Hietasaari osaksi Oulun kansallista kaupunkipuistoa
Ota yhteyttä adressin tekijään
Hietasaaren kaavamuutos Yhdyskuntalautakuntaan 7.5.2013
2013-05-02 17:54:52Ensi tiistaina 7.5.2013 on Oulun kaupungin Yhdyskuntalautakunnan kokouksen esitylistalla:
Asemakaavan ja tonttijaon muutos nro 564-1976, Hietasaaren kaupunginosa (Holstinsalmentie, Vellamontie, Nallikarinranta); LUONNOS
http://asiakirjat.ouka.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=1857
"esityksenä on , että Yhdyskuntalautakunta asettaa asemakaavan ja tonttijaon muutosluonnoksen MRL:n 62 §:n perusteella nähtäville mielipiteen esittämistä varten."
Mitä useampi taho lausuu mielipiteensä suunnitelmaluonnoksesta sen parempi.
Liisa Rinne ja Raija Lähdesmäki
Tiedote
2013-04-16 17:11:36Hietasaaresta yksi uuden Oulun vetovoimaisia käyntikohteita
Hietasaari on merkitty virkistysalueeksi voimassa olevassa Maakuntakaavassa ja Oulun yleiskaavassa 2020. Saarta tulee kehittää oululaisten ja matkailijoiden virkistäytymiskohteena luonnonarvoja kunnioittaen. Lisäksi saaren valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on pelastettava. Oulun Kulttuuri-ympäristö-ohjelman (2013) mukaan erityisen suojelun kohteena tulee olla sellaiset kulttuuriympäristöt, joita ei enää rakenneta ja joita nykyaika ei voi synnyttää uudelleen. Hietasaaressa pirstaleinen kaavapolitiikka ei toimi vaan saaren kaavoitus ja toiminnallinen suunnitelma tulee tehdä yhtenä kokonaisuutena. Siihen kansallinen kaupunkipuisto tarjoaa mahdollisuuden.
Oulun kaupunki kaavoittaa parhaillaan Hietasaaren Nallikarin aluetta. Yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn tuleva asemakaavaluonnos käsittää Vauhtipuiston siirtämisen Hietasaarentieltä Holstinsalmentien varteen lähelle Eedeniä sekä huvipuiston rakentamisen. Lisäksi kaavoitusarkkitehti Timo Lajunen on tuomassa yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn Kokoomuksen ja Vihreiden valtuustoryhmien kesällä 2012 tekemät erilliset valtuustoaloitteet, joissa vaaditaan huvipuiston tonttivarauksen poistamista. Pro Hietasaari ryhmän nettiadressi (14.6.2011) perustettiin estämään huvipuiston rakentaminen ja sen on allekirjoittanut yli 1000 henkilöä (http://www.adressit.com/aidon_hietasaaren_puolesta).
Vuonna 1969 kaupunki kaavoitti Hietasaaren virkistysalueeksi ja lunasti vuokratontit itselleen. Saarella asui 600 asukasta, joista suurin osa joutui muuttamaan pois. Oulun kaupunki vuokrasi vanhoja huviloita järjestöille ja yksityisille. Saaresta oli tavoitteena tehdä yhteisöllinen kaikkien oululaisten olohuone. Tällä hetkellä arvokkaita huviloita on jäljellä enää 60 - kolmasosa alkuperäisistä Hietasaaren huviloista. Muuten huviloita on kohdannut tuho, sillä rakennukset autioituivat ja ne purettiin ja puutarhat katosivat. Oulun kaupunki on jättänyt saaren oman onnensa nojaan pusikoitumaan ja ränsistymään.
