Pirkanmaa: jätehuoltopalveluissa säilytettävä valinnanvapaus
Ota yhteyttä adressin tekijään
Tiedote 3: Alueellisen jätelautakunnan kokouksen (12.12.2018) päätökset ja toimintasuunnitelma, ym.
2018-12-18 17:27:30Hei,
Tämä on Pirkanmaan alueen jätehuoltoa koskevan kansalaisadressin kolmas tiedote, jossa tehdään katsaus tämän hetkiseen tilanteeseen, mukaan lukien Alueellisen jätehuoltolautakunnan 12.12.2018 pitämään kokoukseen ja sen päätöksiin sekä esitetään toimintasuunnitelma siitä, mitä voimme asian eteen tehdä. Lisäksi tiedotteessa tuodaan esiin mahdollisuus yrityksenä käyttää sopimusperustaista jätteenkuljetusjärjestelmää ja pari asiaa kansalaisadressista itsestään.
Tiedotteen sisällys:
1. Tilanne katsaus
2. Mitä voimme tehdä? Toimintasuunnitelma
3. Yrityksenä voi käyttää sopimusperusteista lietteen kuljetusjärjestelmää
4. Kansalaisadressiin liittyvistä asioista
1. Tilanne katsaus
Alueellinen jätehuoltolautakunta kokoontui 12.12.2018. Sen asialistalla oli mm. Hämeenkyrön poikkeuslupahakemus sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän muuttamisesta. Lautakunta teki myös päätöksensä koskien lietekuljetusjärjestelmän uudelleen arvioimisesta Pirkanmaalla; asia, mitä useat tahot ovat lautakunnalle ehdottaneet. Päätöksenä oli, että Hämeenkyrön kunnan poikkeuslupahakemusta ei käsitelty (http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Alueellinen_jatehuoltolautakunta/Kokous_12122018/Hameenkyron_kunnan_hakemus_sako_ja_umpik(67083), ilmaisten syyksi, että:
”Hämeenkyrön kunta ei ole toimittanut poikkeamishakemustaan jätehuoltoviranomaiselle asetettuun määräaikaan eli 1.1.2015 mennessä. Tämän vuoksi hakemus tulee jättää tutkimatta. Sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetusta koskevaa asiaa ei oteta muutoinkaan uudelleen arvioitavaksi jätehuoltolautakunnan toimialueella.”
Lisäksi perustellaan mm. viittaamalla jätelain 37 § ja ilmaistaan:
”Jätelain 37 §:n mukaan kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa, mikäli lainkohdassa mainitut edellytykset täyttyvät. Edellytysten täyttyessä jätehuoltoviranomaisella päätöksentekijänä on asiassa laaja harkintavalta. Kunnan ei tarvitse valita kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta siinäkään tapauksessa, että lainkohdassa säädetyt edellytykset täyttyisivät, vaan kunta voi sille kuuluvan harkintavallan nojalla päättää edellytysten täyttyessäkin siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.”
Jo yllä viitatusta voitte ymmärtää, että vaikka itsenäisellä kunnalla on täysi oikeus päättää jätelain 37 §:ssä mainittujen kahden eri kuljetusjärjestelmien välillä, niin päätösvaltansa Alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle menettäneenä, kunnalla ei ole enää asiassa kuitenkaan mitään päätösvaltaa. Tämä tulee selvästi esiin lautakunnan päätöksestä.
Alueellinen jätehuoltolautakunta teki myös selväksi sen, että sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmää koskevaa asiaa ei enää Pirkanmaan alueella oteta uudelleen arvioitavaksi ja käsiteltäväksi. Sen mukaan kuntien on alistuttava ja tyydyttävä lautakunnan 24.4.2013 tekemään päätökseen siitä, että asumisessa syntyvien sako- ja umpikaivolietteen kuljetus järjestetään kunnan järjestämänä 1.1.2017 lähtien ja sen hoitaa yksinomaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Päätös ei ole muuttunut Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehdyistä valituksista huolimatta.
Kyseisellä päätöksellä on monenlaisia seurauksia. Se heikentää kunnallista itsemääräämisvaltaa vaikuttaa omaan jätehuoltoonsa; se vie pois kuntalaisten mahdollisuuden valita vapaasti lainmukaisesti toimiva lietekaivojensa tyhjentäjä; monilla alueilla lietekaivojen tyhjennyshinnat nousevat; paikallisten alalla toimivien yrittäjien liiketoimintamahdollisuudet heikkenevät ja useilla loppuvat; työttömyys lisääntyy mm. kuljettajien jäädessä työttömäksi ja kaluston huolto- ja korjaushenkilöstön töiden vähentyessä; kuntien palvelut heikkenevät ja siten kuntien elinvoimaisuus heikkenee. Kaikki nämä seuraukset ovat vastoin kuntalaissa säädettyä kunnan varsinaista tarkoitusta ”edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa”.
Lisäksi Alueellinen jätehuoltolautakunta (mikä tarkoittaa käytännössä 7/5 enemmistöisellä paikkajakaumalla vain Tamperetta) on estänyt kaikki jäsenkuntiensa yritykset saada perustuslaissa turvattu tasapuolinen vaikutusmahdollisuus yhteistoimintaelimessä. Tätä paikkajaon epäsuhtaa ei muutettu edes vuonna 2017, jolloin vuoden 2012 kuntien tekemä yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta korvattiin uudella vastaavalla yhteistoimintasopimuksessa. Alueellisen jätehuoltolautakunnan asettamaan päivämäärään (17.10.2017) mennessä sopimuksen oli hyväksynyt 12 kuntaa. Hämeenkyrö, Parkano, Virrat ja Ruovesi eivät olleet hyväksyneet sopimusta tuohon mennessä ja Pälkäneellä asia oli vielä käsittelemättä. Alueellisen jätehuoltolautakunnan kokouspöytäkirjassa (25.10.2017) http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Alueellinen_jatehuoltolautakunta/Kokous_25102017/Kuntien_sopimustilanne_koskien_jatehuolt(38342) mukana olevasta (liite 1) uudesta yhteistoimintasopimuksesta käy ilmi, että se kuitenkin sitoo ja velvoittaa kaikkia kuntia. Uudessa sopimuksessa vain vahvistetaan Tampereen asemaa esim. alueen jätehuoltoasioiden valmistelijana.
Ja lisäksi kun Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja myöhemmin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehdyt kuntien ja yritysten sekä yksityisten henkilöiden lukuisat valitukset on hylätty perustuen pohjimmiltaan lähes yksinomaan vain Pöyry Finland Oy:n (2013) tekemään virheelliseen ja puutteelliseen selvitykseen, ei jäsenkunnilla ole mitään mahdollisuutta toteuttaa perustus-, kunta- ja jätelaissa määrättyä itsenäistä päätöksentekoa jätehuoltoonsa koskevissa asioissa.
Ja jos käytte katsomassa oman kuntanne äänimääräosuutta (ja siten myös omistusosuutta) Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ssä http://pirkanmaan-jatehuolto.fi/Yhtio/osakkaat_ja_aanimaarat, voitte todeta, ettei Tampereen lisäksi muilla kunnilla ole edes liittoutumisen kautta mitään todellista vaikutusvaltaa yhtiössä. Suurimmalle osalle osakaskunnista, kuten esim. Hämeenkyrölle, osakkuus Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ssä ei myöskään taloudellisesti anna käytännössä juuri mitään. Ja koska Tampere omistaa yhtiön osakkeista 49.7 % (65.3 % äänimäärällä), ainoastaan Tampere saa yhtiön tuloksesta merkittävän hyödyn ja päättää myös yhtiön toiminnasta. Suurin osa kunnista, kuten esim. Hämeenkyrö, ei siis saa käytännössä juuri yhtään mitään, eikä kunnilla myöskään ole mahdollista vaikuttaa päätöksentekoon juuri millään tavalla huolimatta ns. omistajaohjauksesta.
Tässä näette myös syyn siihen, miksi Tampere ei halua luopua enemmistöstään Alueellisessa jätehuoltolautakunnassa: Tampere turvaa näin sen, ettei yksikään jäsenkunta pysty palaamaan sopimusperustaiseen (ts. kiinteistökohtaiseen) jätteiden kuljetusjärjestelmään, koska silloin, kuten varmasti ymmärrätte, Pirkanmaan Jätehuolto Oy menettäisi aina kerralla ison määrän asiakkaitaan, jotka se on onnistunut viemään jäsenkuntiensa n. 60 yrittäjältä. Nyt lietteitä tyhjentää Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n sopimana ainoastaan kaksi kuljetusyrittäjää; Espoossa toimipaikkaansa pitävä Eerola-yhtiöt toimii 14 alueella ja Sastamalassa toimipaikkaansa pitävä Kuljetusliike Finska Oy toimii Mouhijärven ja Suodenniemen alueella Sastamalassa. Nokian ja Juupajoen alueet eivät ole Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueita lietteiden kuljetusten suhteen.
Lisäksi edellä esitettyyn liittyen on hyvän hallintokäytännön, yhdenvertaisuuden ja kilpailulain vastaista, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Harri Kalliolle oli annettu puhe- ja läsnäolo-oikeus Alueellisen jätehuoltolautakunnan samassa kokouksessa 12.12.2018, jossa oli tarkoitus myös käsitellä Hämeenkyrön kunnan poikkeuslupahakemusta http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Alueellinen_jatehuoltolautakunta/Kokous_12122018/Lasnaolo_ja_puheoikeus(67082). Siitä huolimatta, että kokouspöytäkirjan kohdassa 46 § ilmaistaan ”Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus §:n 47 jätehuoltolautakunnan ajankohtaiset asiat ajaksi toimitusjohtaja Harri Kalliolle (Pirkanmaan Jätehuolto Oy),” on ilmeinen syy epäillä sitä tarkoitusta, miksi juuri samaan kokoukseen on kutsuttu paikalle Pirkanmaan Jätehuolto Oy toimitusjohtaja. Kaikki voivat ymmärtää, että tämä vaikuttaa lautakunnan jäsenten harkintaan ja päätökseen asiassa, mikä on lainvastaista ja moraalisesti vilpillistä, kun on kysymys julkishallinnollisen yhteisen toimielimen tehtävästä edustaa kaikkia 17 jäsenkuntaa. Tällä on selvästi pyritty ohjailemaan ja turvaamaan Tampereen edun toteutumista – toisin sanoen, pyritty manipuloimaan lautakunnan jäsenten harkintaa Hämeenkyrön poikkeuslupahakemusta koskevassa päätöksessä, kuten myös edesauttamaan sitä, että lautakunnan toimialueelle ehdotettua uutta arviointia lietteiden kuljetusjärjestelmästä ei hyväksyttäisi.
