Vetoomus Mattilanpellon Pikkupuistikon kunnossapidon puolesta

Me allekirjoittaneet Jyväskylän Mattilanpellon ja lähialueen asukkaat olemme viime vuosina järkyttyneinä seuranneet, miten aiemmin viihtyisä pieni puistoalueemme, Pikkukadun ja Mattilankadun risteyksessä oleva Pikkupuistikko, on jätetty kaupungin puolesta täysin hunningolle. Se on hoitamaton ja epäsiisti. Puisto on erittäin keskeisellä paikalla, liiketilan vieressä ja pääkadun varrella, ja siten merkittävä osa Mattilanpellon yleisilmettä.

Puiston merkitys alueen yleisilmeeseen on todettu myös muun muassa Jyväskylän kaupungin säilytettävien pientaloalueiden selvitysraportissa . Siinä mainitaan, että ”Alueen keskellä on puisto leikkikenttineen, joka viereisen risteyksen ja kaupparakennuksen kanssa muodostaa alueen julkisen keskipisteen. Katutilat ovat idyllisiä ja ehjiä kokonaisuuksia.”

Kaupunki lakkautti säästösyistä Pikkupuistikon ja vei leikkivälineet vuonna 2014. Tuon jälkeen kaupunki ei ole hoitanut aluetta millään tavoin. Tämä tarkoittaa sitä, että kesäisin hyvin hoidetulle omakotialueelle muodostuu puiston sijaan rehottava heinikko, jonne kertyy jyrsijöitä ja punkkeja. Alueelle kertyy risuja, lehtiä ja roskia kaupungin siitä välittämättä. Talvisinkin entinen puistoalue rumentaa näkymää, sillä sinne kerätään kaupungin toimesta erikokoisia hiekka- ja lumikasoja. Se on kuin lumenkaatopaikka. Kasat ovat niin korkeita, että lähitalojen ikkunoista ei näe mitään muuta kuin ne. Lisäksi keväällä sulaessaan lumikasat aiheuttavat ongelmia, sillä puiston maanpinta on korkeammalla kuin lähitalojen ja vaarana on, että keväällä sulamisvedet valuvat naapurikiinteistöihin. Keväisin alueelle kasattuja hiekoitushiekkakasoja ei ole viety pois, vaan ne ovat rumentaneet maisemaa kunnes lähiasukkaat ovat riittävän monta kertaa asiasta valittaneet.

Viime kesänä, vuonna 2016, joukko aktiivisia alueen asukkaita kyllästyi puiston epäsiistiin tilaan, piti siivoustalkoita ja leikkasi nurmikkoa talkoovoimin. Alueen yleisilme oli noin parin-kolmen viikon välein tehtävän nurmikonleikkuun sekä roskien ja risujen keräämisen jälkeen aivan erilainen: puisto oli jälleen siisti ja viihtyisä.

Kaupunki ei voi kuitenkaan ummistaa silmiään ja laiminlyödä täysin velvollisuutensa huolehtia alueen siisteydestä. Ei voi olla niin, että alueen asukkaiden velvollisuus on pitää alue siistinä ja leikata nurmikko. Lähtökohta on, että maanomistajan tehtävä on huolehtia, että alue säilyy siistinä. Eiväthän omakotitalojen omistajatkaan voi siistillä kaava-alueella tontillaan tehdä mitä lystäävät, esimerkiksi kerätä rojua ja roskia. Toisaalta laissa on selvästi todettu ( 11 §), että ”kunnan hallinnassa oleva tori, katuaukio, puisto ja muu niihin verrattava yleinen alue on kunnan pidettävä siistinä ja terveydellisesti tyydyttävänä.” Tämä lain kohta ei tällä hetkellä Pikkupuistikon osalta toteudu.