Hietasaaren huvila-alue sai valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön statuksen (RKY) vuonna 2009. Kaupunki rakentaa - lehdessä (2013; s.32) todetaan, että Hietasaaren alue keskustan kaina-lossa on merkittävä luontonsa ja kulttuurihistoriallisten arvojensa vuoksi. Alueen arvot eivät saa vaarantua. Kerroksellisena rakennettuna ympäristönä ja kaupunkilaisten muistettuna, kerrottuna ja elettynä kulttuuri-perintönä Hietasaari on edelleen olemassa. Parasta rakennussuojelua on sopiva käyttö. Jo 1900-luvun alussa Hietasaari oli merkityksellinen paikka, kun siellä valvoi juhannusyötä melkein koko kaupungin väki. (Ulla Pohjamo, 2011)
Oulun uusi kulttuuriympäristöohjelma (Kaupunki rakentaa, 2013; 8-9) kuvaa ympäristöämme elävänä osana omaa tarinaamme ja sitä kuinka kulttuuriympäristö heijastaa arvojamme. Kaupunki kysyi yleisötilaisuuksissa asukkaiden arvostamia elinympäristöjä ja sen mukaan Oulu on ylpeä Karjasillasta, yliopistosta ja voimalaitoksesta. Missä on Oulun vanha keskusta Franzenin puiston seutuineen, Kaupunginoja puistoineen, Oulujoen suu ja Ainolan puisto? Vain vuosikymmen on kulunut siitä, kun Ainolan puisto oli vaaralliseksi luokiteltu ränsistynyt ja pusikoitunut alue. Kaupunginvaltuusto teki suurteon päättäessään sen kunnostuksesta – nyt se on Oulun helmi.
Vaihtoehtona kaavoitussuunnitelmille esitämme kansallisen kaupunkipuiston perustamista Hietasaareen ja jokisuiston alueelle. Kansallisessa kaupunkipuistossa Hietasaarelle ominainen toiminta säilyy ja luontoon tukeutuvia toimintoja voidaan kehittää. Myös vanhaa kulttuuriympäristöä on mahdollista ylläpitää ja alueella toimivat yhdistykset voivat kehittää toimintaansa.
Ouluun kansallinen kaupunkipuisto
Suomeen on arveltu sopivan noin kymmenen kansallista kaupunkipuistoa. Vuodesta 2001 alkaen on perustettu kuusi ja ainakin seitsemän puistoa on valmistelussa. Oulussa Piia-Noora Kauppi teki asiasta valtuustoaloitteen vuonna 2000. Aloite ei silloin antanut aihetta viedä asiaa eteenpäin kaupungin-hallituksessa. Oulujoen suiston kaupunkipuiston rajat on piirretty voimassa olevaan yleiskaavaan 2020 ja Hietasaari, Pikisaari, Hupisaaret, Oulujoen suistoalue ja osa Kaupunginojaa kuuluvat siihen. Kaupunki ei ole tehnyt Hietasaarelle vielä suunnitelmaa, joka turvaisi sen luonnon ja kulttuurin arvot. Päinvastoin uhkana on saaren kaavoitus vaiheittain ja sen saattaminen asutuskäyttöön yhä laajemmin. Esimerkkinä rantareitti Toppilansillalta Vaakunarantaan ja Korkeasaaren sillalle on oululaisten suosituinta ulkoilureittiä. Alueen tulee säilyä luonnontilaisena ja suunnitellut kerrostalot ja/tai hotellit tulee rakentaa muualle.
Kalevan pääkirjoitus (3.9.2012) linjaa, kuinka Hietasaari on ainutlaatuinen ympäristö, jonka hyödyntämi-sessä pitää löytää tasapaino matkailullisen kehittämisen ja saaren perusluonteen kunnioituksen välillä. Hietasaari ja Nallikari kestävät nykyistä jonkin verran korkeammat liikennevirrat , mutta kasvu ei voi olla liian kova. Se iskisi vasten saaren keidasmaista olemusta.
Nyt on tullut aika kunnostaa Hietasaari ränsistyneestä tilasta kaikkien oululaisten ja matkailijoiden virkistysalueeksi ja uuden Oulun vetovoimaiseksi käyntikohteeksi. Kansallisessa kaupunkipuistossa on mahdollista kehittää luonto-opastusta ja luontomatkailua, sillä Hietasaaressa luonto elää aivan kaupungin keskustan tuntumassa (Kalevan alakerta 17.3.2013: Oulu kestävän matkailun edelläkävijäksi; Lauri Lajunen ja Jouni Pursiainen). Virkistysalueeseen sopivat monet suositut vapaa-ajan toiminnot: kävely, pyöräily, ratsastus, jousiammunta, melonta, soutu, uinti, hiihto, luistelu, julkinen sauna, suunnistus, luonnon tutkiminen, piknik-retkeily, palstaviljely, minigolf, taide, yhdistystoiminta, kotieläimet, jne.