2. Mitä voimme tehdä? Toimintasuunnitelma
Olen pyrkinyt tuomaan alustavasti jäsenkuntalaisten tietoisuuteen viimeisimpien lehtikirjoitusteni kautta, että yllä esittämäni kuntien päätösvallan menettäminen Alueelliselle jätehuoltolautakunnalle, on ratkaistavissa käytännössä enää vain yhdellä tavalla: kuntien irtisanoutumisella vuonna 2012 ja sen korvaavasta vuonna 2017 tehdystä kuntien välisestä yhteistoimintasopimuksesta koskien jätehuoltoviranomaisena toimimista. Yhteistoimintasopimuksessa sanotaan, että ”mikäli sopijakunta luovuttaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakkeet, päättyy myös tämä sopimus kyseisen sopijakunnan osalta”. Seuraavassa linkki artikkeliin, jossa kerrotaan, miten Lopen kunta on tehnyt päätöksen erota jätelautakunta Kolmenkierrosta ja Kiertokapula Oy:stä syynä jäsenkuntien tahtoa vasten tehdyt päätökset jätteenkuljetuksen järjestämisestä: https://www.yrittajat.fi/hameen-yrittajat/a/uutiset/546642-lopella-laitetaan-ero-vireille.
Hyvät kansalaisadressin allekirjoittaneet, suunnitelmani on nyt seuraava, ja tarvitsen siihen teidän kaikkien asiasta välittävien apua. Olen laatinut Hämeenkyrön osalta kuntalaisaloitteen Hämeenkyrön irtautumiseksi jätehuoltoa koskevasta yhteistoimintasopimuksesta, ja siten samalla automaattisesti Alueellisen jätehuoltolautakunnan päätösvallan piiristä. Tässä on linkki tekemääni kuntalaisaloitteeseen: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/6502. Hämeenkyröläiset, jos haluatte muutosta asiaan ja kannatatte aloitettani, niin voitte allekirjoittaa sen kyseisen linkin kautta.
Koska hämeenkyröläisenä en voi tehdä tätä muiden jäsenkuntien puolesta, pyytäisin niitä teistä eri kuntiin kuuluvista adressin allekirjoittaneista, jotka tahtoisivat käynnistää omassa kunnassaan vastaavan eroamisprosessin, laatimaan vastaavan kuntalaisaloitteen omassa kunnassanne.
Pyytäisin, että ne, jotka haluavat laatia kunnassaan vastaavan aloitteen, ottaisivat minuun yhteyttä, niin voin toimia asian koordinoijana välttääksemme sen, ettei kuntiin tulisi useita aloitteita samasta asiasta. Ja sen varalta, että halukkaita aloitteentekijöitä olisi samassa kunnassa useita, voimme menetellä niin, että te halukkaat valtuuttaisitte minut välittämään toinen toisillenne sähköpostiosoitteenne voidaksenne sopia yhdessä omaa kuntaanne koskevan kuntalaisaloitteen laatimisesta. Pyytäisin lähettämään tästä viestiä minulle viimeistään tämän vuoden loppuun (31.12.2018) mennessä, jotta asiamme etenee.
Voin tarvittaessa opastaa kuntalaisaloitteen laatimisessa, ja saatte vapaasti ottaa mallia Hämeenkyrölle laatimastani aloitteesta ja muutoinkin käyttää adressin yhteydessä tuotuja tietoja ja tietolähteitä vapaasti. Kun olette kuntalaisaloitteen laatineet, se menee järjestelmän välittämänä tarkastettavaksi (Oikeusministeriöön) ja kun se n. 1-3 päivän päästä palaa takaisin, muistakaa (ja tämä on tärkeää) valita vaihtoehto, jossa kerätään allekirjoittajiksi muita kuntalaisia tukemaan aloitetta. Jos lähetätte aloitteen suoraan kuntaan, se ei tule saamaan kuntalaisten tukivoimaa silloin puolelleen.
Kun laatimanne kuntalaisaloite on netissä näkyvillä, lähettäkää minulle siihen linkki, niin lähetän puolestani sen sitten kaikille niille oman kuntanne kuntalaisille, jotka ovat allekirjoittaneet kansalaisadressini, ja he voivat näin halutessaan tukea tätä oman kunnan kuntalaisaloitetta. Tietyissä tapauksissa on mahdollisuus myös muiden kuntien asukkailla tukea toiselle kunnalle tehtyä kuntalaisaloitetta. Tässä on ohjeita aloitteeseen osallistujalle: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/ohjeet/ohje-osallistujalle
Laadin asiaa tukevan, toisen kuntalaisaloitteen jo silloin, kun saimme marraskuussa Alueelliselta jätehuoltolautakunnalta tiedotteen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän muuttumisesta, koska koin, että meitä kuntalaisia ei oltu asiassa kuultu ja että siitä ei oltu käyty kunnassa riittävää keskustelua. Sen vuoksi laadin jo marraskuussa kuntalaisaloitteen, jossa ehdotan Hämeenkyrön kunnalle kuntalaisäänestyksen (kansanäänestyksen) järjestämistä kaikissa tärkeissä kuntalaisia koskevissa asioissa ja tiedottamisen parantamista säännöllisesti ilmestyvällä sähköisellä uutiskirjeellä, jonka voisi tilata kunnan omilta sivuilta sähköpostiinsa, ja myös muiden nykyteknologian suomin mahdollisuuksin, jotta vältyttäisiin vastaavilta kuntalaisiin epäedullisesti vaikuttavilta päätöksiltä. Harva käy kunnantalon ilmoitustaulua lukemassa. Hämeenkyröläiset, jos koette tämän kuntalaisaloitteeni tärkeäksi, niin voitte käydä allekirjoittamassa sen tämän linkin kautta: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/6396
Suosittelen muidenkin kuntien asukkaille vastaavankaltaisen kuntalaisaloitteen tekemistä. Kuntalain 22§:n mukaan ”kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista.”
Osallistumista ja vaikuttamista voidaan kuntalain mukaan edistää erityisesti:
1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja;
2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;
3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin;
4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun;
5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;
6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.
Näitä kuntalain suomia osallistumismahdollisuuksia kunnissa kuitenkin vain harvoin käytetään. Päätöksenteko valmisteluineen tapahtuu suureksi osaksi pienissä johtoryhmissä ilman, että kuntalaisia kuullaan. Suurimmaksi osaksi kunnallisvaaleissa valitut kunnanvaltuutetut ”unohtavat” valituksi tulonsa jälkeen sen, että ovat kuntalaistensa valitsemia ja heidän asialla. He eivät ole kuntalaisten yläpuolella, vaan sen sijaan kuntalaisten palvelijoita.
Kuten Lopen kunnan esimerkistä saatoitte todeta, kunnanvaltuusto päätti (äänin 9-16) kunnanhallituksen vastustuksesta huolimatta pitää irtaantuminen voimassa. Tämä antaa teille omassa kunnassanne myös saman mahdollisuuden, kunhan vain pyritte pitämään huolta siitä, että valitsemanne kunnanvaltuutetut tietävät teidän päättäväisen ja perustellun tahtonne ja ymmärtävät, että heillä ei ole muuta valtaa kuin se, mikä tulee teiltä - hyvät kuntalaiset!
Ja tuokaa nykyisten valtuutettujen tietoon myös se, että seuraavissa kunnallisvaaleissa asiaa ei ole unohdettu, jos teidän tahtoa ei nyt haluta kuunnella. Ja oleellista on nyt myös se, jos tahdotte tässä muutosprosessissa onnistua, että pidätte tämän asian julkisessa keskustelussa mm. kirjoittamalla paikallislehtiin, facebook:iin ym. foorumeille tai jopa perustamalla asialle oman facebook-sivun. Verkostoitumalla kunnan asukkaat saavat parhaiten muutoksia aikaan.
Henkilökohtaisesti en voi tiettyä määrää enempää puuttua toisten kuntien asioihin en suoraan enkä paikallislehtien kautta; tämän vaikuttamistahdon täytyy syntyä kunnan sisältä. Olen myös jo huomannut, että paikallislehdet eivät kovin mielellään ota juttuja toisten kuntien asukkailta. Siksi kaikkia asiaan liittyviä kirjoituksiani ei ole julkaistu monissakaan Pirkanmaan alueen paikallislehdissä.
Ja kommunikoikaa myös asian kannalta keskeisille kunnan virkamiehille, jotka valmistelevat kunnan päätöksentekoelimissä käsiteltäviä asioita. Ja luonnollisesti voitte kommunikoida kaikkien asiaan vähänkin liittyvien ihmisten kanssa asian eteenpäin viemiseksi ja suositella myös allekirjoittamaan kuntalaisaloitteenne ja halutessanne myös kansalaisadressi, jonka on 18.12. mennessä allekirjoittanut jo 791 henkilöä, ja johon joka päivä tulee lisää uusia allekirjoittaneita. Ymmärtäkää myös se, että koko Pirkanmaan aluetta koskeva kansalaisadressi tukee kuntalaisaloitettanne, koska ne molemmat toimitetaan kuntien päättäjille. Silloin päättäjien on otettava asiassa myös huomioon se, mitä naapurikunnissa asiasta ajatellaan, ja tätä tietoa kunnan päättäjät tarvitsevat siihen, että voivat luottaa paitsi kuntalaisten myös naapurikunnan tahtoon ja tukeen pyrkiessään voittamaan epäröintinsä irtaantua tästä Tampere-enemmistöisestä yhteistoimintasopimuksesta.
