muutoksessa esi- ja perusopetuksen mitoitusoppilasmäärä kasvaa 141 oppilaalla.

Uramon koulun toiminta on siirretty kaupungin keskustassa sijaitsevan vanhan kauppaoppilaitoksen kiinteistöön siihen saakka, kunnes koululle on saatu terveelliset ja turvalliset tilat Uramontien varressa sijaitsevalle tontille. Hankesuunnitelma tulee käynnistää mahdollisimman pian, koska nykyiset evakkotilat eivät kaikilta osin täytä päivähoidon tai perusopetuksen alakoulun koulukiinteistölle asetettuja vaatimuksia.

Elokuussa 2013 valmistuneen Uramon koulun kiinteistöselvitysraportin mukaan koulun tilat eivät täytä tämän päivän koulun pedagogisia, eikä viranomaisten antamia vaatimuksia. Nykyisten koulurakentamista ohjaavien määräysten ja suositusten mukaan koulun tilat eivät riitä nykyiselle oppilasmäärälle, eivät täytä esteettömyysvaatimuksia ja ovat vaikeasti muunneltavissa. Raportin mukaan koulurakennuksen muuttaminen 290 oppilaan esi- ja perusopetuksen 1.-5. luokkien kouluksi vaatisi täydellisen peruskorjauksen, jonka korjausaste on 83,1 %. Peruskorjauksen lisäksi nykyistä 2 976 hym2:n koulua pitäisi laajentaa 1 125 hym2:llä. Vanhan koulurakennuksen korjausasteen noustessa yli 80% on syytä harkita uuden koulun rakentamista, jolloin saadaan paremmat edellytykset kouluntoiminnalle ja tilojen kustannustehokkuusaste saadaan paremmaksi kuin peruskorjaus ja laajennus vaihtoehto.

Kiinteistöselvitysraportissa on mainittu rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimuksen suositeltavien toimenpiteiden yhteydessä todetaan, että tehtävät korjaukset tulisi toteuttaa kokonaisuutena. Rakenteiden toteutus huomioiden tämä tarkoittaa peruskorjausta kaikkien ulkoseinien ja niihin liittyvien rakenteiden suhteen.

LVIA-töiden osalta hankkeesta on laadittu alustava suunnitelma, jossa esitetään tarvittavat saneeraustoimenpiteet, joiden avulla kiinteistön käyttötarkoituksen mukaista toimintaa voi jatkaa 10-15 vuotta. Kyseinen hankesuunnitelma on varsinaista perusparannusta kevyempi vaihtoehto ja toisi näin ollen vain akuutin avun. Perusparannus sisältää normaalisti koko LVIA-tekniikan uusimisen. Kokonaisselvitys kuitenkin osoittaa, että pelkällä LVIA-tekniikan keveillä saneeraustoimenpiteillä ei mahdollisteta rakennuksen uudelleen käyttöönottoa. Myös katsominen pelkästään nykyisten tilojen 10-15 vuoden lisäaikaan minimitoimenpitein ei ole kauaskantoisesti toiminnallisesti eikä taloudellisesti järkevää.

Koulutilojen lisäksi tarveselvitykseen on sisällytetty käyttöikänsä päähän tulevan Petsamonkadun neljää ryhmäperhepäiväkotia korvaavat tilat. Uramon koulun yhteyteen rakennettava päiväkoti on investointilaajuudeltaan pienempi ja toiminnallisesti tehokkaampi kuin erillisenä hankkeena tai jälkikäteen toteutettavana päiväkoti-investointina.

Tarkoitus on, että Uramon koulun jälkeen koulussa ja päiväkodissa on yhteensä 501 lasta. Lapsimäärän mukainen tilatarve on uudisrakennuksena 4 545 hym2, joka tarkoittaa bruttoalana 6 747 Br-m2.

(Lähdemateriaali: Kokouksen SIVI:25.3.2014 17:37 pöytäkirja, Uramon koulun tarveselvitys 2014, Kiinteistön selvitysraportti Uramon koulu 23.8.2013)

Peruskorjaus ja laajennus

5.245.000    (peruskorjaus)
3.038.000    (laajennus)

___________________

8.283.000

Uudisrakennus

Kustannusarvio tehty 1800-2200€/bm2

Vanhan rakennuksen purkukustannus 300.000-350.000€

Suppean neliömäärän mukainen uudisrakennus 9.179.400€

Korjaustoimenpiteiden hinta-arvio 5-10 v. Laajuus 3433brm2, kerroksia kellari, 1- ja 2 kerros.
Saneeraus 2.200.000€

brm2=hyötyala (käytävät, kevyet väliseinät, porrashuoneet, tekniset tilat, rakenteiden ja hormien ala)

Vaikka budjetti paperilla näyttää puoltavan koulun remontointia, voi todellisuus olla toinen.

Harjunrinteen koulun remonttibudjetti ylittyi alkuperäisestä 10,5 miljoonan suunnitelmasta (http://yle.fi/uutiset/riihimaen_harjurinteen_koulun_korjaus_uhattuna/5546501) 12,5 miljoonaan (http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Ajankohtaista/Harjunrinteen-koulu- juhlistaa-kayttoonottoa/). Mäntsälässä sisäilmaongelmista kärsineessä Ehnroosin koulussa toteutettiin yli 4 miljoonan remontti (http://www.mantsalanuutiset.fi/artikkeli/41499-ehnroosin- korjausaikataulu-on-urakoitsijoille-hyvin-haastava), mikä ei kuitenkaan sisäilmaongelmia poistanut, joten koulu seisoo tyhjillään käyttökelvottomana. Launeen koulu Lahdessa on surullinen esimerkki siitä, että tiukalla budjetilla ja aikataululla toteutettu remontti ei poistanut sisäilmaongelmia (http://www.omalahio.fi/?toiminto=992) ja vieläkin, lähes 10 vuoden remontointien jälkeen koulu toimii osin väistötiloissa. Lahden Kärpäsen koulun noin 7 miljoonan remonttibudjetti kasvoi 1,6 miljoonalla rakenteista purkuvaiheessa löytyneiden ikävien yllätysten vuoksi. Tässä vain muutamia lähiseudun esimerkkejä siitä, että on hyvin todennäköistä, ettei Uramon koulun sisäilmaongelmaa saada remontilla korjatuksi, eikä ainakaan sille suunnitellulla summalla, vaan on turvallisempaa ja pitkällä aikavälillä taloudellisempaa purkaa vanha koulu ja rakentaa tilalle uusi tulevat tarpeet täyttävä koulu ja päiväkoti.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että remontoinnin sijaan Uramon koulu puretaan ja tilalle rakennetaan uusi, tulevat tarpeet täyttävä koulu. Lisäksi toivomme, että Uramon koulua koskevat päätökset tehtäisiin mahdollisimman pian.

Uramon koulun Vanhempainyhdistys ry    Ota yhteyttä adressin tekijään