Kansalliseen kaupunkipuistoon soveltuu elämyksellisten hyvinvointipalvelujen keskuksen rakentaminen. Erilaisia kursseja ja retriittejä voidaan järjestää sekä kesällä että talvella. Luonto- ja hyvinvointipalveluiden yrittäjätoiminnan keskittäminen tapahtuisi muun muassa saaren olemassa olevaa toimintaa kehittämällä. Käyntikohteina voisi olla muiden ohella taidegalleria kahviloineen ja Villa Hannalan avoimeen puutarhaan sopisi patsaspuisto. Hietasaaren arboretum voisi olla tapa säilyttää ja jakaa saaren puutarha- ja luonto-kasveja. Hietasaaressa on jo alan toimintaa sillä Aleniuksen puutarha perustettiin 1930-luvulla sijaiten luonnonkauniissa ympäristössä, kivenheiton päässä Oulun keskustasta.
Keskittämällä kansallisen kaupunkipuiston uudet toiminnot saaren sisääntuloväylälle rauhoitettaisiin muu alue ulkoilulle ja luonnonrauhalle. Hietasaarikeskus voitaisiin perustaa palaneen Tanssipaviljongin paikalle Vauhtipuiston viereen. Keskuksesta saisi tietoa saaren toiminnoista ja teematori paikoitusalueineen palve-lisi alueen kaupallisia toimijoita. Näyttelytoiminta toisi esille Hietasaaren historiaa (mm. Kaarina Niskalan julkaisut, Ulla Pohjamon väitöskirja) ja nykypäivää. Kaupunkiviljelykeskus sopisi samaan rakennukseen.
Kansallinen kaupunkipuisto määrittää alueellisesti luonnontilaisuuden, toiminnan ja ylläpidon sekä kunnostamistarpeet ja toimijatahot. Olemassa olevia arvoja vaalitaan ja rakennuksia saa korjata, mutta alueen luonteeseen sopimaton lisärakentaminen on kielletty. Puisto sisältää myös luonnontilaisia alueita. Kansalliselle kaupunkipuistolle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka valmistelevat yhdessä kaupunki ja alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Suunnitelmat hyväksytään Oulun kaupungin-hallituksessa ja sen jälkeen Ympäristöministeriössä. Kansallinen kaupunkipuisto turvaisi Hietasaaren ja Oulujoen suiston luonto- ja kulttuuriarvot pitkällä tähtäimellä, tuleville sukupolville.
Liisa Rinne ja Raija Lähdesmäki
Kansalaisaloitteen yhteydessä pidetty puhe kansalaisaloitteen taustoista ja perusteista
2013-04-16 17:08:30Puhe kansalaisaloitteen luovutustilaisuudessa 16.4.2013 klo 14 Ympäristötalolla Oulussa
Raija Lähdesmäki, oululainen aktiivi
Hyvä yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Hanna Sarkkinen, muut Oulun kaupungin edustajat ja hyvät läsnäolijat
Kuten asia on tapana Oulussa ilmaista - minä olen tullista tullut. Kahdeksan vuotta olen seurannut Oulun kasvojen kirkastumista ja nähnyt kuinka tehdas- ja satamakaupunki on muuttunut viehättäväksi, kun Oulujoen ranta-alueet ja suistoa on kehitetty. Yksi viimeisistä on Ainolan puiston palauttaminen arvoiseensa kuntoon. Puisto on nyt oikea Oulun helmi. Toppilansalmen satama-alueet ovat myös rakentumassa asutuskäyttöön, mutta myös vapaa-ajan toimintaa on mukana. Kaupunki on kaiken kaikkiaan ollut voimakkaan kasvun kohteena. Kuitenkin olen huomannut, että oululaisuuden juuria on etsitty julkisuudessa asti. Oululaisten elettyä elämää löytyy muun muassa Hietasaaresta ja Ulla Pohjamon viime vuotista väitöskirjaa siteeraten: kerroksellisena rakennettuna ympäristönä ja kaupunkilaisten muistettuna, kerrottuna ja elettynä kulttuuriperintönä Hietasaari on edelleen olemassa.