On hyvä tiedostaa myös se, että kunnan päättäjiä todennäköisesti yritetään jossakin vaiheessa painostaa ja jopa pelotella erilaisilla syillä, jotta kunta pysyisi tässä kunnille epäedullisessa yhteistoimintasopimuksessa, koska Tampereella ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on asiassa niin paljon menettävää. Tamperetta mm. uhkaa vaikea velkaantuminen johtuen valtavista ja uhkarohkeista rakennushankkeista ja sen on siksi yritettävä saada rahaa eri keinoin velkojensa maksamiseksi. Lisäksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on meneillään laajentumishankkeita jätealan ja kokonaisliiketoimintansa kehittämiseksi ja se tarvitsee siihen kaikki meidän jätteemme tämän liiketoimintansa raaka-aineeksi. Ja todellisuudessa, kuten voitte tämän kirjeen selvityksistä ymmärtää, me kunnat emme tule saamaan tästä käytännössä mitään hyötyä.
Kuten jo aikaisemmassa tiedotteessani toin esille sen, että jäteala kierrätyksineen (lasi, metalli, sekajäte, bio, paperi, kartonki, ym.) on tulevaisuuden ala. Jätteet ovat uusioraaka-ainetta, jota teollisuus tarvitsee ja jota se kysyy lisääntyvästi, sillä kuluttajat suosivat jo nyt tuotteita, jotka on tehty kierrätetystä materiaalista. Myös sijoittajat ovat alasta kiinnostuneet. Tämä kehityssuunta tulee vain lisääntymään tulevina vuosina, sillä ihmisten ympäristötietoisuus lisääntyy entisestään ja maan hallitus korostaa koko ajan kierrätyksen merkitystä ja kannustaa kansalaisia kierrättämään luonnonvarojen säästämiseksi. Tulevina vuosina kierrätyksen onnistuessa Suomeen luodaan satoja uusia, pysyviä työpaikkoja jätealalla, sanoo Kauppalehtikin (21.4.2017). Pirkanmaan Jätehuolto Oy on jo tämän oivaltanut. Se kerää maakunnista kaikki jätteet, laskuttaa siitä kuntia ja kuntalaisia ja myy jätteet uusioraaka-aineena eteenpäin teollisuudelle ja energialähteenä energiantuotantoon. Jätteisiin ei siis enää suhtauduta pelkästään niin, että niistä olisi vain päästävä eroon, vaan niitä pidetään uusioraaka-aineina ja energialähteinä. Se tulee ilmi tästä Tilastokeskuksen linkistä: http://www.stat.fi/til/jate/2016/13/jate_2016_13_2018-01-15_tie_001_fi.html
Yhteistoimintasopimuksesta irtaantuneilla kunnilla on sitten mahdollisuus järjestää jätehuoltonsa joko yksin tai tarvittaessa yhdessä jonkun/joidenkin naapurikuntien kanssa täydentämään toistensa jätehuoltopalveluita. Naapurikunnat voisivat halutessaan tehdä uusia yhteistoimintasopimuksia, jotka olisivat osapuolten kannalta reiluja ja jotka mahdollistaisivat paikallisten jätehuoltoalalla toimivien yrittäjien toimimisen. Siten kunnilla olisi myös mahdollisuus jatkaa jo olemassa olevien jätehuoltohankkeidensa kehittämistä ja kehittää uusia ratkaisumalleja ottaen huomioon alan kehitysmahdollisuudet. Kunnat ja paikalliset yrittäjät voisivat kehittää jätteiden kierrätyspalveluita ja tehdä liiketoimintaa teollisuuden ja energiayhtiöiden kanssa jätteistä uusioraaka-aineena ja energiana, mikä antaa mahdollisuuksia myös uusille liiketoimintaideoille ja näin lisää kunnissa yrittäjyyttä, kuten myös työpaikkoja ja toimeentuloa.
3. Yrityksenä voi käyttää sopimusperusteista lietteen kuljetusjärjestelmää
Sillä välin, kun laatimamme kuntalaisaloitteet ovat käsittelyssä ja ennen kuin tilanne on korjaantunut, meillä on mahdollisuus kiertää kunnan järjestämää jätteenkuljetusjärjestelmää eli Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n palveluita perustamalla jokin yritys (esim. pöytälaatikko yritys), jonka osoite on se kiinteistö, missä sako- tai umpikaivot sijaitsevat. Tämän toi esiin eräs adressin allekirjoittanut henkilö, joka oli perustanut sellaisen yrityksen ja nyt voi jatkaa sopimusperusteisena eli kiinteistökohtaisena lietteen kuljetusjärjestelmää. Hän sanoi, että yrityksen perustamiseen meni muutamia kymppejä ja että se on tuonut jo itsensä moninkertaisesti takaisin lietekaivojen tyhjennyshinnan pysyessä samana.
Tästä mahdollisuudesta löysin myös lausunnon, mistä asia tulee selvästi esiin. Lausunto on tässä https://docplayer.fi/44648794-Lausunto-sako-ja-umpikaivojatteen-kuljetuksen-jarjestamisesta-utlatande-om-ordnande-av-transport-av-slam-fran-slamskiljare-och-samlingsbrunnar.html. Jos päädytte tähän ratkaisuun, niin selvittäkää, liittyykö siihen kohdallanne mitään erityisehtoja tai vastaavia, ettei tule mitään ikäviä yllätyksiä.
Tähän yrityksille annettuun erivapauteen meidän ei tule pelkästään tyytyä ja tuudittautua, sillä tilanne voi muuttua yrityksienkin kohdalla lähivuosien aikana. Ja todennäköisesti viranomaisetkin huomaavat, että yrityksen perustaminen on vain kiertotie välttää kunnallista lietteen kuljetusjärjestelmää, ja puuttuvat siihen jossakin vaiheessa. Se voi olla ainoastaan väliaikaisena ratkaisuna nykyisessä tilanteessa, jotta voimme jatkaa kiinteistömme osalta sopimusperustaista lietteiden kuljetusjärjestelmää.
4. Kansalaisadressiin liittyvistä asioista
Tein kansalaisadressiin sellaisen muutoksen, että muutin sen allekirjoittamisaikaa niin, että sen voi käydä allekirjoittamassa toistaiseksi. Poistin siis 10.1.2019 allekirjoituksille asettamani aikarajan. Asiaa vastustavat tahot todennäköisesti olivat ajatelleet, että kun aikaraja (10.1.2019) tulee umpeen, niin asia sitten pikkuhiljaa unohtuu. He erehtyvät. Nyt meillä on aikaa kerätä adressille enemmän allekirjoituksia ja siten mahdollisuutemme edellä esitettyihin muutoksiin parantuvat, eikä asia unohdu ihmisten tietoisuudesta. Pyytäisin teitä myös tästä välittämään tietoa, kun asiasta tulee puhetta.
Kansalaisadressipalvelusta on tullut ilmi sellainen ongelma, että kaikkien halukkaiden nimet eivät näy allekirjoittaneiden listassa, vaikka he ovat allekirjoitusvaiheessa merkanneet kohdan ”näytä allekirjoitukseni julkisesti”. Tästä huolimatta minä adressin ylläpitäjänä näen kaikkien allekirjoittaneiden nimet, joten sitten, kun adressi toimitetaan päättäjille ja viranomaisille, niin kaikkien allekirjoittaneiden nimet on listattuna tulosteessa.
Toinen ongelma koskee adressin tilastotietoja. Kuntakohtaiset tilastot eivät sisällä kaikkia allekirjoittaneita. Kustakin kunnasta on siis enemmän adressin allekirjoittaneita kuin tilastot numeerisesti ilmoittavat. Sen vuoksi laadin eilen tilaston, jossa näkyy kuntakohtaisesti adressin todelliset allekirjoitusmäärät:
Hämeenkyrö 270
Ikaalinen 150
Ylöjärvi 90
Pälkäne 69
Tampere 40
Kangasala 26
Ruovesi 24
Ei-Pirkanmaalta 23
Nokia 22
Parkano 19
Sastamala 16
Lempäälä 9
Valkeakoski 7
Virrat 5
Pirkkala 5
Vesilahti 4
Akaa 4
Pirkanmaa muu 3
Orivesi 2
Yhteensä: 788
Hyvät kansalaisadressin allekirjoittaneet, nyt on aika toimia, jos haluamme muutosta tilanteeseen. Toista mahdollisuutta ei tule. Jos me emme tee sitä nyt, niin paikalliset jätealalla toimivat kuljetusyritykset alkavat vähentää kalustoaan ja työntekijöitään sekä osa lopettaa pikkuhiljaa toimintansa. Ja kuntalaisten valinnan mahdollisuus heikkenee entisestään ja lopulta ei ole muita palveluntarjoajia kuin Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Samanaikaisesti Pirkanmaan Jätehuolto Oy vahvistaa asemiaan ja vie loputkin paikallisten yrittäjien asiakkaista. Ei myöskään ole takeita siitä, että Alueellisen jätehuoltolautakunnan paikkajako muuttuisi niin, että kunnilla olisi päätäntävaltaa. Joka tapauksessa enemmistöllä jäsenkunnista ei ole lautakunnassa mitään sanansijaa. Myös kuntien jo vireille saatetut ja suunnitteluvaiheessa olevat jätealan hankkeet kuivuvat kokoon ja päättäjien mahdollisuudet kehittää kuntansa jätehuoltoa häviävät. Sitten ei ole enää paluuta.
Lopuksi haluan sanoa teille vielä sen, että selvitystyöni asian suhteen jatkuu ja joka päivä tulee uusia asioita eteen, sillä uutta aineistoa löytyy lähes päivittäin. Lisäksi viranomaisille ja muille tahoille osoittamieni aineistopyyntöjen toteutuminen vie joissakin tapauksissa useita päiviä. Pidän teidät, hyvät kansalaisadressin allekirjoittajat, ajan tasalla asian etenemisen suhteen, ja jos teillä on jotain tietoa, niin otan sen mielelläni vastaan tai kysyttävää, niin yritän vastata siihen parhaan kykyni mukaan.
Paula Ylén
18.12.2018
Paula Ylén
Tiedote: Alueellisen jätehuoltolautakunnan kokous 12.12.2018.