Me allekirjoittaneet Mattilanpellon asukkaat vaadimme, että Jyväskylän kaupunki lopettaa Pikkupuistikon käytön talvisin lumenvarastointipaikkana ja hiekkakasojen säilytyspaikkana sekä huolehtii jatkossa kesäisin puiston siisteydestä, risujen ja roskien poistosta sekä viheralueen nurmikonleikkuusta.

Toivomme myös, että kaupunki harkitsee Pikkupuistikon ottamista takaisin käyttöön leikkialueena. Vaikka Mattilanpellon alueella on vanhoja ihmisiä osissa taloista, uudet sukupolvet ovat jo tulleet: yhä enemmän lapsiperheitä muuttaa omakotitaloihin vanhempien ihmisten muutettua pois. Lapsiperheiden määrä kasvaa ja Pikkupuistikko on alueen ainoa puistoalue. Lähin muu puisto on Käyräpuisto. Toisaalta puistossa käyvät mielellään myös Keljon vanhainkodin asukkaat omaisineen kävelyllä - mikäli se on siistissä kunnossa ja viihtyisä. Toinen vaihtoehto olisi puiston ottaminen käyttöön esimerkiksi liikuntapuistona. Tällöin se palvelisi myös ikääntyviä (esimerkiksi Huhtasuolla on seniorien liikuntapuisto).

Lähteitä:

Jyväskylän kaupungin sivuilla Säilytettävien pientaloalueiden selvitysraportti.

””Mattilanpelto edustaa tyypillistä jälleenrakennuskauden asuinaluetta kaavoitukseltaan ja rakennuskannaltaan. Alueen keskellä on puisto leikkikenttineen, joka viereisen risteyksen ja kaupparakennuksen kanssa muodostaa alueen julkisen keskipisteen. Katutilat ovat idyllisiä ja ehjiä kokonaisuuksia.”

Mattilanpelto kuuluu arvoluokkaan II

• Alueen suojeluhenkiset asemakaavat eivät kaikilta osin ohjaa rakentamista alueen arvoja ja ominaispiirteitä säilyttäen.

• Asemakaava tulee ajanmukaistaa viipymättä.”

http://www.peda.net/veraja/jklunescokoulut/teema/kukkumaki/historia

”Mattilanpellon omakotialue edustaa tyypillistä jälleenrakennuskauden asuinaluetta kaavoitukseltaan ja rakennuskannaltaan. Alue on säilyttänyt puutarhakaupunkimaisen luonteensa ja rakennukset pihoineen luovat yhdessä maaston muotojen mukaan polveilevan katuverkon kanssa yhtenäisen, eheän miljöön.”

Mattilanpelto on yksi kaupunginarkkitehti Matti Hämäläisen 1940-luvulla suunnittelemista Jyväskylän kaupungin jälleenrakennuskauden asuinalueista. Kaupungin omistaman Mattilan talon pelloille v. 1946 kaavoitettu asuinalue tehtiin helpottamaan sodan jälkeistä asuntopulaa ja se oli jatkoa Hämäläisen 1940 aloittamalle kaupungin uusien omakotialueiden kaavoitukselle. Mattilanpellon länsipuolella oli jo aiemmin kaavoitettu Asevelikylän ja Kukkumäen omakotialue, alueita nykyään erottava Länsi-Päijänteentie oli vasta suunnitteilla.

Tyypillistä alueen suunnittelulle ovat pääkadulta erkanevat, vapaamuotoiset sivukadut, suuret puutarhamaiset tontit, rakennusten ulkoasun ja sijoittelun yhdenmukaisuus, sekä puisto- ja virkistysalueiden käyttö asemakaavaa jäsentävinä tekijöinä. Keskellä aluetta on puisto leikkikenttineen, joka yhdessä Mattilan- ja Pikkukatujen risteyksen kanssa muodostaa alueen keskustaa jäsentävän aukion. Aukion julkista luonnetta vahvistaa yhtä lailla risteyksessä sijaitseva kaupparakennus.”

Anu Hakkarainen ja Mari Heikkilä / Mattilanpellon asukasaktiivit    Ota yhteyttä adressin tekijään