Otetaanpa hyppy alas eli Australiaan, jossa Sydney Harbour on käsite. Se tarkoittaa Sydneyn kaupunkialueen moniosaista luonnonsuojelualuetta, joka käsittää niemiä, lahtia ja saaria, joissa voi uida, kävellä luontopolkuja tai olla piknikillä. Siellä voi myös havainnoida kasveja ja eläimiä luontokohteissa tai puistoissa kulttuurihistoriaa. Kaikkea tätä voi tehdä myös Hietasaaressa.
Zingst on suosittu lomasaari Pohjois-Saksassa Baltian meren etelärannalla ja saaren suojellut alueet käsittävät metsämaata, maankohoamisrannikkoa ja kilometreittäin hiekkarantaa. Iltaisin ihmiset kerääntyvät rannalle ja erityisesti pitkälle laiturille auringonlaskun aikaan – myös Hietasaaressa on mahdollista ihailla auringonlaskuja merelle päin. Maankohoamisrannikko Hietasaaressa on samalla tavalla jatkuvan muutoksen aluetta ja antaa mahdollisuuden luonnontarkkailuun ja seurantaan. Esimerkiksi Norjan pohjoisvuonossa oli maastoon merkitty vuosilukuja ikijään reunan kohdalle ja merkeistä saattoi seurata ikijään sulamista vuosikymmenien aikana. Hietasaaren luonnonmaisemaan voisi myös merkitä vuosikymmenien tai jopa vuosisatojen kertomaa maan pinnan ja kasvillisuuden muutoksista.
Hietasaaren maankohoamisrannikon erityispiirteet, Nallikarin upea ranta ja eri puolille saarta sijoittuvat luontoalueet antavat saarelle sen luonnonmaiseman kulttuurimaiseman vastapainoksi. Tämä herkkä kokonaisuus luo tämän noin kahden neliökilometrin kokoisen saaren erityispiirteet. Tiesitkö, että Hietasaaresta löytyy valkovuokkoja, sinivuokkoja, kulleroita, kurjenmiekka, valkopeippi, valkomesikkä, tummasuonipoimulehti, kurjenpolvi, käenkaali, terttualpi, rentukka, perinteisiä niittykasveja ja eri metsävyöhykkeiden kasveja; iäkkäitä mäntyjä, lehtikuusia ja sembramäntyjä mm.; nokkavarpunen, koskeloita, tukkasotka, sinisorsa, kahlaajia, peippo, talitiainen, niittykirvinen, kirjosieppo, viherpeippo, räkättirastas, västäräkki, pajulintu; pohjanlepakko, jänis, orava, rusakko, hirvi. Uhanalaisena linnuista rantakurvi, kasveista upossarpio ja sammakonleinikki; vaarantunut naurulokki, selkälokki, pikkutikka ja tiltaltti; silmällä pidettävänä lietetatar ja paunikko, kivitasku, varpunen ja suokukko, lisäksi useita kääpälajeja ja perhosia. Nämä esimerkinomaisina julkaisusta Holstinsalmentien alueen asemakaavan Luonto- ja maisemaselvityksestä
Siteerauksia tämän vuoden Kalevasta aiheeseen liittyen
- uudella Oululla on todellinen mahdollisuus markkinoida itseään ’kaupunkina lähellä luontoa’ – rehtori Lauri Lajunen ja dekaani Jouni Pursiainen
- luonto yhdessä alueen kulttuurin kanssa luovat vahvan pohjan kestävän matkailun edelleen kehittämiselle. Pohjoisen luonnon ainutlaatuisuutta on syytä vaalia kaikin tavoin myös itsemme vuoksi – kansanedustaja Satu Haapanen
- luonnossa liikkuessa ja rauhoittuessa syntyy oivalluksia ja avautuu aivan uusia näkökulmia; luonto avaa tunteita – Riitta Wahlström
- luontokokemuksia pitäisi osata tuotteistaa. Sanna Keskitalo