2018-12-11 07:25:04
Hei,
Tämä on Pirkanmaan jätehuoltoa koskevan kansalaisadressin toinen tiedote, joka koskee ensi keskiviikkona (12.12.2018) pidettävää Alueellisen jätehuoltolautakunnan kokousta.
Kuten edellisessä tiedotteessani mainitsin, niin kokouksessa käsitellään muun muassa Hämeenkyrön hakemusta, jossa Hämeenkyrö hakee poikkeuslupaa koskien Alueellisen jätehuoltolautakunnan 24.4.2013 tekemään päätökseen lietekaivojen tyhjentämisestä kunnan järjestämänä kuljetusjärjestelmänä. Lähetin hakemuksen hyväksymisen puolesta alla olevan kirjeen kaikille Alueellisen jätehuoltolautakunnan jäsenille, kuten myös kuntien päättäjille.
Kirje on tässä:
Hyvä Alueellisen jätehuoltolautakunnan jäsen,
Koskien tulevaa kokoustanne 12.12.2018, Hämeenkyrön kuntalaisia edustava kunnanvaltuusto on päättänyt hakea poikkeuslupaa Alueelliselta jätehuoltolautakunnalta järjestää sako- ja lietekaivojen tyhjennys sopimusperusteisena. Hämeenkyrön hakemus (27.6.2018) on perusteltua, koska Hämeenkyrössä on täydet edellytykset ja tahto toteuttaa lainmukainen sopimusperusteinen kuljetusjärjestelmä sako- ja lietekaivojen tyhjennysten osalta alueellaan toimivien jätealan yrittäjien toimesta. Huomioitavaa on, että Hämeenkyröllä on oma uusi jätevedenpuhdistamo, jonne Pirkanmaan Jätehuolto Oy:kin toimittaisi alueelta kerätyt lietteet. Yksinoikeuden antaminen kyseiselle yritykselle on kilpailulain vastaista ja moraalisesti epäoikeudenmukaista paikallisia jätehuoltoalan yrittäjiä ja alueen elinkeinotoimintaa kohtaan, kuten myöskin sen vuoksi, että yrittäjät menettävät asiakkaansa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle.
Kaikki tämä on tähän mennessä perusteltu jätehuoltoinsinööri Anu Toppilan esityksillä, jotka pohjimmiltaan ja käytännössä lähes yksinomaan perustuvat Pöyry Finland Oy:n selvitykseen, jonka jo yleisesti tiedetään olevan (ja on heidän itsensäkin toteamana) pitkälle virheelliseen tietoon ja käsitykseen perustuva.
Tämä tuli erityisen selvästi esiin, kun vastaava Kymen jätehuoltoalueelle tehty selvitys, jossa käytettiin asiantuntijuuteen pohjautuvia korjattuja arviointikriteereitä (ja monet keskeiset tekijät eroteltiin ja huomioitiin aikaisempaa tarkemmin), johti toisenlaiseen lopputulokseen eli sopimusperusteiseen jätteiden kuljetusjärjestelmään alueella.
Pöyryn Pirkanmaan alueelle tekemässä selvityksessä oli erittäin vakavia virheitä, kuten että 68-76 % lietteistä päätyisi muualle kuin virallisille jätteenkäsittelylaitoksille, kuten mm. soramontuille. Tällainen johtopäätös perustui siihen, kun lietteiden määräksi arvioitiin todellisuutta huomattavasti suurempi määrä asukasta kohden vuodessa, 11 m3 /asukas. Kun taas Kymen alueelle tehdyssä selvityksessä todettiin vastaavan olevan 0,7-6 m3, jossa on merkittävää myös suuri vaihteluväli. Kun lukee KHO:n päätökset (esim. 638/2018), voi järkytyksekseen todeta, miten pahasti Korkein hallinto-oikeus on johdettu harhaan asiaa koskevassa päätöksessään.
Pöyry teki ensimmäistä kertaa aiheeseen liittyvää selvitystä ja ammattitaidon puute johti ko. virheeseen, minkä seurauksena kaikki jäsenkunnat joutuvat nyt kärsimään päätöksestä, mikä ei voi olla lainmukainen sen perustuessa asian kannalta oleellisesti virheelliseen tietoon.
Jokainen omallatunnolla varustettu ja oikeusvaltiota ja siihen perustuvaa hyvää hallintoa kunnioittava luottamushenkilö tietää, miten vakavasta virheestä seurausvaikutuksineen yllä juuri puhutaan. Ja se, mikä on vakavinta tässä Anu Toppilan esityksessä Hämeenkyrön hakemukseen, on, että se edelleen nojautuu tuohon virheelliseen Pöyryn selvityksen tietoon, mikä myös Pirkanmaan kuntia koskevan KHO:n päätösten perustaksi on tullut. Se johti KHO:n silmissä sellaiseen hämeenkyröläisiä ja muita kuntia moraalisesti kyseenalaistavaan johtopäätökseen, että näissä kunnissa kierrettäisiin jätehuoltolakia lähes päätoimisesti ajamalla lietteet jonnekin muualle kuin jätteenkäsittelylaitoksille. Lähes jokainen haja-asutusalueen asukas tietää, että näin ei toimita.
Muistakaa, että Alueellisena jätehuoltolautakuntana te edustatte kaikkia pirkanmaalaisia kuntia, ette pelkästään vain omaa kaupunkianne/kuntaanne. Haluan muistuttaa tästä myös sillä, että kävisitte katsomassa asiaa koskevaa kansalaisadressia, joka on parissa viikossa kerännyt 632 allekirjoitusta.
Tässä linkki adressiin: https://www.adressit.com/pirkanmaa_jatehuoltopalveluissa_sailytettava_valinnanvapau?a=2
Tämä asia merkitsee paljon ihmisille; he eivät vain ole saaneet aikaisemmin ääntänsä kuuluville.
Näin ollen pyydän, että kannatatte Hämeenkyrön hakemusta poikkeusluvan suhteen.
Terveisin,
Paula Ylén
Ps. KHO (2016:88) päätös: “Kuntien pakollisen yhteistoiminnan järjestelyjä arvioidessaan perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi yhteistoimintatehtävien ylikunnalliseen luonteeseen, hallinnon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen yhteistoimintatehtäviä hoidettaessa sekä siihen, ettei noudatettava päätöksentekojärjestelmä anna yksittäiselle kunnalle yksipuolisen määräämisvallan mahdollistavaa asemaa (PeVL 22/2006 vp ja PeVL 32/2001 vp).
Perustuslain 121 §:n vakiintuneiden tulkintaperiaatteiden mukaan kuntien on pakollisen yhteistoiminnan osaltakin voitava keskenään sopia yhteistoiminta-alueen päätöksentekojärjestelyistä (ks. KHO 2014:144). Tästä seuraa, että myös jätelain 23 §:n 2 momentin mukaisen yhteistoiminta-alueen kuntien yhteisen toimielimen toimivallan edellytyksenä on kuntien välinen sopimus yhteisestä jätehuoltoviranomaisesta ja yhteisessä viranomaisessa noudatettavasta päätöksentekomenettelystä.”
XXXX
Lisäksi lähetin tänään toisen kirjeen tukeakseni Pekka Loukolan Alueelliselle jätehuoltolautakunnalle tekemää alla olevaa siteerattua ehdotusta:
”Toivomme, että Tampereen alueellinen jätehuoltolautakunta päättäisi esityksestä poiketen käynnistää sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän uudelleen arvioinnin Hämeenkyrön ja kaikkien muidenkin paikkakuntien osalta. Nokian tapaan myös kaikilla muilla paikkakunnilla täyttyvät jätelain 37.1 §:ssä määrätyt edellytykset jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Olosuhteiltaan paikkakunnat vastaavat toisiaan sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa. Halutessaan jätehuoltojaostolla on mahdollisuus ottaa asia uudelleen tarkasteltavaksi.
Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto (nykyisin Tampereen kaupungin alueellinen jätehuoltolautakunta) päätti 24.4.2013 (18 §) virheellisin perustein, että sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus toteutetaan 1.1.2017 alkaen kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Samoja virheellisiä perusteluja käytettiin myös 30.9.2015, jolloin jätehuoltojaosto päätti, että vain Nokian kaupungille myönnetään poikkeus päätöksestä jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta ja yhdeksälle muulle kunnalle poikkeusta ei myönnetty.”
XXX
Näin ollen, hyvät kansalaisadressin allekirjoittaneet, kannustaisin teitä ottamaan asiallisesti yhteyttä Alueellisen jätehuoltolautakunnan jäseniin sähköpostitse tai muuten vielä tämänkin asian puolesta, jotta Alueellisen jätehuoltolautakunnan virheellisiin perusteisiin tehtyihin päätöksiin (selvitetään Pekka Loukolan alla olevassa kirjeessä) saataisiin oikaisu kaikkien pirkanmaalaisten kuntien osalta.
Tässä alla on se kirje, jonka lähetin tänään sähköpostitse Alueelliselle jätehuoltolautakunnalle:
Hyvä Alueellisen jätehuoltolautakunnan jäsen,
Lisäyksenä eilen lähettämääni viestiin, pyydän, että Tampereen alueellinen jätehuoltolautakunta päättäisi jätehuoltoinsinööri Anu Toppilan esityksestä poiketen käynnistää sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän uudelleen arvioinnin pirkanmaalaisten paikkakuntien osalta. Nokian tapaan myös kaikilla muilla paikkakunnilla täyttyvät jätelain 37.1 §:ssä määrätyt edellytykset jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Olosuhteiltaan paikkakunnat vastaavat toisiaan sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa.
Alueellisena jätehuoltolautakunnan jäseninä teillä on mahdollisuus ottaa asia uudelleen tarkasteltavaksi, mikä on vähintäänkin kohtuullista, kun tiedetään, että Alueellisen jätehuoltolautakunnan päätös 24.4.2013 (18 §) perustui virheellisiin tietoihin ja perusteisiin tehdessään päätöstä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän toteuttamisesta 1.1.2017 alkaen kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Samoja virheellisiä perusteluja käytettiin myös 30.9.2015, jolloin jätehuoltolautakunta päätti, että vain Nokialle myönnetään poikkeus päätöksestä jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta ja muille kunnille poikkeusta ei myönnetty.
