Kirkko asetetaan huonon kunnon vuoksi käyttökieltoon.

Huonokuntoinen Vaaralan kirkko asetetaan käyttökieltoon, mutta sitä ei ainakaan vielä pureta. Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti purkamisen sijasta palauttaa kirkon tulevan kohtalon vielä uuteen valmisteluun.

Palautuksesta oltiin yksimielisiä, mutta päätöksen sanamuodosta keskusteltiin pitkään ja myös äänestettiin. Päätökseksi tuli Tapio Virkkalan ehdotus, että seurakunnat ja Vantaan kaupunki selvittäisivät yhdessä, mitä vaihtoehtoja kaavoituksellisesti on kirkon tontin kehittämiseksi. Jukka Hako olisi halunnut selvitystehtävään maininnan, että vähintään kirkkosali säilytettäisiin.

Virkkalan päätös sai selvän enemmistön taakseen. Se jättää kaikki vaihtoehdot kirkon tulevaisuudesta vielä avoimeksi. Kirkkovaltuuston parituntisessa keskustelussa pohdittiin niin kirkon purkamista, osittaista purkamista kuin nykyisen kirkon peruskorjausta. Kirkon purkamisvaihtoehtoihin kytkettiin uudisrakentaminen, jossa olisi asuin-, liike- ja seurakuntatiloja.

Kirkkovaltuuston kokousta seuraamassa oli 16 Hakunilan seurakuntanuorta, joille Vaaralan kirkko on tärkeä paikka, kuin koti. Purkamista ovat Vaaralassa vastustaneet nuoret, alueen äidit ja Vaarala-seura.

– Nyt on hiukan tyhjä olo, koska joudumme ainakin väliaikaisesti luopumaan kirkosta. Mutta hienoa on, että palautuspäätös antaa kirkolle lisäaikaa. Voimme selvittää eri vaihtoehtoja ja jatkaa myös omia suunnitelmiamme rahoituksen hankkimiseksi korjaukseen, tuumi Emma Perälä, yksi seurakuntanuorista.

Vaaralan kirkon purkamista esitettiin viimeksi joulukuussa valtuustolle, mutta tuolloin valtuusto halusi vielä lisäselvityksiä kirkon kunnosta. Nyt kuntotutkimusten tulokset olivat niin selviä, ettei kukaan vastustanut kirkon sulkemista.

Vuonna 1960 valmistuneen kirkon rakenteista ja sisäilmasta otetut näytteet sisälsivät terveydelle haitallisia sädesieniä, bakteereja ja erilaisia homeita. Rakenteissa raja-arvojen ylitykset olivat huomattavia.

Vantaan kaupungin asumisterveysyksikön mukaan rakennuksessa oleskelu aiheuttaa terveysriskin, jonka vuoksi terveydensuojeluviranomaiset voivat kieltää tai rajoittaa rakennuksen käyttöä, mikäli sitä ei korjata. Valtuusto ei jäänyt viranomaistoimia odottamaan, vaan päätti sulkea kirkon.

Hakunilan seurakunta on jo siirtänyt suurimman osan kirkossa olleesta toiminnasta muihin tiloihin. Kirkkoherra Hans Tuomisen mukaan kirkossa oli vielä tiistai-iltana nuorten ilta ja keskiviikkona perhekerho. Sen jälkeen toiminta loppuu. Perhekerholaisia voidaan ottaa Hakunilan ja Länsimäen kirkon kerhoihin, nuorten toiminta järjestyy Hakunilassa ja Länsimäessä. Nuoret otetaan mukaan tiloja suunnittelemaan.

Kirkkovaltuuston kokouksessa oli vahva tahtotila sille, että mitä tahansa Vaaralan kirkolle jatkossa tapahtuu nuorten ääntä kuullaan, kun heille suunnitellaan tiloja.

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto teki 4.12. kokouksessaan päätöksen Tikkurilan kirkon purkamisesta ja kokonaan uuden kirkon rakentamisesta. Vaaralan kirkon purkupäätöksessä sen sijaan otettiin vielä aikalisä.