- Keski-Venäjältä – maisematerapiasta esimerkki – asiakas menee yksikseen laiturille tuolille istumaan, hinta 20€/tunti tai keuhkojen syväpuhdistus, jossa tuote pitää sisällään kävelyn metsäpolulla, hinta 30€/tunti. RW
- Japanissa lääkärit määräävät potilailleen metsäkylpyjä eli rauhallista käyskentelyä metsässä. RW
- Etelä-Koreassa on tutkittu, että vakava masennus paranee paremmin metsäterapialla kuin psykiatrisessa hoidossa – siellä halutaankin suojella metsää terapiakeskuksiksi. RW
- suomalaisille ominaisia lajeja, jotka ulkomaalaisille ovat elämyksiä, löytyy kuten mm. uinti kylmään vuodenaikaan, onkiminen, virvelöinti, potkurilla potkuttelu, jäänpäällä kävely ja pulkkaloma. SH
- vilkkaille lapsille jo 10-20 minuuttia päivittäistä ulkoliikuntaa tekee hyvää – mitä useammin sitä parempi. Omien kasvien kasvattaminen, eläinten hoitaminen ja kaikenlainen luontoyhteys tasapainottaa. RW
- Onko niin, että luonnosta vieraantuminen saa meidät myös unohtamaan luonnonsuojelun tärkeyden? Pekka Rahko
- matkailun historiaa tutkinut professori Auvo Kostiainen (Turun yliopisto) ei pidä massamatkailua edes toivottavana päämääränä. Suomen mahdollisuudet ovat sen omassa erityisyydessä, luonnossa ja kulttuuriperinnössä
- tärkeintä matkailun kehittämisessä olisi saada oululaiset olemaan ylpeitä kaupungistaan – sanoo ohjelmapalveluyritys Go Arcticin toimitusjohtaja Kirsi Eskola. Oulussa on vallalla ilmapiiri, että eihän meillä ole mitään kiinnostavaa. Se ei pidä paikkaansa. Niinpä, kaupungin asukkaat pitäisi saada mukaan oikeanlaisen hengen luomiseen ja alueen matkailuidentiteetin kohottamiseen
Lyhyt kommentti adressista nimimerkillä Riituliini:
Hietasaari on vanha alue ja ollut aina asukkaiden virkistys käytössä. Sinne tullaan kauempaakin esim. pottupellolle jne. Olisi hyvä jos Oulussa olisi edes yksi paikka johon voisi tulla ulkoilemaan. Olisi niin kuin olohuone Hiljaisuuksineen ja lintuineen ja kasveineen
Edustamme lähes 10 prosenttia uuden Oulun asukkaista. Tämä on oululaisten voimanponnistus nostaa luonto- ja kulttuuriarvojen erityisyys valokeilaan ja kaupungin suunnitteluun mukaan kaikkien oululaisten eduksi!
Liisa Rinne ja Raija Lähdesmäki
Kansalaisaloite - Hietasaari osaksi Oulun kansallista kaupunkipuistoa
2013-04-16 16:56:19Ympäristötalolla tänään Tuiran Suuralueen yhteistyöryhmän pj Katja Koivukoski, Liisa Rinne ja Raija Lähdesmäki luovuttivat kansalaisaloitteen yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Hanna Sarkkiselle, joka lupasi mielellään ajaa asiaa eteenpäin. Hanna Sarkkinen otti vastauspuheenvuorossaan kantaa siihen, että Ouluun olisi nyt perusteltua vakavasti harkita Kansallisen kaupunkipuiston perustamista.
Kansalaisaloite:
Esitämme Oulun kansallisen kaupunkipuiston perustamista vaihtoehtona Hietasaaren Nallikarin kaavoitussuunnitelmille nykyisen Oulujoen suiston kaupunkipuiston rajauksin (Oulun yleiskaava 2020). Vetoamme Oulun kaupunkiin, jotta se välittömästi ryhtyy valmistelemaan kansallisen kaupunkipuiston hakemusta yhteistyössä alueen käyttäjien ja ympäristöviranomaisten kanssa.