Terveisin,
Paula Ylén
Tässä on linkki Alueellisen jätehuoltolautakunnan jäsenten yhteystietoihin: https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/paatoksenteko/lauta-ja-johtokunnat/alueellinen-jatehuoltolautakunta.html
Lisäksi liitän tämän tiedotteen yhteyteen vielä tärkeänä lisätietona Pekka Loukolan (luvalla 10.12.2018) Alueelliselle jätehuoltolautakunnalle osoitetun kirjeen kokonaisuudessaan, koska siinä on kiteytetysti tuotu esiin mm. Pöyry Finland Oy:n tekemien selvitystöiden virheelliset arviointiperusteet ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n epäonnistuneet kilpailutukset sekä tilanteesta muissa kunnissa.
Arvoisa alueellisen jätehuoltolautakunnan jäsen
Olette käsittelemässä keskiviikkona 12.12.2018 kokouksessa Hämeenkyrön kunnan hakemusta sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän muuttamiseksi (esityslistan § 51).
Esityksenä on, että: ”Hämeenkyrön kunnan poikkeamishakemus koskien jätehuoltojaoston päätöstä 24.4.2013 § 18 jätetään tutkimatta, koska hakemus on saapunut myöhässä. Sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetusta koskevaa asiaa ei oteta muutoinkaan uudelleen arvioitavaksi jätehuoltolautakunnan toimialueella.”
Toivomme, että Tampereen alueellinen jätehuoltolautakunta päättäisi esityksestä poiketen käynnistää sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän uudelleen arvioinnin Hämeenkyrön ja kaikkien muidenkin paikkakuntien osalta. Nokian tapaan myös kaikilla muilla paikkakunnilla täyttyvät jätelain 37.1 §:ssä määrätyt edellytykset jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Olosuhteiltaan paikkakunnat vastaavat toisiaan sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa. Halutessaan jätehuoltojaostolla on mahdollisuus ottaa asia uudelleen tarkasteltavaksi.
Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto (nykyisin Tampereen kaupungin alueellinen jätehuoltolautakunta) päätti 24.4.2013 (18 §) virheellisin perustein, että sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus toteutetaan 1.1.2017 alkaen kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Samoja virheellisiä perusteluja käytettiin myös 30.9.2015, jolloin jätehuoltojaosto päätti, että vain Nokian kaupungille myönnetään poikkeus päätöksestä jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta ja yhdeksälle muulle kunnalle poikkeusta ei myönnetty.
Kunnan järjestämä jätteenkuljetus sako- ja umpikaivolietteissä olisi pitänyt alkaa jo 1.1.2017 lähtien. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n järjestelyissä on ollut todella suuria puutteita ja ongelmia. Asiakkaat ovat olleet palveluun erittäin tyytymättömiä ja eivät ole saaneet toivomaansa palvelua haluamaansa aikaan. Tämän johdosta kiinteistöjen omistajat ovat halunneet ottaa edelleen palvelun aikaisemmin tehtävää hoitaneilta ja luotettavasti toimineilta yksityisiltä yrityksiltä.
Jätelaissa (626/2011) todetaan 35 pykälän ”Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestäminen” toisessa monentissa seuraavasti:
”Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.”
Voidaan selkeästi todeta, että kunnan järjestämää jätekuljetusta sako- ja umpikaivolietteissä ei ole pystytty järjestämään alueella siten, että jätelaki täyttyisi tältä osin. Sako- ja umpikaivolietteen kuljetuspalveluja ei ole ollut alueella tarjolla Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimesta kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Jätehuoltolautakunnan tulisi ehdottomasti puuttua tällaisiin oleellisiin puutteisiin.
Sen sijaan kiinteistön haltijan järjestä jätteenkuljetus on toiminut alueella hyvin ja asiakkaat ovat olleet palveluun tyytyväisiä. Alueella täyttyvät kaikki jätelain edellytykset jatkaa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa nykyistä jätteenkuljetusjärjestelmää. Oheisessa liitteenä olevassa YYL:n lausunnossa on selkeästi mainittuna jätelain kohdat ja yksilöidysti perusteltu, että nämä lain ehdot täyttyvät. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n järjestämä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus ei ole saanut asiakkaiden luottamusta ja edelleen pääsääntöisesti lietteet kuljetetaan kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen mukaisesti paikallisten yritysten toimesta.
Asian esittelytekstissä annetaan ymmärtää, että kunnan järjestämä jätteenkuljetus olisi ensisijainen vaihtoehto. Tällaista mainintaa ei ole jätelaissa ja ei ole edes jätelain esitöissä hallituksen esityksessä tai KHO:n päätöksissä. Jätelakia valmisteltaessa nimenomaan valiokuntakäsittelyssä korostettiin kuljetusjärjestelmien tasapuolisuutta. Ympäristövaliokunnan mietinnössä asia on todettu hyvin selkeästi sivulla 12 toinen ja kolmas kappale seuraavasti:
”Valiokunta toteaa, että erityisesti jätelakiehdotuksen 37 §:n on nähty estävän julkisen ja yksityisen toimijan tasa-arvoisen kohtelun, kun pykälän on nähty asettavan erityisiä vaatimuksia ainoastaan kiinteistön haltijan järjestämälle kuljetukselle. Talousvaliokunta on lausunnossaan ehdottanut 37 §:n 1 momentin 1 kohdan poistamista tai sen ja 35 §:n muuttamista siten, että ne ovat kilpailuneutraliteetin kannalta sopusoinnussa keskenään. Myös hallintovaliokunta katsoo, että laatuvaatimusten pitää sekä kunnan että kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta olla yhdenmukaiset.
Edellä esitetyn perusteella valiokunta ehdottaa 35 ja 37 §:n muuttamista siten, että eri kuljetusjärjestelmiä koskevan vaatimustason yhtäläisyys ilmenee pykälistä selvemmin. Lain 35 §:n 2 momenttiin ehdotettavalla muutoksella korostetaan sitä, että säännöksen vaatimukset koskevat molempia kuljetusjärjestelmiä.”
Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ensimmäinen kilpailutus
Markkinaoikeus määräsi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ensimmäisen kilpailutuksen 23.12.2016 täytäntöönpanokieltoon. Tässä ensimmäisessä kilpailutuksessa urakoita sai vain neljä yritystä. Niistä oli vain yksi alueella kotipaikkaa pitävä nykyinen toimija, joka sai pienen alueen Sastamalan kaupungin Mouhijärvellä ja Suodenniemellä. Markkinaoikeuden päätös perustui siihen, että valitukset tulisivat silloin hyödyttömäksi, jos toiminnalle myönnetään täytäntöönpano-oikeus. Tämän jälkeen Markkinaoikeus kumosi 12.10.2017 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n järjestämän ensimmäisen kilpailutuksen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksesta.
Markkinaoikeuden ratkaisu löytyy seuraavan linkin kautta:
http://www.markkinaoikeus.fi/fi/index/paatokset/hankintaasiat/hankintaasiat/1508323315705.html
Päätöksen lopputulos oli seuraava:
”Markkinaoikeus kumoaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n 30.5.2016 tekemän hankintapäätöksen § 2. Markkinaoikeus kieltää Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoinkaan täytäntöön nyt asetetun 200.000 euron sakon uhalla.”
Päätöksessä todetaan myös seuraavasti:
”Koska jo hankintamenettelyä koskeva hankintailmoitus on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.
Mikäli Pirkanmaan Jätehuolto Oy aikoo edelleen toteuttaa sako- ja umpikaivolietteiden sekä pienpuhdistamolietteiden keräystä ja kuljetusta koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä hankinnasta uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.”
Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toinen kilpailutus
Pirkanmaan Jätehuolto Oy järjesti uuden kilpailutuksen lietteiden kuljetuksista. Tässä lietekilpailutuksessa kaikki urakat yhtä Sastamalan kaupungin Mouhijärven ja Suodenniemen urakka-aluetta lukuun ottamatta menivät yhdelle valtakunnalliselle toimijalle. Jätetaksassa hinnat nousivat voimakkaasti kiinteistön omistajille. Tästä uudesta 31.12.2017 päättyneestä kilpailutuksesta tehtiin tälläkin kertaa hankintaoikaisuvaatimus hankintayksikölle sekä valitus Markkinaoikeuteen. Pirkanmaan Jätehuolto Oy ei voinut allekirjoittaa tämän johdosta sopimuksia urakoista. Tästä Pirkanmaan Jätehuolto Oy tiedotti 29.1.2018 kilpailutukseen osallistuneille. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tiedotteessa yrityksille todettiin seuraavasti: ”Hankinnasta jätetyn valituksen vuoksi hankintayksikkö ei laita hankintapäätöstä täytäntöön.” Pirkanmaan Jätehuolto Oy oli toimittanut vastaavansisätöisen tiedotteen myös Markkinaoikeudelle. Markkinaoikeus hylkäsi valituksen 13.6.2018 ja Korkein hallinto-oikeus ei 18.9.2018 myöntänyt päätöksestä valituslupaa.
Tampereen kaupunginvaltuuston päätös
Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessa 20.8.2018 (§ 159) lietteenkuljetuksen tilannetta ja totesi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kuljetusjärjestelyjen epäonnistuneen. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti päätöksen yhteydessä seuraavan ponnen:
”Omistajaohjauksen keinoin on pyrittävä varmistamaan, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kilpailutukset sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksiin liittyen järjestetään riittävän pieninä aluekokonaisuuksina ja senkaltaisilla ehdoilla, että paikallisilla yrittäjillä olisi tosiasiallinen mahdollisuus menestyä tarjouskilpailussa.”