Tikkurilan kirkon purkaminen herätti valtuustossa vilkkaan keskustelun. Osa valtuutetuista olisi vielä halunnut jättää asian pöydälle ja odottaa Vantaan kaupungilta ja kaupunginmuseolta lisätietoja siitä, antaisiko asemakaava vielä mahdollisuuksia nykyisen kirkon peruskorjaukselle.

Valtuusto äänesti tämän keskustelun jälkeen asian pöydälle panemisesta lisätietojen saamista varten. Tämä esitys hävisi äänin 25–22.

Tämän jälkeen valtuutettu Tarja Eklund esitti, että kirkkoa ei purettaisi. Äänestystulos oli 37–7 purkamisen puolesta.
Tikkurilan kirkko on rakennettu vuonna 1956. Rakennus on huonossa kunnossa ja osa sen tiloista käyttökiellossa. Tikkurilan seurakunta on pyytänyt rakennukseen työsuojelutarkastusta. Kirkko on kuitenkin nykyisen asemakaavan mukaan suojeltu, joten sen purkaminen edellyttää kaavamuutosta. Vantaan seurakunnat pyytää sitä kaupungilta.

Vaaralan kirkko palautettiin valmisteluun

Vaaralan kirkon purkamisesityksestä käytettiin niin ikään lukuisia puheenvuoroja. Kirkon purkamista on perusteltu rakennuksen huonolla kunnolla, rakenteiden terveysriskeillä ja kunnostamisen kalleudelle. Alueen asukkaille, erityisesti nuorille, kirkko on kuitenkin tärkeä ja kirkkovaltuuston kokousta seuraamassa olikin joukko Hakunilan seurakunnan nuoria.

Nuorten ja muiden alueen asukkaiden ääni on jo vaikuttanut valmistelussa niin, että tontille kirkon paikalle rakennettavaan asuinrakennukseen esitettiin seurakunnalle toimitilaa.

Asuinrakennuksen rakentaminen kirkon tontille vaatii kuitenkin kaavamuutoksen. Vaikka vuonna 1960 rakennettua kirkkoa ei ole suojeltu, se on kaupungin rakennusinvestoinnissa listattu merkittäväksi modernin arkkitehtuurin kohteeksi.

Nämä asiat nousivat esille keskustelussa. Valtuuston enemmistö ei ollut ainakaan vielä valmis päättämään purkamisesta, vaan palautti asian vielä valmisteluun äänin 28–15. Asiaan palataan helmikuun kokouksessa.

Larsgårdenista päätös helmikuussa

Kirkkovaltuusto ei halunnut vielä tehdä lopullista päätöstä myöskään ruotsinkielisen seurakunnan seurakuntatalon Larsgårdenin kohtalosta. Valtuutettu Jan-Erik Eklöfin esityksestä päätettiin äänin 21–19, että päätös tehdään vasta helmikuussa. Yhteinen kirkkoneuvosto esitti, että Larsgårdenia ei rakenneta, mutta valtuusto haluaa asiasta vielä lisävalmistelua.

Lähetysmäärärahapäätös jatkossa valtuuston käsiin

Kirkkovaltuuston budjettikäsittelyssä valtuutettu Matti Sollamo teki yllättäen esityksen, jonka mukaan Vantaan seurakuntien lähetysmäärärahojen jaosta päättäisi jatkossa kirkkoneuvoston sijasta seurakuntien ylin päättävä elin eli kirkkovaltuusto.

Esityksen taustalla on kiista lähetysjärjestöjen määrärahoista. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti marraskuussa leikata puolet viiden lähetysjärjestön määrärahoista ja siirtää niitä kahdelle muulle lähetysjärjestölle. Taustana äänestyksen jälkeen tehdyssä päätöksessä oli kyseisten järjestöjen suhtautuminen naispappeuteen ja seksuaalivähemmistöihin.

Sollamo ei esittänyt muutosta ensi vuoden määrärahojen jakoon, mutta halusi päätösvallan vuodesta 2013 alkaen kirkkovaltuuston käsiin. Sollamon esitys voitti äänin 29–17. Valtuutettu Johanna Korhonen jätti päätökseen eriävän mielipiteen, johon muut äänestyksessä hävinneet yhtyivät.