Oulussa Piia-Noora Kauppi teki kansallisesta kaupunkipuistosta valtuustoaloitteen vuonna 2000. Aloite ei silloin antanut aihetta viedä asiaa eteenpäin kaupunginhallituksessa. Kansallinen kaupunkipuisto määrittäisi toimijatahot, toiminnan, luonnontilaisuuden, ylläpidon, korjaustarpeen ja alueelle sopivan rakentamisen. Kansallisessa kaupunkipuistossa olisi mahdollista kehittää luonto-opastusta ja luontomatkailua, sillä Hietasaaressa luonto elää aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Hietasaaren hyödyntämisessä pitäisi löytää tasapaino matkailullisen kehittämisen ja saaren perusluonteen kunnioituksen välillä. Hietasaari ja Nallikari kestävät nykyistä jonkin verran korkeammat liikennevirrat , mutta kasvu ei voi olla liian kova.
Hietasaarelle ei ole vielä tehty suunnitelmaa, joka turvaisi sen luonnon ja kulttuurin arvot. Päinvastoin uhkana on saaren kaavoituksen muuttaminen vaiheittain yhä laajemmin asutuskäyttöön. Esimerkkinä rantareitti Toppilansillalta Vaakunarantaan ja Korkeasaaren sillalle on oululaisten suosituinta ulkoilureittiä. Alueen tulee säilyä luonnontilaisena. Lisäksi Hietasaaren Nallikarin alueelle ollaan kaavan vastaisesti suunnittelemassa koko saaren alueelle paljon melua ja liikennettä tuovaa huvipuistoa.
Hietasaari on jo nyt oululaisten olohuone. Hietasaaren vehreä luonto, ulkoilureitistöt ja monimuotoinen polusto tarjoavat elämyksiä niin oululaisille kuin matkailijoille. Hietasaari on myös Oulun uloin rantaviiva merelle. Hietasaaren valtakunnallisesti tunnustettu kulttuuriympäristö, johon kuuluu 60 huvilaa, kertoo menneestä ajasta. Nyt on tullut aika kunnostaa Hietasaari uuden Oulun vetovoimaiseksi käyntikohteeksi. Myös vanhaa kulttuuriympäristöä on mahdollista ylläpitää ja alueella toimivat yhdistykset voivat kehittää toimintaansa.
Kansallinen kaupunkipuisto turvaisi Hietasaaren ja Oulujoen suiston luonto- ja kulttuuriarvot pitkällä tähtäimellä, tuleville sukupolville.
Oulussa 16.4.2013
Katja Koivukoski, Raija Lähdesmäki ja Liisa Rinne
Liisa Rinne ja Raija Lähdesmäki
Kansalaisaloite luovutetaan ti 16.4. klo 14 Ympäristötalolla adressista Hietasaari osaksi Oulun kansallista kaupunkipuistoa
2013-04-14 15:04:53Ensi tiistaina 16.4. klo 14 Ympäristötalolla luovutetaan kansalaisaloite yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Hanna Sarkkiselle.
Kansalaisaloite perustuu netti adressiin Hietasaari osaksi Oulun kansallista kaupunkipuistoa, jonka on jo allekirjoittanut 16 yhdistystä ja yhteisöä sekä 620 henkilöä.
Lehdistö on lupautunut paikalle.
Tervetuloa tilaisuuteen!
Kaleva on uutisoinut asiasta jo 12.4. netissä ja 13.4. lehdessä.
Liisa Rinne ja Raija Lähdesmäki
Nyt Facebook sivu käytössäsi
2013-01-24 12:06:25Hyvä Hietasaari osaksi Oulun kansallista kaupunkipuistoa adressin allekirjoittaja,
oheisesta linkistä/osoitteesta löydät Facebook-sivun, jossa voit ilmaista ajatuksiasi ja vaihtaa mielipiteitä kuten myös lisätä kuvia, videoita ja muuta materiaalia aiheeseen liittyen - https://www.facebook.com/ProHietasaari (Hietasaari osaksi Oulun kansallista kaupunkipuistoa).
Terveisin Liisa ja Raija
Liisa Rinne ja Raija Lähdesmäki