Jätehuoltojaoston kuljetusjärjestelmäpäätökset 24.4.2013 ja 30.9.2015 tehtiin virheellisin tiedoin
Aikoinaan lietepäätöksiä tehtäessä Pirkanmaalla Pöyry Finland Oy:n selvityksessä 28.2.2013annettiin virheellinen kuva alueen lietekuljetuksen tilasta. Lietemäärät oli arvioitu umpisäiliöiden osalta virheellisesti. Niissä lietettä oli arvioitu kertyvän 11 m3/henkilö/vuosi (sivu 8 toinen kappale). Tämä pitää paikkansa vain niiden kiinteistöjen kohdalla, joissa harmaatkin vedet menevät umpisäiliöön. Lähes poikkeuksetta näissä kiinteistöissä on käytössä yhdistelmäjärjestelmä, jossa vain WC-vedet menevät umpisäiliöön ja harmaat vedet menevät imeytyskenttään. Alan toimijoiden antama tieto tällaisten yhdistelmäjärjestelmien lietekertymästä on 5-6 m3/henkilö/vuosi. Tämä muuttaa oleellisesti laskelmaa ja lietteet toimitetaan poikkeuksetta oikeaan vastaanottopaikkaan. Jätelain mukaan asumislietteet voi toimittaa myös kalkkistabiloituna omaan peltoon tai omassa hallinnassa olevaan peltoon. Nyt jätelakia on laajennettu vielä niin, että myös muutaman lähinaapurin lietteet voi viedä kalkkistabiloituna peltoon. Tämä toiminta liittyy maatalouden harjoittamiseen, eikä ammattimaiseen lietteiden kuljetukseen. Tällöin näiden toimijoiden ei tarvitse olla jätehuoltorekisterissä mukana. Tätä Pöyryn Finland Oy:n tutkimuksen virheellistä arviota, jotta 68-75 % lietteistä päätyisi epäasialliseen paikkaan, on kaiken aikaa käytetty perusteluna kuljetusjärjestelmän muutokselle.
Pöyry Finland Oy teki 28.9.2015 lieteselvityksen Kymen jätelautakunnan alueelle. Selvityksessä todetaan: ”Kun määrittelyn lähtökohtana käytetään kiintoainekuormitusta 80 g/as/d, muodostuu lietemääräksi 0,7-6 m3/asukas/a lietteen kiintoainepitoisuuden vaihdellessa 0,5-4 % /3/. Tämän perusteella Kymenlaakson alueen puhdistamoille vastaanotettujen lietteiden määrä vastaa likimain keskimääräistä viemäriverkon ulkopuolella asuvien asukkaiden tuottamaa lietemäärä.” Selvityksessä todetaan samassa kappaleen lopussa myös seuraavasti: ”Tarkastelun perusteella pääosa syntyvistä sako- ja umpikaivolieteistä päätyy käsiteltäväksi asianmukaisesti jätevedenpuhdistamoilla.” Kymen jätelautakunta päätyi 28.1.2016 esittelijän esityksen mukaisesti jatkamaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta sako- ja umpikaivolietteissä. Toisenlaisella selvityksellä on ollut siis ratkaiseva merkitys päätökseen ja Pirkanmaalla päätös perustui nimenomaan virheelliseen selvitykseen.
Nämä kaksi Pöyry Finland Oy:n runsaan 2,5 vuoden välein tekemää tutkimusta osoittavat, että arviot lietemäärien syntymisestä on Pirkanmaan osalta arvioitu virheellisesti liian korkeiksi. Pöyry Finland Oy teki Pirkanmaan lieteselvityksen ensimmäisenä yrityksen historiassa ja siinä selvityksessä käytettiin tätä virheellistä laskentaperustetta puutteellisen ammattitaidon johdosta. Tämän virheellisen laskentaperusteen vuoksi lietekuljetus on päätetty siirtää kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen ja myös hylätä kuntien anomukset nykyjärjestelmän jatkumisesta. On kuntien, kuntalasten ja yritysten oikeusturvan kannalta kestämätöntä, että päätös on tehty näihin virheellisiin tietoihin perustuen. Kuljetusjärjestelmäpäätöksessä on rikottu perustuslakia, kuntalakia sekä tietojen toimittamisen siirron osalta jätehuoltojaostolta Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle henkilörekisterilakia ja tietosuojalakia.
Yleensä jätehuoltojaostot ja jätelautakunnat ovat kunnioittaneet kuntien lausuntoja, hakemuksia ja selvityksiä jätteenkuljetusjärjestelmästä. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueen lähes kaikki kunnat tukivat lausunnoissaan kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkumista alueella. Kuntien mielipidettä tulee kuunnella tässä tilanteessa erityisen tarkasti. Jos kuntia ei kuunnella päätöksenteossa, niin siitä tulee varmasti aito ristiriitatilanne ja se olisi vastoin kunnallista itsehallintoa. Ovathan kunnat aikaisemmin voineet suvereenisesti päättää näistä jätteenkuljetusjärjestelmään ja muihin jätelain viranomaispäätöksiin liittyvistä asioista. Jokainen voi vilpittömästi todeta, sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen tilanne Pirkanmaan alueella ei ole muuta Suomea huonommassa tilassa, jotta kuljetusjärjestelmän muutos olisi tarpeen.
Uudessa jätelaissa on mainittuna kaksi käytettävissä olevaa jätteenkuljetusjärjestelmää: kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Molemmat kuljetusjärjestelmät ovat jätelaissa tasavertaisessa asemassa. Jätelakia laadittaessa valiokuntakäsittelyssä korostettiin molempien kuljetusjärjestelmien tasavertaisuutta. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on ollut 30.4.2012 voimassa olleessa laissa nimeltään sopimusperusteinen jätteenkuljetus.
Viranomaisvalvonnan osalta laki turvaa samanlaisen valvonnan kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Jätteenkuljetusyritykset ilmoittavat jätteenkuljetusrekisteriin jätehuollon piirissä olevat kiinteistöt, jäteastian koon ja tyhjennysvälin jätejaettain. Tämä koskee myös lietteiden kuljetusta. Lain mukaan jätteenkuljetusrekisterin pitämisen velvollisuus on jätehuoltojaostolla ja sitä ei voi siirtää jätehuoltoyhtiölle. Uuden jätelain mukainen jätteenkuljetusrekisteri turvaa viranomaiselle tasavertaisen valvonnan molemmilla kuljetusjärjestelmillä. Uuden jätelain mukaan jätteenkuljetusyritysten tulee puolestaan hakea toiminnalleen lupaa ELY-keskukselta jätehuoltorekisteriin liittymiseen ja siihen liittyvät mahdolliset vakuusmaksuvelvoitteet. Vanhassa laissa toimintaan riitti ilmoitus ELY-keskukseen. Yritykset ovat pääsääntöisesti hakeutuneet ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin. Jos jokin yritys ei siellä jostain syystä satu olemaan, niin ilmoitus siitä ELY-keskukseen riittää ja sieltä toimitetaan lomakkeet hakeutumista varten. Uudet lain mukaiset velvoitteet koskevat molempia kuljetusjärjestelmiä. Myös ympäristöluvat ja ympäristövalvonnan velvoitteet koskevat molempia kuljetusjärjestelmiä. Uuden jätelain mukaan sako- ja umpikaivolietteitä kuljetettaessa tulee täyttää myös siirtoasiakirja.
Erona näissä kahdessa järjestelmässä on se, että kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuoltoyhtiö (teillä Pirkanmaan Jätehuolto Oy) laskuttaa jätteen kuljetuksesta, palkkaa lisää työntekijöitä asiakaspalveluun, kuljetusjärjestelyyn ja laskutukseen sekä perii nämä kulut jätteenkuljetusmaksussa tai kohonneessa perusmaksussa. Tällöin kiinteistön haltija ei voisi enää vaikuttaa siihen, että kenen palveluja hän voisi käyttää. Tällöin kuljetukset kilpailutetaan suurina alueina kunnittain. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusyritykset puolestaan hoitaa asiakaspalvelun, perii laskut ja vastaa logistiikasta omana työnään. Tällöin asiakas voi valita haluamansa kuljetusyrityksen palvelut.
Kaivojen tyhjennyksen optimointi tapahtuu kaikkein tehokkaimmin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Umpisäiliöt tyhjennetään vain, kun ne ovat täynnä ja kuljetuksia yhdistellään lähiseudun noutojen kanssa kuljetustilan puitteissa.
Kunnallinen kilpailutus on varsin tuhoisa jätteenkuljetusalan yritystoiminnalle. Jos jokin yritys kilpailun häviää, niin se menettää mahdollisuuden yritystoiminnan harjoittamiseen. Urakka-alueiden pilkkominen pieniksi ei ole toiminut käytännössä, sillä jätehuoltoyhtiön kilpailutuksella markkinat ovat voimakkaasti keskittyneet. Jätehuoltoyhtiön kilpailutus ei ole normaalia kilpailutusta, vaan kilpailun hävinneiltä yrityksiltä estetään yritystoiminnan harjoittaminen ko. alueella. Mikään yritys ei voi odottaa toimettomana 3-5 vuotta seuraavaa kilpailutusta jäteautot pihalla toimettomana odottaen. Samalla menettävät myös paikkakunnan kuljettajat työpaikkansa, sillä jos urakan voittaa jokin alueen ulkopuolinen yritys, niin autot tulevat silloin isolta keskusvarikolta, ei omalta paikkakunnalta. Näin on käynyt usein tällaisissa tilanteissa. Samalla paljon kuljetusyrityksiä on joutunut lopettamaan toimintansa. Seuraavalla kerralla tarjoajia on vähemmän ja hinnat lähtevät nousuun. Kuljetusjärjestelyjen muutokset hankaloituvat myös kunnallisessa kilpailutuksessa. Silloin ei voi myös enää asiakas valita toista kuljetusyritystä, jos palvelu ei toisella pelaa. Kuljettajien työsuhteet muuttuvat kunnallisessa kilpailutuksessa määräaikaisiksi. Myös Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry tukee kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta voimakkaasti ja on lähettänyt siitä aikoinaan oman lausuntonsa.
Julkiseen kilpailutukseen osallistuminen on monelle pienemmälle yritykselle hyvin haastavaa. Esimerkiksi Hausjärvellä kilpailutettiin jätehuoltoyhtiön toimesta jätteenkuljetus 1.6.2012 lähtien. Siellä jätteenkuljetuksen osuus hinnasta nousi peräti 50 %. Paikallinen pitkäaikainen jätealan kuljetusyrittäjä ei halunnut toimittaa edes tarjousta kilpailuun. Pitkän linjan yrittäjälle 50 -sivuinen tarjouspyyntöasiakirja vaikeaselkoisine ukaaseineen ja monimutkaisine vaatimuksineen aiheutti sen, jottei pitkään työtä hoitanut yrittäjä halunnut edes tehdä tarjousta. He kokivat tämän kilpailutuksen kyykyttämisenä ja normaalia yritystoimintaa kahlitsevana, vaikka ovatkin halunneet aina hoitaa tehtävää huolella ja palvella asiakkaita hyvin ja tunnollisesti.
Kuljetusjärjestelmän muutos on aikaansaanut aina paikkakunnalla todella suuria ongelmia, kun mahdolliset uudet kuljetusyritykset eivät ole löytäneet ja noutaneet kaikkia kohteita ja toisia kaivoja on saatettu tyhjätä tarpeettoman usein. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tämä toistuu aina urakoiden vaihdoksissa, kun kuljetusyritys vaihtuu.
Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusta on kokeiltu jätehuoltoyhtiön kilpailuttamana vain muutamassa kunnassa Suomessa huonolla menestyksellä: Alavudella (1.1.2011 alkaen), Espoossa (1.1.2017 alkaen), Helsingissä (1.4.2016 alkaen), Ilmajoella (1.3.2013 alkaen), Jalasjärvellä (1.3.2013 alkaen), Kemiönsaarella (1.1.2013 alkaen), Kirkkonummella (1.4.2017 alkaen), Kuortaneella (1.4.2013 alkaen), Lapualla (1.3.2014 lähtien), Mäntyharjulla, Ranualla, Seinäjoella (1.4.2012 alkaen), Vantaalla (1.4.2016 alkaen) ja Ähtärissä (1.5.2013 lähtien). Tästä on valitettava esimerkki Seinäjoelta. Siellä (Seinäjoki, Nurmo, Peräseinäjoki ja Ylistaro) siirryttiin 1.4.2012 sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen osalta Lakeuden Etapin kilpailutukseen. Sen seurauksena Seinäjoen alueella Lakeuden Etapin urakoissa työskentelee nyt 2 yritystä ja 14 muuta yritystä jäi ilman urakoita. Sako- ja umpikaivojen kunnallisessa kilpailutuksessa on käyty imemässä puolityhjiä kaivoja ja toisilla taas kaivot ovat olleet ylitäynnä, kun kaivoja on alettu tyhjäämään kalenterin mukaan, eikä täyttöasteen ja tilausten perusteella. Kustannukset ovat asiakkaille nousseet ja asiakkaat ovat joutuneet maksamaan hukkanoutomaksua, kun eivät ole esitettynä aikana voineet ottaa vastaan kaivon tyhjääjää. Esimerkiksi Lakeuden Etapin alueella jätehuoltoyhtiö perii hukkanoutomaksuna puolet tyhjennyshinnasta ja kaivojen tyhjäys on määrätty joka vuosi samalle viikolle. Tyhjennysajankohdan voi muuttaa, mutta välttämättä muutosta ei asiakas ennalta määrättyyn aikaan muista tehdä, jolloin mökin portti voi olla kiinni tai tie auraamatta. Jätehuoltoyhtiön kilpailutus velvoittaa useimmiten työn tarjoamista urakoitsijalle ympäri vuoden. Tämä puolestaan luo ongelmia talviaikana, jolloin moneen kohteeseen ei päästä ja talven aikana tyhjätty kaivo usein jäätyy ja se menettää sen vuoksi toimintakunnon. Kilpailutuksen kautta ylimääräinen kuljetuskaluston kapasiteetti häviää alueelta ja sillä on negatiivinen vaikutus kriisitilanteiden hoidossa esim. kunnan jätevedenpuhdistamon ja jätevesiputkiston ongelmatilanteissa, tulvissa sekä suurten tapahtumien yhteydessä. Jätehuoltoyhtiön kilpailutuksessa päivystys ei toimi enää 24 tuntia/vrk, kuten yksityisillä yrityksillä, sillä jätehuoltoyhtiön kilpailutuksessa toimii vain normaali asiakaspalvelu, kuten näissä tilanteissa on ollut käytäntönä. Tämä tarkoittaisi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueella ma-pe klo 8.30–15.45. Päivystys on tärkeä erityisesti jätevesilietteiden kuljetuksessa.
Juupajoella siirryttiin jätelain vastaisesti ilman siirtymäaikaa kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen 1.8.2012 ja toimintaa ei silloin kilpailutettu. Juupajoella tehtiin päätös hankintalain vastaisesti suorahankintana, eikä silloin käytetty edes avointa hankintalaissa tiukasti säädeltyä ja etukäteen julkisesti ilmoitettavaa neuvottelumenettelyä. Tällainen menettely ei ole jatkossa mahdollista. Paikallinen urakoitsija sai Juupajoella käytännössä määräaikaisen monopolin tähän toimintaan, kun vaihtoehtoisia palveluita oli aikaisemmin saatavissa naapurikunnista. Juupajoella toiminta on tavallaan sopimusperusteisen ja kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen välimuoto, joka ei sovellu koko maakunnan laajuisen järjestelmän hoitamiseen. Juupajoella paikallisen toimijan kanssa voi poikkeuksellisesti lieteasioissa ottaa yhteyttä myös kuljettajaan. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa säännöllisten reititysten järjestäminen ja kuljetusten kuntakohtainen kilpailuttaminen on laajemmassa mitassa välttämätöntä. Näin on menetelty kaikissa muissa kunnissa, jossa lietekuljetus on siirretty kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.
Sekä suuret valtakunnalliset jätteenkuljetusyritykset, että pienet paikalliset yritykset toivovat nykyisen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkuvan sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa. Isoillekaan yrityksille kunnallisen kilpailutuksen johdosta tulevat suuret volyymien vaihtelut ja autojen siirrot paikkakunnalta toiselle eivät ole normaalin yritystoiminnan mukaista. Pienille yrityksille se on täysin kestämätöntä toimintaa. Siksi kaikki jätteenkuljetusyritykset haluavat palvella ja kilpailla asiakkaista ystävällisellä palvelulla, laadukkaalla ja tehokkaalla toiminnalla sekä kilpailukykyisellä hinnalla. Asiakas voi silloin valita mieleisensä yrityksen. Näin toimitaan kaikilla muillakin yritysaloilla. Juuri Pirkanmaalla päätöksellä on erityisen suuri vaikutus asukkaiden palveluntarjontaan sekä paikallisiin yrityksiin ja työntekijöiden työpaikkoihin. Uskomme, että Pirkanmaa yrittäjämyönteisenä seutuna arvostaa yritystoiminnan kehittämistä alueellaan ja valitsee alueelleen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukseen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen. Se toimii erinomaisesti, tarjoaa alueelle työpaikkoja sekä turvaa monipuolisen ja tehokkaan palvelutarjonnan. Tulen mielelläni kertomaan asiasta lisää kokouksiinne ja erilaisiin tilaisuuksiin, kun vain pyydätte.
Hyvää talven jatkoa!
Ystävällisesti
Pekka Loukola
Asiantuntija
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
www.skal.fi
XXX
Alueellisen jätehuoltolautakunnan kokous on siis keskiviikkona 12.12.2018, joten meillä on vielä yhdessä mahdollisuus vaikuttaa sen päätöksiin ja siten kuntamme tulevaisuuteen.
Terveisin,
Paula Ylén
Paula Ylén
Tiedote: Tilanne Pirkanmaan jätehuoltoasiassa
2018-12-07 15:08:17Hei,
Lämmin kiitos teille kaikille, jotka olette tähän mennessä allekirjoittaneet kansalaisadressin. Meitä on nyt 624 allekirjoittanutta, joka on jo hieno saavutus, ja toivottavasti saamme joukkoomme vielä lisää porukkaa.
Tilanne katsaus
Olen alkanut selvittämään Pirkanmaan jätehuoltoon liittyvää tapausta ja tilannut itselleni asiaan liittyvät monet asiakirjat (Alueellisen jätehuoltolautakunnan päätöksiä, kuntien lausuntoja ja päätöksiä, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset, ym.), ja osa on vielä tulossa.
Tilanne on tällä hetkellä monella tavalla kriisissä niin kuntien kuin alalla toimivien yrittäjien ja jätehuoltopalveluita tarvitsevien kuntalaistenkin keskuudessa. Valotan asiaa tarkemmin alapuolella olevassa kirjoituksessani (Kunnat kehittämään omia jätehuoltopalveluitaan).
Olen lähettänyt Pirkanmaalaisiin paikallislehtiin asiasta jo kaksi kirjoitusta. Ensimmäinen kirjoitus julkaistiin neljässä lehdessä. Kyseisen kirjoituksen lähetin myös Alueelliselle jätehuoltolautakunnalle, kaikkien Pirkanmaan kuntien ylimmälle johdolle ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallituksen entiselle ja nykyiselle puheenjohtajalle (Tynkkynen ja Backman). Toisen kirjoituksen lähetin lehtiin eilen, joten katsotaan, miten laajalti se julkaistaan.
Tässä on linkki ensimmäiseen kirjoitukseen, joka julkaistiin Sydän-Hämeen lehdessä. Lehden toimitus lyhensi aika lailla kirjoitusta, mutta pääasiat tulevat esille. Kirjoitus löytyy tästä linkistä:
Kuten huomaatte, niin kyseiseen kirjoitukseeni vastasi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja. Lähetin eilen lehteen vastaukseni hänen vastaukseensa. Vastauskirjoitukseni on tässä alhaalla. Lähetin kirjoitukseni myös muihin pirkanmaalaisiin lehtiin. Tämä on siis se toinen kirjoitus, jonka olen kirjoittanut:
Kunnat kehittämään omia jätehuoltopalveluitaan
Kuntien tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa. Kuitenkin, kuten jokainen meistä on huomannut, niin kuntamme ovat näivettymässä, kun taas Tampere kasvaa ja kukoistaa. Suuntana on se, että kunnistamme tulee nukkuma-lähiöitä, paikkoja, joissa Tampereella työssäkäyvät ihmiset käyvät vain nukkumassa. Se tarkoittaa kuntien tarjoamien palvelujen heikkenemistä, työttömyyden lisääntymistä ja autioituneita liiketiloja. Haluammeko me tämän kehityssuunnan jatkuvan?
Alueellisen jätehuoltolautakunnan, jossa Tampereella on 7 ja muilla kunnilla 5 paikkaa, päätöksen (24.4.2013) mukaan asumisessa syntyvien lietteiden kuljetuksen hoitaa kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Pirkanmaan Jätehuolto Oy 1.1.2017 lähtien. Lietteiden lisäksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy hoitaa myös kuivajätteiden kuljetuksen. Toisin sanoen, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on Pirkanmaalla monopoliasema eli yksinoikeus hoitaa jätehuoltoa.
Tätä päätöstä vastusti suurin osa Pirkanmaan kunnista ja kuntalaisista. Kuntien antamissa lausunnoissa, jotka olen lukenut, vain Tampere ja Pirkkala kannattivat kunnan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa jätteen saa ottaa kuljetettavakseen vain kunta tai kuljettaja, joka toimii kunnan lukuun; ts. Pirkanmaan alueella kuntien omistama Pirkanmaan Jätehuolto Oy.
Orivesi, Lempäälä, Virrat, Pälkäne, Ylöjärvi, Vesilahti, Parkano, Ruovesi, Sastamala, Ikaalinen, Kangasala ja Nokia halusivat ensisijaisesti tai kokonaan säilyttää nykyisen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen, jolloin me kuntalaiset saisimme vapaasti valita lainmukaisesti toimivan yrittäjän tyhjentämään lietekaivomme ja näin tukea alueemme yritystoimintaa. Nämä kunnat totesivat lausunnoissaan muun muassa, että nykyiset jätteenkuljetusjärjestelmät ovat toimivia, turvaavat alan yrittäjien ja työntekijöiden työllisyyden, säilyttävät kuntalaisten valinnanvapauden, pitävät kunnan olemassa olevaa jätehuoltojärjestelmää toimivana ja luovat mahdollisuuden kehittää kunnan omaa jätehuoltoa. Useat kunnat toivat esiin halukkuutensa kehittää jätehuoltoaan uusien lakien vaatimusten mukaisiksi. Kunnista Hämeenkyrö ja Mänttä-Vilppula eivät ottaneet asiaan kantaa, vaan halusivat odottaa, että selvitystyö, joka oli kesken, saataisiin molempien vaihtoehtojen osalta päätökseen.
Mielipiteitä asiaan kysyttiin myös muilta. Pirkanmaalaiset kyläyhdistykset, joita on kymmeniä, ja jotka edustavat erityisesti haja-asutusalueella asuvia kuntalaisia, kuljetusyrittäjät, Ympäristöyritysten liitto ry ja AKT ry halusivat säilyttää nykyisen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen ja vastustivat siirtymistä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.
Kunnat hakivat Alueelliselta jätehuoltolautakunnalta poikkeuslupaa päätökseen, mutta se myönnettiin vain Nokialle. Tämän vuoksi Lempäälä, Ylöjärvi, Sastamala, Virrat, Ruovesi, Vesilahti, Mänttä-Vilppula ja Parkano tekivät valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jotka hylkäsivät nämä valitukset. Hallinto-oikeuksien ratkaisuissa valitusten osia jätettiin tutkimatta ja perusteina käytettiin myös todennäköisiä arviointeja ja oletettuja riskejä, ei siis aina tutkittua tosiasiatietoa. Ratkaisut perustuivat lähes yksinomaan Alueellisen jätehuoltolautakunnan ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n lausuntoihin ja Pöyryn tekemään selvitykseen, kun taas kuntien laatimille perusteille ei annettu samalla tavalla painoarvoa.
Lisäksi hallinto-oikeudet vahvistavat Alueellisen jätehuoltolautakunnan (ent. jätehuoltojaosto) valtaa lausumalla, että ”vaikka jätehuoltojaoston on toimittava yhteistyössä kuntien kanssa, se ei päätöksenteossa ole sidottu näiden näkemyksiin”. Tällaista ei kuitenkaan lausuta kuntien tekemässä yhteistoimintasopimuksessa (1.5.2012). Miten kunnat ovat voineet tehdä sopimuksen, joka antaa tällaisen vallan tamperelaisenemmistöiselle lautakunnalle? Asiasta olisi pitänyt kunnissa käydä laajaa keskustelua ja kuunnella kuntalaisia esim. järjestämällä kansanäänestys. Asiasta on nyt adressit.com-sivustolla kansalaisadressi, jonka voi käydä internetissä allekirjoittamassa.
Nyt kuntien tilanne on ajautunut ristiriitaan ja pattitilanteeseen lautakunnan paikkajaon epäoikeudenmukaisuuden vuoksi. Hämeenkyrö ehdotti 7.2.2018 paikkajaon muuttamista siten, että Tampereella olisi 7 paikkaa ja muilla kunnilla 8 paikkaa tai että lautakunnassa olisi tasamäärä edustajia ja puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valittaisiin muista kuin Tampereen valitsemista lautakunnan jäsenistä. Ehdotus ei mennyt läpi, koska tamperelaiset, joilla on selvä enemmistö, vastustivat sitä.
Mikä ratkaisuksi? Tällaisesta yksinvallasta ja kuntien näivettämissopimuksesta on ulospääsy, sillä yhteistoimintasopimuksen voi irtisanoa. Sen mukaan sopimuksen, tämän huonon avioliiton, saa päättymään, kun kunta luovuttaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakkeet. Kunnilla on aika tehdä päätös ja osoittaa olevansa kuntalaistensa hyvinvoinnin ja alueensa elinvoimaisuuden edistäjiä. Naapurikunnat voisivat halutessaan tehdä yhteistyötä keskenään täydentääkseen jätehuoltojärjestelmiään, tarvittaessa laatia uudet, reilut yhteistoimintasopimukset, ja näin täyttää jätelain vaatimukset. Pirkanmaalle syntyisi erikokoisia jätehuoltoalueita, joissa muodostettaisiin paikkajaoltaan oikeudenmukaisia alueellisia jätehuoltojaostoja, ja joissa paikalliset lainmukaisesti toimivat yrittäjät hoitaisivat jätteiden kuljetukset asianmukaisiin jätteiden käsittelylaitoksiin. Asiakasrekistereitä ja muita tarvittavia seuranta- ja valvontajärjestelmiä ylläpitäisi sellainen viranomainen, jolla ei olisi yhteyksiä kuntiin eikä jätehuoltoyrityksiin. Näin turvattaisiin puolueeton jätehuoltotoiminta.
Jätehuoltoala on tulevaisuuden ala, joka myös Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ssä on oivallettu yrityksen jatkuvasti laajentaessa ja kehittäessä toimintaansa. Jätteet ovat uusioraaka-ainetta, jolla tehdään jo nyt liiketoimintaa, ja josta sijoittajat ovat kiinnostuneita. Ympäristötietoisuuden lisääntyessä ja säädösten tiukentuessa erilaisten jätteiden (lasi, muovi, metalli, vaatteet, bio, elektroniikka, ym.) kierrätys lisääntyy, ja näitä raaka-aineita myydään eteenpäin teollisuuden ja muiden toimijoiden käyttöön. Myös kuluttajat vaativat ja suosivat kierrätetystä materiaalista tehtyjä tuotteita. ”Uusioraaka-aineen kysyntä kasvaa”, sanotaan myös Kauppalehdessä (21.4.2017), kuten myös, että kierrätyksen onnistuessa Suomeen luodaan satoja uusia, pysyviä työpaikkoja.
Pirkanmaalaiset kunnat ja kuntalaiset, kehitetään omia jätehuoltoja ja luodaan näin yritystoimintaa ja siten työpaikkoja, toimeentuloa ja elinvoimaisuutta omiin kuntiimme!
Paula Ylén
XXXX
Tässä on linkki Alueellisen jätehuoltolautakunnan asiakirjoihin, jotka voitte halutessanne ladata omalle tietokoneelle, sillä ne ovat saatavilla tämän linkin kautta vain kuukauden. Linkkiin on sisällytetty paljon asiakirjoja, joten sen laataaminen kestää jonkin aikaa. Asiakirjoista selviää asian käsittelyä mm. kuntien osalta:
Tässä on linkki Alueellisen jätehuoltolautakunnan kokoonpanoa (7 tamperelaista ja 5 muista kunnista) koskevaan muutosehdotukseen:
https://www.tampere.fi/tiedostot/a/76AD0Q10V/Jatehuoltolautakunnankokoonpano_tiedote.pdf
Tässä on linkki, josta ilmenee, että Hämeenkyrö on hakemassa poikkeuslupaa Alueellisen lautakunnan päättämään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen niin, että Hämeenkyrö saisi lietekaivojen tyhjentämisen osalta hoitaa asiansa nykyisellä eli kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella, mutta se hylätään 12.12.2019 jätehuoltolautakunnassa, jos asian esittelijän, jätehuoltoinsinööri Anu Toppilan ehdotus hyväksytään (ks. toinen linkki).
http://tampere.cloudnc.fi/download/noname/%7Ba76d39a6-0276-4f22-a63b-15ab8d8ba995%7D/2781881
Kyseisen kokouksen lähestyessä kannustaisin erityisesti hämeenkyröläisiä (myös muutkin toki voivat) ottamaan yhteyttä Alueellisen jätehuoltolautakunnan jäseniin asian puolesta ja tietenkin asiallisesti. Tässä on linkki lautakunnan jäseniin, josta löytyvät heidän sähköpostiosoitteensa:
Jos koette kuntienne jätehuoltoasian ja yleisemminkin kuntien kehityksen tärkeäksi, niin kannustan teitä ottamaan yhteyttä kuntienne päättäjiin, virkamiehiin ja lehtiin. Näin päättäjät huomaavat, että nämä asiat ovat meille tärkeitä ja ettemme hyväksy kuntiamme heikentäviä ratkaisuja. Yhdessä olemme suurempi muutosvoimaa. Yksin emme juurikaan pysty vaikuttamaan, mutta näin verkostoitumalla meillä on paljon paremmat mahdollisuudet saada aikaan muutoksia.
Kiitokset teille kaikille vielä kansalaisadressin allekirjoittamisesta, ja jatketaan Pirkanmaan kuntien jätehuollon kuntoon saattamiseksi!
Terveisin,
Paula Ylén